Kenelle kuuluu lapsen isän asunnon tyhjennys ja muut asiat?
Lapseni isä kuoli jokin aika sitten ja hänellä ei ollut muita lähiomaisia paitsi meidän yhteinen alle kouluikäinen lapsi. Lapsen isän toisen vanhempi elää mutta ei asu Suomessa, tämä on aiemmin pyytänyt minua toimittamaan poikansa asioita tämän kuoleman jälkeen ja niin olen tehnytkin. Järjestin hautajaiset, selvitin akuutit asiat jne. Nyt olisi kuitenkin vuorossa asunnon tyhjennys ja myyminen. Siitä ei ole ollut puhetta ja nyt en ole saanut tätä toista vanhempaa kiinni asiassa.
Kenelle tämä kuuluu? Virallisesti kai meidän lapselle koska hän on lähin omainen, mutta hän ei siihen hommaan kykene.
Kommentit (439)
Isäni kuoli ollessani lapsi. Hän ei omistanut asuntoaan, ei mitään. Hänellä oli moottoripyörä mikä myytiin, mutta käytännössä hänellä oli omaisuutta nolla euroa. Isän asunnon tyhjentämisen hoiti isän vanhemmat. En tiedä mitä isän vaatteille, tavaroille, huonekaluille, koruille tai muulle tehtiin, eikä oikeastaan kiinnostakaan. Näitä ei tietenkään luetteloitu mihinkään vaan paperien mukaan isällä ei ollut omaisuutta.
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäkähän siellä huseetataan. Onko perunkirjoitus tehty? Onko muita perillisiä? Asuntoon ja tavoroihin ei saa koskea, ennenkuin perunkirjoitus on tehty uskotun miehen kanssa. Jos ei ole muita perillisiä, niin lapsi saa perukirjan perusteella asunnon omistukseensa. Sitten voi tehdä asunnolle mitä haluaa,
"Mitäköhän siellä huseerataan?"
Ihan vain tarinoita joita ei pidä ottaa noin tosissani. Vastata vain siihen mitä tarinassa kysytään.
Totta, koska eihän kukaan voi oikeesti kuolla, eihän?
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli ollessani lapsi. Hän ei omistanut asuntoaan, ei mitään. Hänellä oli moottoripyörä mikä myytiin, mutta käytännössä hänellä oli omaisuutta nolla euroa. Isän asunnon tyhjentämisen hoiti isän vanhemmat. En tiedä mitä isän vaatteille, tavaroille, huonekaluille, koruille tai muulle tehtiin, eikä oikeastaan kiinnostakaan. Näitä ei tietenkään luetteloitu mihinkään vaan paperien mukaan isällä ei ollut omaisuutta.
Heitettiin kaatopaikalle tai annettiin UFF:lle tms. Niin sitä tyypillisesti toimitaan, kun omaisuus on arvotonta peruskamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvotavara on täysin eri asia kuin se että lapsi kanittaisi isänsä polkupyörän ja rannekellon tai isoäidin perintökorvikset saadakseen isän velkoja maksetuksi. Arvotavaraa on käytännössä vain esimerkiksi auto tai muu vastaava erikseen vakuutettu asia.
Lapsen ei tarvitse mitään velkoja maksaa. Velat maksetaan kuolinpesän omaisuudesta. Jos pesä jää miinukselle, velat jäävät velkojien tappioksi. Velat eivät periydy ellei itse perseile asioita ja jätä perunkirjoitusta tekemättä asianmukaisesti. Mitään ei siis tarvitse kanittaa. Ja aika monellakin on kotonaan arvotavaraa, joka on vakuutettu erikseen. Esimerkiksi tauluja, arvokoruja jne. Omaisuutta, joka voi olla moninkertaisesti arvokkaampaa kuin joku ruosteinen Lada tms.
Henkilökohtaisia tavaroita ja kodin irtaimistoa ei lueta lain näkökulmasta omaisuudeksi. Ei kelloja, koruja, huonekaluja, vaatteita tai
Eikä niitä myöskään käytetä kuolinpesän velkojen maksuun. Ei ole lapsen tehtävä huolehtia kuolinpesän veloista. Ne maksetaan kuolinpesän varoista, jos jotain varoja on. Jos ei ole, sitten jäävät maksamatta ja velkojat ottavat luottotappiota.
