Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?
Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Rossipohja on riskirakenne. Tämä tieto ihan rakennusalan ammattilaisten internetsivuilta.
Mikä riski jos tehdään kunnolla? Siis vedet ei mene alle ja tuuletus toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.
Meillä hirsitalo vuodelta 1903 ja alkuperäinen rossipohja on edelleen. Nyt jo reilut 121 vuota vanhaan rossipohjaan voisi korkeintaan lisätä purua.
Mitähän asbestia siellä pohjassa on?
Kutterinpurua ja sahanpuruja 70-80 cm lattialankkujen alla. Etkö koskaan ole nähnyt rossiphjaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti rossipohjahan on paljon parempi. Pääsee tuulettumaan eikä maaperän kosteus pysty mitenkään nousemaan rakenteisiin, kun talon pohja on irti maasta.
Ongelmat tulee siitä, kun ihmiset tukkii ilmanvaihtoaukkoja, jolloin siellä ryömintätilassa oleva kosteus ei pääse haihtumaan.
Suoraan kallion päälle rakennettu on paras. Pienen kukkulan laella jossa vedet valuu talosta poispäin.
Kyllä silloinkin pitää salaojitus olla kunnossa.
En missään tapauksessa. Lattialämmitys paahtaa harakoille kun alapohja on kylmä.
3 taloa rakennettu betonilaatalle eikä valittamista
Vierailija kirjoitti:
Lämmityskulut on noin 30% isommat rossipohjataloissa. Mutta helpompi korjata putkivikoja.
Millä perustelet isommat lämmitys kulut? Silläkö että rintamamiestalossa on puru eristeet rossi pohjassa?
Too tired.. alkoi Ross käydä mielessä ja mielikuvissa frendit-näyttelijä lattialla makoilemassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.
Meillä hirsitalo vuodelta 1903 ja alkuperäinen rossipohja on edelleen. Nyt jo reilut 121 vuota vanhaan rossipohjaan voisi korkeintaan lisätä purua.
Mitähän asbestia siellä pohjassa on?
Jos mennään alkuperäisillä täytteilläkin, niin voi olla suhteellisen turvassa - asbestin ylivertaisia ominaisuuksia ei ollut vielä tuolloin tiedostettu. Yksi siihen aikaan käytetyistä eksoottisista täytteistä oli muurahaispesä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä, rossipohjahan on juuri paras
Vitut on. Kiven päälle laitettu kivi on paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.
Ei niitä uusiin taloihin enää rakenneta, energiasyistä. Mutta vanhassa talossa, missä muutenkin voi olla alapohjan eristeet niin ja näin, rossipohja on siitä hyvä, että se ei ole yleensä koskaan homeessa, tuulettuu hyvin.
Nykypäivänä älvsbytalo taitaa olla ainoa perinteisellä kylmällä rossipohjalla ja kissanluukuilla oleva talo.
Meillä on 2021 valmistunut Muurametalo, lämpimällä, tuuletetulla rossipohjalla. Kiva kun lattian alla on melkein metri kuivaa, lämmintä ryömintätilaa. Jos joku putki hajoaa, se on helppo korjata eikä vesi valu rakenteisiin. Hukkalämpö mikä muuten puhallettaisiin ulos, kierrätetään alapohjan kautta, eli ei kasvata sähkölaskuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti rossipohjahan on paljon parempi. Pääsee tuulettumaan eikä maaperän kosteus pysty mitenkään nousemaan rakenteisiin, kun talon pohja on irti maasta.
Ongelmat tulee siitä, kun ihmiset tukkii ilmanvaihtoaukkoja, jolloin siellä ryömintätilassa oleva kosteus ei pääse haihtumaan.
Suoraan kallion päälle rakennettu on paras. Pienen kukkulan laella jossa vedet valuu talosta poispäin.
Kyllä silloinkin pitää salaojitus olla kunnossa.
Onko jopa painovoima sinulle täysin vieras käsite?
Mielestäsi mäen päällä oleva kivi tarvitsee salaojituksen. Ei v i t t u et ole oikeasti noin tyhmä, oletko ihan insinööri?
