Lue keskustelun säännöt.
Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.
22.04.2024 |
Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari. Ilmansuuntia ei osaa kolmasosa oppilaista, vaikka olemme niitä jauhaneet useamman vuoden.
Vain pari oppilasta on taustaltaan muualta.
Nuorten oppimiskyky on laskenut samaa tahtia kännykällä vietetyn ajan kasvaessa. Nuoret voivat viettää kännykän kanssa jopa 12h päivässä. Jatkuva somen selailu tai pelaaminen näyttää estävän oppimistaitojen kehittymistä.
Kommentit (515)
Mutta kun nuorissa on tulevaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
""Maisema-alueella tarkoitetaan suojeltavaksi määrättyä maisemallisesti arvokasta kohdetta. Maisema-alue voidaan perustaa, jos alue on arvokas luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai muiden vastaavien arvojen vuoksi.""
Noin jos tuon opettaa niin jää parille oppilalle päähän kokeisiin saakka ja lopuille ei siihenkään. Tässähän on juuri sen perinteisen opetuksen vika. Siinä on todella vähän konkretiaa.
Sen sijaan jos vaikka katsottaisin erilaisia maisemia ja mietittäisiin että mikä niistä tekee kauniita ja merkittäviä ja millaisia paikkoja oppilas itse pitää arvokkaina ja miksi, asia saattaisi avautua paljon paremmin.
Ahaa! Nyt ymmärrän!
Eli he kun ovat tottuneet katsomaan kaiken ruudulta niin, että joku analysoi kuvan sisällön, niin sen voi silloin oppia vain noin? Eli itse silmät ja korvat auki - ei taida olla enää vaihtoehto? Esim. tää trendi (sori en tiedä tälle termiä), että tubettajan videot on pelkästään sitä että näyttää toisten tubettajien videoita, joissa vuorostaan näytetään mitä joku kolmas tekee IRL jollekkin neljännelle. Jne.. Ja kaikki niistä kikattavat ketjussa sitten toisilleen, katsoja jonon viimeisenä.
Eli ei itse osata arvioida, mihin nähdyssä tai kuullussa pitäisi keskittää huomio tai mikä on olennaista.
Siis tämä kommentti oli herättävä! Ymmärtääkö joku mitä tällä tarkoitan? Siis, että tätä on tietotulva käytännössä nuoren silmin! Ja sehän on ihan oikea ongelma, aivot ylikuormittuu. Mutta että kuva pitäisi vielä selittää?
Hupsista. En ole usein kuittaillut lapsen lukutehtäviä, vaikka niitä tankataan seitsemänä päivänä viikossa. 😬
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti kodeissa lukeminen on vähentynyt. Ja vaikka aikuiset itse lukisivatkin, se lukeminen on usein kännykällä, jolloin lapselle se näyttää ihan vaan kännykällä olemiselta sen sijaan, että hän näkisi vanhemman lukemassa lehteä tai kirjaa. Tällä lukemisen kulttuurilla on yllättävän iso merkitys.
Ihan totta. Itse tilaan kotiin lehtiä vain roolimalliuden takia, vaikka sekin on nykyään kalliimpaa.
Just kyselin kasiluokkalaisten ruutuaikoja, ja osa sanoi olevansa vapaapäivinä jopa 12 tuntia kännykällä.
Tämä on vanhempien eikä lasten syy. Mutta toivottavasti marginaaliryhmä ja vanhemmat saattavat olla vaikka töissä.
Toisaalta nykyään demonisoidaan lehdissä myös lasten harrastuksia, että niitäkin pitäisi pieniltä välttää, vaikka kaikki on poissa ruutuajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti kodeissa lukeminen on vähentynyt. Ja vaikka aikuiset itse lukisivatkin, se lukeminen on usein kännykällä, jolloin lapselle se näyttää ihan vaan kännykällä olemiselta sen sijaan, että hän näkisi vanhemman lukemassa lehteä tai kirjaa. Tällä lukemisen kulttuurilla on yllättävän iso merkitys.
Ihan totta. Itse tilaan kotiin lehtiä vain roolimalliuden takia, vaikka sekin on nykyään kalliimpaa.
Just kyselin kasiluokkalaisten ruutuaikoja, ja osa sanoi olevansa vapaapäivinä jopa 12 tuntia kännykällä.
Tämä on vanhempien eikä lasten syy. Mutta toivottavasti marginaaliryhmä ja vanhemmat saattavat olla vaikka töissä.
Toisaalta nykyään demonisoidaan lehdissä myös lasten harrastuksia, että niitäkin pitäisi pieniltä välttää, vaikka kaikki on poissa ruutuajasta.
