Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.
22.04.2024 |
Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari. Ilmansuuntia ei osaa kolmasosa oppilaista, vaikka olemme niitä jauhaneet useamman vuoden.
Vain pari oppilasta on taustaltaan muualta.
Nuorten oppimiskyky on laskenut samaa tahtia kännykällä vietetyn ajan kasvaessa. Nuoret voivat viettää kännykän kanssa jopa 12h päivässä. Jatkuva somen selailu tai pelaaminen näyttää estävän oppimistaitojen kehittymistä.
Kommentit (515)
Omat yläkoululaiseni joutuvat tekemään älyttömästi opiskelutyötä kotona, koska koulussa ei kuulemma opi mitään. Koulussa kaikki aika menee oppilaiden riehumiseen ja opettajien "huutamiseen/raivoamiseen".
Sama meno meinaa jatkua vielä lukiossakin.
t. lukion ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtään yläkolulaista joka osaisi selittää mitä tarkoittaa world wide web. He eivät osaa kertoa edes mikä Google on ja mistä hakutulos tulee. Kysäiskääpä, tietääkö nuorennen kuka omistaa Googlen kuvahaussa esille tulevan kuvan. Tietääkö nuorenne, miten tekstinkäsittelyohjelmassa (esim Word) saa toisen sivun?
Kyllä tietää. Nämä asiat on opetettu heille koulussa. Toinen lopettanut peruskoulun pari vuotta sitten toinen nyt kasilla.
Puro on varmaan juuri sitä sanastoa, joka oli meille ilman puhelimia ja nettiä ulkona liikkuneille sukupolville ihan peruskamaa. Nyt kun pennut eivät enää pyöri metsissä leikkimässä, niin ei ole sanaa pienelle joentapaiselle.
Niin ne ajat muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa oli suomalainen opettaja joka ei tiennyt missä Harvardin yliopisto on.
Helppo. Kaikkihan tuon tietää että englannissa on.
Vierailija kirjoitti:
Omat yläkoululaiseni joutuvat tekemään älyttömästi opiskelutyötä kotona, koska koulussa ei kuulemma opi mitään. Koulussa kaikki aika menee oppilaiden riehumiseen ja opettajien "huutamiseen/raivoamiseen".
Sama meno meinaa jatkua vielä lukiossakin.
t. lukion ope
Ihan älyttömästihän se on kiinni opettajasta riehutaako tunnilla vai ei. Sallitaako riemuminen vai ei. Onko tunti kiinnostava vai ei jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös jotkut vieläpä kertoneet että monissa kokeissa saa oppikirjat olla esillä? Eli saa katsoa vastaukset sieltä ja kännykästä...
Tämä saattaa kuulostaa uskomattomalta. Kuitenkaan ne oppilaat, jotka heikoimmin päräävät, eivät löydä kirjoista tai netistä vastauksia. He eivät ymmärrä lukemaansa tai osaa googlettaa.
Mitä ihmeen heikkolahjaisia siellä oikein on, tavallisissa luokissa??
Ajatteles, että nyt lapsia saavat jo pisalaskuvuosien nuoriso. Eivät osanneet itse lukea ja laskea, joten uutta entistä tyhmempää sukupolvea pukkaa jo. Nämä nykyperuskoululaiset ovat niin järjettömän kädettömiä ja tyhmiä, että luultavasti 80-90-luvulla olisivat saaneet kehitysvammaisen tittelin. Tai pidetty vaikeasti oppimisvaikeuksista kärsiviä. Nykyään ovat peruskauraa. Yleissivistys on täysin nolla, maalaisjärkeä ei sitäkään vähää, vanhemmat syyttävät koulua, vaikka ovat yksiä tolloja itse. Näkee jo viestinnän tasosta ettei päässä liiku mitään. Minullakin on oppilas, jolla läksyjä ei ole tehty kun äiti ei osannut auttaa tokaluokan matikan tehtävissä. Ei ole tarkkiksia eikä hitaille pienryhmiä. Opetuksen taso laahaa typerimpien tahdissa. Keneltäkään ei voi vaatia enää mitään. Tässä on lopputulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtään yläkolulaista joka osaisi selittää mitä tarkoittaa world wide web. He eivät osaa kertoa edes mikä Google on ja mistä hakutulos tulee. Kysäiskääpä, tietääkö nuorennen kuka omistaa Googlen kuvahaussa esille tulevan kuvan. Tietääkö nuorenne, miten tekstinkäsittelyohjelmassa (esim Word) saa toisen sivun?