Vierailija kirjoitti:
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
On se, vaikka alapeukkuja ei ymmärrä, että perintö muodostuu vasta perunkirjoituksen jälkeen, ei ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
Olen harvinaisen tietoinen. En todellakaan kenellekään väittäisi, etteivät velat voi tulla maksettaviksi koska niin voi hyvinkin käydä, ellei ole tarkkana.
Vainajan velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Pääsääntöisesti velat eivät siis periydy kuolinpesän osakkaille, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.
Et siis voi vain ottaa vastaan asuntoa ja toivoa parasta velkojen suhteen. Näitä tapauksia joissa perikunnalle jää maksettavaa, ei ole mitenkään yksi eikä kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
Olen harvinaisen tietoinen. En todellakaan kenellekään väittäisi, etteivät velat voi tulla maksettaviksi koska niin voi hyvinkin käydä, ellei ole tarkkana.
Vainajan velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Pääsääntöisesti velat eivät siis periydy kuolinpesän osakkaille, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.
Et siis voi vain ottaa vastaan asuntoa ja toivoa parasta velkojen suhteen. Näitä tapauksia joissa perikunnalle jää maksettavaa, ei ole mitenkään yksi eikä kaksi.
Et ole tietoinen, jos olet tuo, joka väitti, että "kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta". Perinnönjako kun ei ole mikään valintakysymys. Eikä mitään perintöä voi ottaa ennen kuin kuolinpesän omaisuus eli varat miinus velat on selvitetty. Eli perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Perintö on se, mikä jää jäljelle kun velat on maksettu. Jos jotain sattuu jäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
Olen harvinaisen tietoinen. En todellakaan kenellekään väittäisi, etteivät velat voi tulla maksettaviksi koska niin voi hyvinkin käydä, ellei ole tarkkana.
Vainajan velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Pääsääntöisesti velat eivät siis periydy kuolinpesän osakkaille, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.
Et siis voi vain ottaa vastaan asuntoa ja toivoa parasta velkojen suhteen. Näitä tapauksia joissa perikunnalle jää maksettavaa, ei ole mitenkään yksi eikä kaksi.
Kuka täällä nyt on ottamassa vastaan jotain asuntoa ennen perunkirjoituksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvotavara on täysin eri asia kuin se että lapsi kanittaisi isänsä polkupyörän ja rannekellon tai isoäidin perintökorvikset saadakseen isän velkoja maksetuksi. Arvotavaraa on käytännössä vain esimerkiksi auto tai muu vastaava erikseen vakuutettu asia.
Lapsen ei tarvitse mitään velkoja maksaa. Velat maksetaan kuolinpesän omaisuudesta. Jos pesä jää miinukselle, velat jäävät velkojien tappioksi. Velat eivät periydy ellei itse perseile asioita ja jätä perunkirjoitusta tekemättä asianmukaisesti. Mitään ei siis tarvitse kanittaa. Ja aika monellakin on kotonaan arvotavaraa, joka on vakuutettu erikseen. Esimerkiksi tauluja, arvokoruja jne. Omaisuutta, joka voi olla moninkertaisesti arvokkaampaa kuin joku ruosteinen Lada tms.
Henkilökohtaisia tavaroita ja kodin irtaimistoa ei lueta lain näkökulmasta omaisuudeksi. Ei kelloja, koruja, huonekaluja, vaatteita tai
Koti-irtaimisto on veroton 4000€ arvoon asti. Se on sitten jokaisen omantunnon asia alkaako jotain perukirjaan listailla jos menee yli.
Itse en laittaisi muuta kuin tyyliin 10000€+ rannekello tai muu selvästi arvokas. Mitään 500€ tauluja ei todellakaan kannata merkitä minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvotavara on täysin eri asia kuin se että lapsi kanittaisi isänsä polkupyörän ja rannekellon tai isoäidin perintökorvikset saadakseen isän velkoja maksetuksi. Arvotavaraa on käytännössä vain esimerkiksi auto tai muu vastaava erikseen vakuutettu asia.
Lapsen ei tarvitse mitään velkoja maksaa. Velat maksetaan kuolinpesän omaisuudesta. Jos pesä jää miinukselle, velat jäävät velkojien tappioksi. Velat eivät periydy ellei itse perseile asioita ja jätä perunkirjoitusta tekemättä asianmukaisesti. Mitään ei siis tarvitse kanittaa. Ja aika monellakin on kotonaan arvotavaraa, joka on vakuutettu erikseen. Esimerkiksi tauluja, arvokoruja jne. Omaisuutta, joka voi olla moninkertaisesti arvokkaampaa kuin joku ruosteinen Lada tms.