Just kyselin kasiluokkalaisten ruutuaikoja, ja osa sanoi olevansa vapaapäivinä jopa 12 tuntia kännykällä.
Ylempi oli sitaatti jonkun toisen kokemuksista.
Vierailija kirjoitti:
Alkuopettaja täällä hei. Mulla on nykyisellä tokaluokalla useampia oppilaita, jotka ovat osanneet lukea kouluun tullessa tai oppineet nopeasti muutamassa viikossa, mutta lukutaidon kehitys on jäänyt junnaamaan paikoilleen, ja nyt tokaluokan loppupuolella tekstien ollessa pidempiä eivät enää jaksaisi keskittyä lukemiseen ja luetun ymmärtäminen on työlästä. Lukuläksyt usein kuittaamatta tehdyksi. Ja koulussa on harjoiteltu lukemista paljon, on tehty mielekkäitä tehtäviä ja lukupelejä ja suoritettu lukudiplomia. Vanhempainilloissa myös puhuttu lukemisen tärkeydestä. Mutta osa vanhemmista tuntuu kuvittelevan, että kun lapsi osaa teknisesti lukea, asiaan ei enää tarvitse kiinnittää huomiota. Totuus on kuitenkin, ettei sillä ekaluokan tason lukutaidolla lueta mitään koealueita tai muita pidempiä tekstejä ymmärtävästi, vaan lukutaitoa pitää harjoittaa paljon, jotta siitä tulee sujuvaa. Pelkkä koulussa tehty työ ei riitä, ja koulussa suurimman osa
Eli lukuharrastuksen puute.
Olen aiemmin ketjuun kommentoinut, lisään vielä:
Olemme lukeneet lapsille iltakirjaa, hankkineet kirjoja, käyttäneet kirjastossa.
Ei auta. Lukeminen vain ei ole pop.
Monet vanhemmat hankkivat jopa ekaluokkalaisille äänikirjoja, kun eivät jaksa tekstiin keskittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse lahkon surutta viisivuotiasta lukemaan itse joka päivä. Iltasadut vielä kuuntelee/lukee mukana sängyssä mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tunneilla oikein on tehty, jos asioita ei ole käyty läpi?
On käyty läpi ja useampaan kertaan. Oppiminen ei vaan enää onnistu. Nuorten aivot ovat rakentuneet uudenlaisiksi. He viettävät vuorokaudessa usein enemmän aikaa somessa/peleissä kuin oppitunneilla.
Se pitäisikin nyt jotenkin valjastaa voimavaraksi ? 90-luvun lapsena tuli pelattua paljon, kun oli nintendot ja tietokoneet, xboxit ja muut. Itse opin englanninkielisiä pelejä pelatessani englantia niin, että osaan sitä kiitettävästi sekä kirjoittaa että puhua, että ei ne pelit ja netti aina ole paha asia. Esimerkiksi koulun ruotsista ei ole jäänyt yhtään mitään päähän , edelleenkään en sitä taida yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tunneilla oikein on tehty, jos asioita ei ole käyty läpi?
On käyty läpi ja useampaan kertaan. Oppiminen ei vaan enää onnistu. Nuorten aivot ovat rakentuneet uudenlaisiksi. He viettävät vuorokaudessa usein enemmän aikaa somessa/peleissä kuin oppitunneilla.
Se pitäisikin nyt jotenkin valjastaa voimavaraksi ? 90-luvun lapsena tuli pelattua paljon, kun oli nintendot ja tietokoneet, xboxit ja muut. Itse opin englanninkielisiä pelejä pelatessani englantia niin, että osaan sitä kiitettävästi sekä kirjoittaa että puhua, että ei ne pelit ja netti aina ole paha asia. Esimerkiksi koulun ruotsista ei ole jäänyt yhtään mitään päähän , edelleenkään en sitä taida yhtään.
Miten otat aivojen toimintojen heikentymisen voimavaraksi? Nuo sinun aikaisi pelit eivät saaneet pysyvää tuhoa aikaan.
Vierailija kirjoitti:
sattuu sitä muuallakin
Mikä helkkari tuo olento on?? Näyttää joltain mikä nousee kaivosta lol
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yksinkertaisesti "pakotettu" pienempänä lukemaan ja lopputulos on, että kaikki lukevat nykyään rutiinina joka päivä (13, 11 ja 7v) ja ilman, että siitä pitää enää sanoa. Lukutaidon ollessa vielä hatara, palkitsimme lukemisesta tarroilla ja tietyllä määrällä pääsi esim. uimaan tai sai jonkin pienen jutun, mikä kulloinkin houkutteli. Tai ylimääräistä ruutuaikaa sai yhtä monta minuuttia mitä luki.