Kyllä tietää. Nämä asiat on opetettu heille koulussa. Toinen lopettanut peruskoulun pari vuotta sitten toinen nyt kasilla.
Testaa nyt kuitenkin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan sitä aikuinenkin pohtia milloin se on oja ja milloin puro. Missä menee raja että sitä pitää kutsuen joeksi?
Mutta kyllä tuollainen tietämättömyys viittaa siihen että korva on ollut taskussa oppitunnin ajan, eikä ole senkään jälkeen luettu läksyjä. Ymmärrän kyllä jokin yksittäinen sana voi olla vieras kuten vaikkapa jänkä, jos ei jänkä kuulu omaan arkeen ja ellei oppikirjassakaan ole sitä mainittu. Tai kuru. Kanjoni. Entä mikä on niemi tai salmi? Kyllä ne kaikki täytyy joskus opetella niin että jäävät sinne korvien välin kovalevyn tiedostoon asti.
Kevät tuli lumet suli purot sanoi pulipuli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tuo sanoilla kysyminen on niin antiikkia. Esität tehtävät tictoctac-tansseina niin lapset on ihan daa ja legit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku ei tiedä, mikä on puro?
Piti googlata varmuuden vuoksi. Mitäpä minä tuollakaan tiedolla teen? Ja kun googlesta löytyy aina kaikki sekunnisa jos tarvitsee.
Mikään tieto ei ole turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku ei tiedä, mikä on puro?
Piti googlata varmuuden vuoksi. Mitäpä minä tuollakaan tiedolla teen? Ja kun googlesta löytyy aina kaikki sekunnisa jos tarvitsee.
Kukaan ei tiedä, mihin lapsena omaksuttua tietoa tulevaisuudessa tarvitsee. Kuka yleensä määrittelisi turhan tiedon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat yläkoululaiseni joutuvat tekemään älyttömästi opiskelutyötä kotona, koska koulussa ei kuulemma opi mitään. Koulussa kaikki aika menee oppilaiden riehumiseen ja opettajien "huutamiseen/raivoamiseen".
Sama meno meinaa jatkua vielä lukiossakin.
t. lukion ope
Ihan älyttömästihän se on kiinni opettajasta riehutaako tunnilla vai ei. Sallitaako riemuminen vai ei. Onko tunti kiinnostava vai ei jne.
Asia on kiinni ainoastaan opiskelijoista eli toisella asteella ns. lukion tasosta (millä arvosanoilla sinne on tultu). Keskimäärin opiskelijat eivät enää viitsi tehdä mitään, eikä heitä kiinnosta mikään tunti: ainoastaan leffan katsominen ja herkkujen syönti. Tähän on kouluissa myös opetettu. Tehtävät tekee tekoäly ja kokeesta voi hyvällä säkällä saada vitosen. Kirjoja (nettikirjoja) ei vaivauduta avaamaan ollenkaan. Ei toki koske kaikkia nuoria, mutta yleistyvä trendi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Yleissivistys on täysin nolla, maalaisjärkeä ei sitäkään vähää, vanhemmat syyttävät koulua, vaikka ovat yksiä tolloja itse."
Missä ihmeen sisäsiittoisessa peräkylässä oikein elät ja opetat? Onko tämä se sama paikka jossa juuri kukaan ei mene lukioon ja sinne menevätkin lopettavat kun eivät pärjää?
Suomalainen peruskoulu oli parhaimmillaan kasariluvulla. Piste.
Jos tieto on ollut "turhaa" on sitä saadessa myös hankittu muistamiseen tarvittavat aivojen rakenteet. Kun alakoulussa ei enää opita oppimaan ulkoa, tulee monen ammatin opiskelusta mahdotonta. Vai haluatteko lääkärin, joka joutuu googlettamaan sanan dorsaalinen.