Köyhät tekevät maavaraisia lattioita kun eivät kestä korkeampia lämmityskuluja. Jos vuodessa menee tonni enemmän lämmitykseen niin se tulee takaisin huoltokuluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.
Siksi hän onkin ex.
Vierailija kirjoitti:
Lämmityskulut on noin 30% isommat rossipohjataloissa. Mutta helpompi korjata putkivikoja.
Ei pidä paikkaansa ainakaan uusissa.
Meillä 135m2 rossipohjainen talo, ulkoporeallas, 5 hlö perhe, kokonaissähkön kulutus 12000 kWh/v
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Lattialämmitys paahtaa harakoille kun alapohja on kylmä.
3 taloa rakennettu betonilaatalle eikä valittamista
No, minulla on täällä mökillä vanha osa rossipohjalla ja uudempi laattaperustuksella. Rossissa 40cm eristettä. Laatan päällä vähemmän. Ilp ja patterit. Molemmissa lautalattia. Ei mitään eroa lattioiden lämpötiloissa. Paljon lämpimämmät kuin kaupungin laatta/parkettilsttiassa. Sama lämmitys sielläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti rossipohjahan on paljon parempi. Pääsee tuulettumaan eikä maaperän kosteus pysty mitenkään nousemaan rakenteisiin, kun talon pohja on irti maasta.
Ongelmat tulee siitä, kun ihmiset tukkii ilmanvaihtoaukkoja, jolloin siellä ryömintätilassa oleva kosteus ei pääse haihtumaan.
Suoraan kallion päälle rakennettu on paras. Pienen kukkulan laella jossa vedet valuu talosta poispäin.
Kyllä silloinkin pitää salaojitus olla kunnossa.
Onko jopa painovoima sinulle täysin vieras käsite?
Mielestäsi mäen päällä oleva kivi tarvitsee salaojituksen. Ei v i t t u et ole oikeasti noin tyhmä, oletko ihan insinööri?
Harva sokkeli kivestä hakataan. Betonista vesi menee läpi että heilahtaa, huokoistettu SL3-5 kutosen kivellä jos otat niin ehkä vähän hidastaa.. Lisäksi kalliosta nouse radonia, sekin tarvitsee poistoputket.
Sanni16kerava
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä rossipohjassa ole mitään muuta huonoa kuin lämpövuoto. Pakkanen pääsee talon alle ja varpaita palelee, jos ei pidä lattialämmitystä isolla.
Ei vanhoissa taloissa ole välttämättä lattialämmitystä. Jos ilmansulku on tehty hyvin, ei vetoa ole ja lattian kautta energiaa ei muutenkaan mene niin paljoa hukkaan, kun lämpö nousee ylöspäin. Yläpohjan kunnollinen eristys on tärkeämpi energiatehokkuuden kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.
Ei niitä uusiin taloihin enää rakenneta, energiasyistä. Mutta vanhassa talossa, missä muutenkin voi olla alapohjan eristeet niin ja näin, rossipohja on siitä hyvä, että se ei ole yleensä koskaan homeessa, tuulettuu hyvin.
Nykypäivänä älvsbytalo taitaa olla ainoa perinteisellä kylmällä rossipohjalla ja kissanluukuilla oleva talo.
Meillä on 2021 valmistunut Muurametalo, lämpimällä, tuuletetulla rossipohjalla. Kiva kun lattian alla on melkein metri kuivaa, lämmintä ryömintätilaa. Jos joku putki hajoaa, se on helppo korjata eikä vesi valu rakenteisiin. Hukkalämpö mikä muuten puhallettaisiin ulos, kierrätetään al
Tota, eikös tuossa ole se riski, että huoneilman kosteus tiivistyy rossipohjan alle viileämpiin pintoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, rossipohjahan on juuri paras
Vitut on. Kiven päälle laitettu kivi on paras.
Miksi? Eikö järjellä ajatellen tuollainen ilmassa oleva talo ole paras Suomen ilmastoon ja radonin kannalta? Pitää vain huolen ettei sinne pohjaan tuule vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.
No hyvä että pääsit exästä eroon.
Kyllä niitä vielä rakennetaan, ainakin Muurame talot on Rossi pohjalla. Mikä energiasyy estäisi?