Kännykkäajat on edelleen kaikilla rajoitettu ja usein käytetty jo päivällä, joten iltaisin on sopivan tylsää. Iltaisin lukevat sängyssä 30min-1h, riippuen mihin aikaan menevät nukkumaan. Pleikkari ei juuri kiinnosta, ehkä joka toinen viikko muistavat sen. Tiktokkia eivät kännyköihin tule saamaan lainkaan niin kauan kuin me maksamme kännykkälaskun.
Käyvät viikottain kirjastossa ja myös kavereiden kanssa saattavat mennä sinne porukalla lueskelemaan tai selaamaan lehtiä, siitä olen iloinen. Kotona meillä on paljon kirjoja ja ostan lähes aina jos joku lapsista erityisesti jotain kirjaa pyytää. Olen ajatellut, ettei kirjat ole turhia ostoksia, vaikka muuten vältämme ostelemasta ylimääräistä sälää, eivätkö todellakaan saa muuten kaikkea mitä keksivät haluta.
Vierailija kirjoitti:
"Vie lasta kirjastoon. Lukekaa yhdessä. Näytä lukevan aikuisen mallia."
Peruskauraa luulisi olevan tämän keskivertoperheessä? Kirjastoon ei tosin ole pakko viedä, jos kirjoja ostetaan kotiin. Vai onko lapsille lukeminen todella vähentynyt niin radikaalisti perheissä, että se selittää muutoksen kouluissa? Oliko 90-luvun lamastressissä vanhemmilla enemmän aikaa lukea lapsilleen?
Ruutuaika vie keskittymiskyvyn ja lukuinnon.
Ei auta, että vanhemmat näyttävät esimerkkiä ja kannustavat lukemaan. Ruutu vie voiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, minä vuosina opiskelit itse... Ja olitko silloin biletyttö? 😳
Toivottavasti opettaja on muistanut kertoa,mitä nämä sanat tarkoittavat! Opetuksen laatu on kyl niin heikkoa.Ei nuo todellakaan ole arkisia termejä.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti opettaja on muistanut kertoa,mitä nämä sanat tarkoittavat! Opetuksen laatu on kyl niin heikkoa.Ei nuo todellakaan ole arkisia termejä.
Eivät ole arkisia, kuten ei esimerkiksi jossain mainittu purnukkakaan. Kieli muuttuu ja on muuttunut aina.
Mutta koealueeseen sanojen on täytynyt kuulua joten opettajia on turha syyttää, jos kokeisiin ei ole luettu. Peruskoulussa vanhempien pitäisi vielä katsoa lasten opiskelun perään ja varmistaa, että kokeisiin on valmistauduttu. Se vie tosi paljon aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Sen minkä nykynuoret häviää äidinkielessä niin voittavat kyllä englannin kielessä. Ehkä tämä on vain luonnollista siirtymää. Muutaman vuosikymmenen päästä yleisemmin käytetty sana purolle Suomessa saattaakin olla englanniksi.
No höpsistä pyttyyn. Englannin kielen osaaminenkin heikentyy, osa nuorista osaa vaan niitä omia höpöjuttujaan. Englannin kielen opettaja kertoi, että noheva nuorukainen oli tullut valittamaan miksi ei ollut saanut kokeen käännöstehtävässä täysiä pisteitä kun oli kääntänyt tekstin Hyvää iltapäivää käännöksellä Yo man wazzup. 🤣 Opettaja oli kärsivällisesti selittänyt miksi näin julmasti oli arvosteltu, jonka jälkeen oppilas oli kysynyt että eikö saa lisäpisteitä siitä että on ollut luova ja keksinyt uutta.
Peruskoulun tavoitteista on onnistuttu ainakin itsetunnon tukemisessa. Toki sitten helposti pukkaa masennusta kun joutuu oikeaan maailmaan.
Kahdeksasluokkalainen yllättyi: pilkun ja pisteen jälkeen pitää tehdä välilyönti. Teini olisi halunnut kirjoittaa yhteen pötköön.
Täällä muutamat oikeasti syyttää opettajia siitä, etteivät itse kasvata lapsiaan eikä anna aikaa ja huomiota lapsilleen?
Pitäiskö lapsilisänkin olla vastikkeellista, että kaikki vanhemmat ymmärtäisivät, että lapsia ei tehdä vain rahan takia?