Henkilökohtaisia tavaroita ja kodin irtaimistoa ei lueta lain näkökulmasta omaisuude
Äärettömän harvalla on niin arvokasta rannekelloa, että sitä kannattaa ruveta kuolinpesän omaisuudeksi kirjaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
Olen harvinaisen tietoinen. En todellakaan kenellekään väittäisi, etteivät velat voi tulla maksettaviksi koska niin voi hyvinkin käydä, ellei ole tarkkana.
Vainajan velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Pääsääntöisesti velat eivät siis periydy kuolinpesän osakkaille, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.
Et siis voi vain ottaa vastaan asuntoa ja toivoa parasta velkojen suhteen. Näitä tapauksia joissa perikunnalle jää maksettav
Sinä nyt ihan todella minulle väität, ettei Suomessa ole yhtäkään tapausta, joissa kuolinpesän asioita ei oltaisi hoidettu huonosti? Voi hyvänen aika. Erityisesti tällaisessa tapauksessa, kun kysytään neuvoa täältä, en kyllä missään tapauksessa laskisi sitä mahdollisuutta ulos. Tai vakuuttelisi ketään siitä, ettei nakki voi napsahtaa kohdalle. Minusta se on vastuutonta, varsinkin kun kyse on tilanteesta jossa aloittaja joutuu tekemään paljon töitä joka tapauksessa.
Sinä nyt ihan todella minulle väität, ettei Suomessa ole yhtäkään tapausta, joissa kuolinpesän asioita ei oltaisi hoidettu huonosti? Voi hyvänen aika. Erityisesti tällaisessa tapauksessa, kun kysytään neuvoa täältä, en kyllä missään tapauksessa laskisi sitä mahdollisuutta ulos. Tai vakuuttelisi ketään siitä, ettei nakki voi napsahtaa kohdalle. Minusta se on vastuutonta, varsinkin kun kyse on tilanteesta jossa aloittaja joutuu tekemään paljon töitä joka tapauksessa.
En väitä. Kerroin vain sinulle, että perintö on eri asia kuin velat. Opettele lukemaan äläkä laita omia kuvitelmiasi muiden sanomisiksi. Nyt ei kysytty neuvoa perinnönjakoon, vaan asunnon tyhjentämiseen. Kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
Olen harvinaisen tietoinen. En todellakaan kenellekään väittäisi, etteivät velat voi tulla maksettaviksi koska niin voi hyvinkin käydä, ellei ole tarkkana.
Vainajan velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Pääsääntöisesti velat eivät siis periydy kuolinpesän osakkaille, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.
Et siis voi vain ottaa vastaan asuntoa ja toivoa parasta velkojen suhteen. Näitä tapauksia joissa perikunnalle jää maksettav
Voi kuule, vaikka mitä virheitä voi sattua. Ajattelen niin, että jos toisen tietotaito ja tukiverkosto ovat niin heikoilla kantimilla, että pitää täältä kysyä neuvoa, en todellakaan vakuuttelisi kenellekään ettei ole mitenkään mahdollista etteikö saattaisi joutua velkojen makselijaksi. Vaikka mikä voi mennä pieleen jos ei ole tarkkana. Tällaiset lähes 100% velalliset kuolinpesät ovat todella ikäviä pommeja.
Sinä nyt ihan todella minulle väität, ettei Suomessa ole yhtäkään tapausta, joissa kuolinpesän asioita ei oltaisi hoidettu huonosti? Voi hyvänen aika. Erityisesti tällaisessa tapauksessa, kun kysytään neuvoa täältä, en kyllä missään tapauksessa laskisi sitä mahdollisuutta ulos. Tai vakuuttelisi ketään siitä, ettei nakki voi napsahtaa kohdalle. Minusta se on vastuutonta, varsinkin kun kyse on tilanteesta jossa aloittaja joutuu tekemään paljon töitä joka tapauksessa.
Paljon töitä? Ap:n ei tarvitse tehdä muuta kuin hoitaa asunnon tyhjennys (tähän voi palkata firman) sekä pyytää DVV:ltä lupa asunnon myymiseen. Onpa taas vaikeaa. Toki jos lukutaito on sinun tasollasi, voi näinkin perusasiat olla ylivoimaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain. Muutenhan kaikki ottaisivat vain omaisuuden ja jättäisivät velat maksamatta."
