Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.

Kun aivot täyttyy tuuballa niin sinne ei jää tilaa tiedolle. Eikä kykyä prosessoida dataa.

Opettajien syyttely on mennyt täysin naurettavaksi.

Olen ollut sukujuhlissa, joissa vitosluokkalaisen äitipuoli kiillotti omaa sädekehäänsä kuinka he opettivat lapselle pisteen merkityksen, välit sanojen välissä jne. ja täysin pokkana selitti, että 

"Nico-Petteri kertoi, että kukaan ei ole noita hänelle opettanut, sen takia ei osannut. Että onneksi nyt osaa kun me opetimme. Kuinka kouluopetus voi olla näin huonoa."

Tuijotin suu auki ja epäilin ensin omaa kuuloani, että käsitin varmasti jotain väärin.

Mutta ei, oli tosissaan, onnea vaan teini-ikään kun uskoo täysin kritiikittä Nico-Petterin kertomukset.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuossa esimerkkitekstissä ei ole yhtään pilkkua. Tekeekö se sinun mielestäsi siitä ymmärrettävämpää?"

Se kysymys on, että tekeekö se siitä jotenkin ratkaisevasti vähemmän ymmärrettävää.

Tekee.

Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt? Voin selittää sinulle kun nykyään tosiaan se luetun ymmärtäminen on monille vaikeaa.

 

Siitäpä sitten vain selittämään.

Heti kun kerrot mikä kohta sinulle tuotti vaikeuksia.

 

Selitä kokonaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos näin todella on niin opettaja on se kenen pitäisi hävetä! Paha epäonnistuminen opetustehtävässä.

Kyllä se epäonnistuminen on tapahtunut kotona. Ei opettaja sillä muutamalla tai jopa vain yhdellä tunnilla viikossa voi teidän umpityhmistä mukuloista taikoa mitään tuon ihmeempää. Kotona olaan nykyään aivan kädettömiä ja se kyllä näkyy koulussa.

Tiedän erään kädettömän hoitsun, jonka kädettömyys on periytynyt.  Perijä kyselee toistuvasti ihan perussanastoa ja yleistä tietoa. Tieto ei siirry jos sitä ei ole.

Koulu on tässä vähiten syyllinen.

Vanhemmat on käytöksen ja perusymmärryksen takana. Ja useammin nykyään... sen puutteen.

tik-tok on kiinalaisten keino valloittaa maailma. Kun tuhotaan muiden maiden nuoriso, on älykkäiden kiinalaisten helppoa ottaa valta. 

Onko koulu rikki?

Olisiko kenties sellainen kokeilu hyödyllinen, että opettaja sallii kännykän käytön tuollaisessa kokeessa eli nekin jotka eivät tiedä, oppivat nyt tietämään? Koulussa kun tarkoitus on oppia eikä päteä.

Vierailija kirjoitti:

Oma ekaluokkalainen tietää mikä on kuru, tunturi vs. vuori, räme, suo, usva, niemi, lahti,  salmi, laakso, teräsjää, kraatteri, osmankäämi, järviruoko, kuokka, talikko, sirppi, katiska, kaira, jäänaskalit, sykloni, taifuuni... Ihan absurdilta tuntuu etteikö tuon ikäisistä osa tiedä edes puroa. 

Omani taasen tuntee taidesanaston, mutta naapurin lapsi oli ihan äimänä ketkä laulaa kun oli sopraano ja tenori. 

Et kyllä joka sektorilta osa kuuluu hyvään kielen osaamiseen. Mut kuten vanhemmat, sitä lapset.

Opettajat ovat siellä äimistelemässä näitä ja huomaavat ensimmäisenä kansakunnan tasolla isot muutokset. 

"Tunnistan tuon sanavaraston köyhtymisen"

Sellaista varmasti on mutta välillä sanavaraston köyhtymisenä pidetään myös sitä että nuoret eivät tunnista 1800-luvun maatalousyhteiskuntaan kuuluvaa sanastoa vaikka sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa heidän elämäänsä eikä edes niihin kirjoihin joita he lukevat jos jotain lukevat.

Mitä välii. Meil on AI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuossa esimerkkitekstissä ei ole yhtään pilkkua. Tekeekö se sinun mielestäsi siitä ymmärrettävämpää?"

Se kysymys on, että tekeekö se siitä jotenkin ratkaisevasti vähemmän ymmärrettävää.

Tekee.

Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt? Voin selittää sinulle kun nykyään tosiaan se luetun ymmärtäminen on monille vaikeaa.

 

Siitäpä sitten vain selittämään.

Heti kun kerrot mikä kohta sinulle tuotti vaikeuksia.

 

Selitä kokonaisuus.

Et siis ymmärtänyt kahden lauseen muodostamaa kokonaisuutta kun siitä puuttui pilkku?

Vierailija kirjoitti:

Kun kyseeenalaistetaan tutut tavat ja näkemykset, voidaan päästä käsiksi toimimattomuuden syihin.  Tulee määritellä selvästi ja yksityiskohtaisesti mikä on viallla. Nykyhetkelle hekistyminen johtaa muutoksiin tietoisuudessa ja muuttaa ajattelun suuntaa. Muutosprosesessin alkuvaiheessa on kyse siitä, että pysähdytäään ja tunnistetaan nykyiset ajattelumallit, tunteet ja tarpeeet ja tiedostamisen kautta pikkuhiljaa luovutaan vanhoista ajattelumalleista ja toiimintatavoista. 

Kun ajattelutavat kehittyvät, saatetaan kysenalaistaa myös sellaisia asioiita, joita ei aiemmin olla ajateltu, esim arvot ja uskomukset. Tulee löytää uusia näkökulmia jotka mahdollistaaa uuden vireen syntymisen.