Sanavarastoa tarvitaan myös Googlen tarjoaman sisällön ymmärtämiseen. Hakutuloksista ei ole apua, jos ei ymmärrä lukemaansa.
Kun kyseeenalaistetaan tutut tavat ja näkemykset, voidaan päästä käsiksi toimimattomuuden syihin. Tulee määritellä selvästi ja yksityiskohtaisesti mikä on viallla. Nykyhetkelle hekistyminen johtaa muutoksiin tietoisuudessa ja muuttaa ajattelun suuntaa. Muutosprosesessin alkuvaiheessa on kyse siitä, että pysähdytäään ja tunnistetaan nykyiset ajattelumallit, tunteet ja tarpeeet ja tiedostamisen kautta pikkuhiljaa luovutaan vanhoista ajattelumalleista ja toiimintatavoista.
Kun ajattelutavat kehittyvät, saatetaan kysenalaistaa myös sellaisia asioiita, joita ei aiemmin olla ajateltu, esim arvot ja uskomukset. Tulee löytää uusia näkökulmia jotka mahdollistaaa uuden vireen syntymisen.
Oma ekaluokkalainen tietää mikä on kuru, tunturi vs. vuori, räme, suo, usva, niemi, lahti, salmi, laakso, teräsjää, kraatteri, osmankäämi, järviruoko, kuokka, talikko, sirppi, katiska, kaira, jäänaskalit, sykloni, taifuuni... Ihan absurdilta tuntuu etteikö tuon ikäisistä osa tiedä edes puroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jokaiseen luokkaan ei enää riitä lahjakkaita osaavia oppilaita. Luokkien paras arvosana voi kokeessa olla 7 ja suurin osa kokeen arvosanoista alkaa viitosella. "
No höpsis nyt. Noin puolet oppilaista menee kuitenkin lukioon ja suurin osa niistä yli kasin keskiarvolla. Vaikkapa pääkaupunkisudulla on hankala edes löytää lukiota johon pääsisi alle kasin keskiarvolla ja ysin pinnassa olevat rajat on tosi monessa lukiossa. Ja ne lähelle kympin keskiarvoa vaativat lukiotkin ovat vuodesta toiseen täynnä.
Joten kyllä niitä ihan hyviä oppilata on edelleen ihan reilusti.
Ei mene puolet oppilaista lukioon. Kaikki eivät asu pääkaupunkiseudulla. Oppilaistani noin neljäsosa hakeutuu lukioon vaikka keskiarvorajaa ei ole. Heistä osa ei koskaan valmistu ylioppilaaksi, kun osaaminen ei riitä opintojaksojen läpäisyyn ja kirjoituksista selviämiseen.
Asun 6000 asukkaan maatalousvaltaisessa kunnassa P-Pohjanmaalla.
Ok asteni ikäluokasta n. puolet menee lukioon, puolet amikseen.
Tunnistan tuon sanavaraston köyhtymisen ja se johtuu juurikin älylaitteiden, somen ja muun ruutuajan/viihteen vaikutuksesta ja lukemisharrastuksen vähyydestä.
Olen lukenut lapsilleni iltakirjaa, käyttänyt heitä kirjastossa, hankkinut kotiin kirjoja. Silti lapseni lukevat kovin vähän.
Kaksi lastani on käynyt lukion.
Usein törmään tilanteeseen, että lapseni eivät tiedä jotain mielestäni yleistietoon kuuluvaa sanaa, käsitettä tai sanontaa.
T: nimim. Assburger
Alue: Aihe vapaa
En tiedä yhtään yläkolulaista joka osaisi selittää mitä tarkoittaa world wide web. He eivät osaa kertoa edes mikä Google on ja mistä hakutulos tulee. Kysäiskääpä, tietääkö nuorennen kuka omistaa Googlen kuvahaussa esille tulevan kuvan. Tietääkö nuorenne, miten tekstinkäsittelyohjelmassa (esim Word) saa toisen sivun?