Mitä höpiset? Perintö on eri asia kuin kuolinpesän velat. Ota edes perusteiden verran selvää asioista.
Olen harvinaisen tietoinen. En todellakaan kenellekään väittäisi, etteivät velat voi tulla maksettaviksi koska niin voi hyvinkin käydä, ellei ole tarkkana.
Vainajan velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Pääsääntöisesti velat eivät siis periydy kuolinpesän osakkaille, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.
Et siis voi vain ottaa vastaan asuntoa ja toivoa parasta velkojen suhteen. N
Jos tietotaito on sitä luokkaa, ettei erota velkoja ja perintöä toisistaan, ei ole oikea ihminen neuvomaan muita.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjennyksen, voi vähentää perinnöstä. Jonka alaikäinen tässä tapauksessa saa. Ellei ole testamenttia.
Kysy lakineuvonnasta apua. Alaikäisen lapsen asiaa voi kysyä ihan oikeusaputoimistosta. Ekan puhelun aikana jo osaavat vähän neuvoa. Tarvitsetteko heidän palveluitaan.
Älä neuvo väärin, tyhjennystä eikä muitakaan perinnöstä johtuvia kuluja voi vähentää perinnöstä. Ensin tehdään perunkirja, jossa on varat ja velat ja toimitetaan verottajalle. Sitten saa perinnön. Asuntoa voi hissukseen tyhjennellä omaan tahtiin ja OMAAN piikkiin. Ilmeisesti myynnillä ei ole niin kiirettä. Anna lapsen ottaa kuolinpesästä, mitä haluaa, ne tavaratkin ovat hänen.
Kun asunto on tyhjennetty ja siivottu, voi siirtyä myymään sitä. Myynnistä saatu raha kuuluu lapselle kokonaan. Sinä huoltajana pidät huolen siitä, ettei niitä heti hassata taivaan tuulin. Lapsi aikuistuttuaan tulee tarvitsemaan rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Sinä nyt ihan todella minulle väität, ettei Suomessa ole yhtäkään tapausta, joissa kuolinpesän asioita ei oltaisi hoidettu huonosti? Voi hyvänen aika. Erityisesti tällaisessa tapauksessa, kun kysytään neuvoa täältä, en kyllä missään tapauksessa laskisi sitä mahdollisuutta ulos. Tai vakuuttelisi ketään siitä, ettei nakki voi napsahtaa kohdalle. Minusta se on vastuutonta, varsinkin kun kyse on tilanteesta jossa aloittaja joutuu tekemään paljon töitä joka tapauksessa.
En väitä. Kerroin vain sinulle, että perintö on eri asia kuin velat. Opettele lukemaan äläkä laita omia kuvitelmiasi muiden sanomisiksi. Nyt ei kysytty neuvoa perinnönjakoon, vaan asunnon tyhjentämiseen. Kaksi eri asiaa.
Samat sanat. Vastasin väitteeseen, jossa kiistettiin etteivät velat periydy. Kyllä ne voivat pahassa tapauksessa de facto periytyä, aivan kuten tuossa lainaamassani tekstissä sanottiin.
Voi kuule, vaikka mitä virheitä voi sattua. Ajattelen niin, että jos toisen tietotaito ja tukiverkosto ovat niin heikoilla kantimilla, että pitää täältä kysyä neuvoa, en todellakaan vakuuttelisi kenellekään ettei ole mitenkään mahdollista etteikö saattaisi joutua velkojen makselijaksi. Vaikka mikä voi mennä pieleen jos ei ole tarkkana. Tällaiset lähes 100% velalliset kuolinpesät ovat todella ikäviä pommeja.
Mitä ikävää niissä on? Jos kuolinpesällä ei ole omaisuutta, jolla velat kuitataan, velat mitätöityvät. Asiassa ei ole mitään vaikeaa, kun hoitaa perunkirjoituksen niin kuin se kuuluu hoitaa. Ei ole rakettitiedettä ja oikeusaputoimistosta saa tarvittaessa asiantuntija-apua.
Henkilökohtaisia tavaroita ja kodin irtaimistoa ei lueta lain näkökulmasta omaisuudeksi. Ei kelloja, koruja, huonekaluja, vaatteita tai mitään muuta sellaista. Omaisuutta on vain sellainen mikä on jotenkin erikseen dokumentoitu. Esimerkiksi auto, tai erikseen vakuutettu taidekokoelma voisi olla tällaista omaisuutta. Mutta näistäkin on oltava se dokumentoitu tieto.