Meitä määrittelee paljon se, olemmeko auditiivisia, kinesteettisiä, visuaalisia vai loogis-järkeviä. 

Auditiivinen ihminen muistaa hyvin kuulemansa, hän oppiii kuulemalla ja hänelle sanat ovat tärkeitä. 

Visuaalinen ihminen muistaa hyvin ihmisten kasvot, hänellle kauneus on tärkeää ja hän haluaa saada uudessa tilanteessa kokonaiskuvan asioiista ja tapahtumista.

Kinesteettinen ihminen on mukavuuudenhaluinen, hän kokee asioita kehollisesti, hän ei yleeensä katso toista silmiin ja pitää tärkeänä sitä, että kaikki toimii.

Loogis-järkevä ajatttelee asioita järjen kautta ja haluaaa asioille selkeän selityksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat yläkoululaiseni joutuvat tekemään älyttömästi opiskelutyötä kotona, koska koulussa ei kuulemma opi mitään. Koulussa kaikki aika menee oppilaiden riehumiseen ja opettajien "huutamiseen/raivoamiseen".

Sama meno meinaa jatkua vielä lukiossakin.

t. lukion ope

Ihan älyttömästihän se on kiinni opettajasta riehutaako tunnilla vai ei. Sallitaako riemuminen vai ei. Onko tunti kiinnostava vai ei jne.

Kotikasvatus on syy kaikkeen hyvään ja huonoon. Hyvin kasvatettu ei riehu.

Älytön tuo arkuus ettei vanhempia saa syyllistää mistään.  Ja onko se nimenomaan syyllistämistä jos kasvatustyö ei ole onnistunut. Kaikkihan sen näkee, mut sitä ei saa tunnustaa.

Nuoret eivät tunnista enää arkielämän sanastoa, koska he eivät elä sitä. Käytän kemian ja fysiikan opetuksessa paljon arkielämän esimerkkejä. Nykyään ne ovat tulossa turhiksi havainnollistamisen keinoiksi, koska ne ovat nuorille täysin vieraita. Välillä minulle kertoillaan mitä jokin fysiikan käsite tarkoittaa peleissä.

Kuka se määrittelee, mikä on tärkeää muistaa ulkoa koko loppuelämän ajan yleissivistyksen kannalta ja minkä saa unohtaa? En minä muista läheskään kaikkea, mitä koulussa on opetettu. Kuitenkin voin sanoa, että minulla on hyvä yleissivistys, vaikka joudun joka kerta googlettamaan, kumpi on itä ja kumpi länsi, koska harvoin niitä tarvitsee miettiä arkielämässä.

Täällä otetaan esimerkiksi, että joku aikuinen ei ole tiennyt, mitä kieltä puhutaan Itävallassa eniten tai missä on Harward. Minusta nämä ovat kuitenkin eri asioita. Silloin kyse on yleissivityksestä tai sen puutteesta. Tässä ketjussa kai oltiin enimmäkseen huolissaan oman äidinkielen sanavaraston köyhtymisestä ja siitä, ettei enää ymmärretä tavallisia käsitteitä tai sanoja.

Vierailija kirjoitti:

"Yleissivistys on täysin nolla, maalaisjärkeä ei sitäkään vähää, vanhemmat syyttävät koulua, vaikka ovat yksiä tolloja itse."

Missä ihmeen sisäsiittoisessa peräkylässä oikein elät ja opetat? Onko tämä se sama paikka jossa juuri kukaan ei mene lukioon ja sinne menevätkin lopettavat kun eivät pärjää?

Helsingissä ja surkeinta, että kaiken lisäksi vielä ihan ns. hyvämaineisen alueen koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat yläkoululaiseni joutuvat tekemään älyttömästi opiskelutyötä kotona, koska koulussa ei kuulemma opi mitään. Koulussa kaikki aika menee oppilaiden riehumiseen ja opettajien "huutamiseen/raivoamiseen".

Sama meno meinaa jatkua vielä lukiossakin.

t. lukion ope

Ihan älyttömästihän se on kiinni opettajasta riehutaako tunnilla vai ei. Sallitaako riemuminen vai ei. Onko tunti kiinnostava vai ei jne.

Kotikasvatus on syy kaikkeen hyvään ja huonoon. Hyvin kasvatettu ei riehu.

Älytön tuo arkuus ettei vanhempia saa syyllistää mistään.  Ja onko se nimenomaan syyllistämistä jos kasvatustyö ei ole onnistunut. Kaikkihan sen näkee, mut sitä ei saa tunnustaa.

Auttaako se vanhempien syyllistäminen jotakin siellä tunnilla? Miten tyhmiä opettajat nykyisin on.

Ei auta. Se auttaa että puhelimia ei sallita käyttää tunnilla. Ne ovat joko laukussa äänetyömällä tai jossain muualla. Vanhempien syyllistämisen sijaan enemmän häiriköintiikin on apua siitä että opettaja ei salli luokassa häiriköintiä.

En ymmärtä miksi opettajat on yleensä ihmisiä jolle asiat pitää väärää rautalangasta. Mutta kun näin on en yhtään ihmettele nykyisen opetuksen tasoa.

Jotain on kyllä pielessä opetuksessa ja opettajassa, jos oppi ei ole mennyt perille ja nuorila heikot taidot. 

Opettajilla kun ei ole työstään tulosvastuuta, niin kuin muissa ammatissa. Ainakin meillä töissä, syyttävä sormi osoitaisi työhön perehdyttjää, jos joku ei hallitse työtehtävää ja ne opastetaan niin monta kertaa, että menee perille. 

Olen kestojärkyttynyt siitä, että Viro on mennyt PISA-tuloksissa Suomen edelle.