Jos sairastun elämäni aikana syöpään kieltäydyn kaikista hoidoista

Vierailija kirjoitti:

Minä, 59-vuotias, olen aivan yksin ja elän tukien varassa. Minulla ei ole varaa käydä lääkärillä (en pysty kävelemään, eikä raha riitä taksiin), joten jos jokin vakava sairaus tulee ilmi, alkaa olla aika myöhäistä. En ryhdy esimerkiksi hoitamaan kivuliaita leikkaushaavoja ja vastaavaa näissä oloissa. Kun on aika lähteä, minä lähden vastaanpanematta.

Sama täällä. En halua pitkitettyä elämää. Katsokaa nyt maailman tilannettakin. Olen valmis kun kutsu käy. Sillä kohdussa ollessasi Hän laski jo elonne päivätkin.

Sanokaa viisaammat, mitä tehdä. Mulla todettiin syöpä, joka leikataan ja muuta hoitoa ei tule. Menenkö sitten vaan töihin vai onko parempi yrittää välttää sressiä? 

Vierailija kirjoitti:

En käsitä miten se olo olisi ilman hoitoja sitten parempi kun lähdön aika koittaa. Mut siihen en ikinä suostu, et nesteytys lopetetaan (ei ollut syöpää) niinkuin isoäidilleni tehtiin. Aivan karmeaa kidutusta saada kuolema nopeutettua sillä. Sellaista vanhusten "hoitoa" täällä.

N32

Mun mummolla kanssa vaan lakattiin antamasta juotavaa. Kaipa se nopeutti kuolemaa. Eihän sekään ole kiva maata vaan sängyssä muiden armoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tyhmää, jotkut syövät saadaan hoidettua pelkällä leikkauksella, esimerkiksi eturauhassyöpä, joka ei ole levinnyt.

Eihän noita edes seulota saatika hoideta. Miesten juttuja.

Todetaan ja hoidetaan. Tuossa vieressä istuu yksi, joka elää ja porskuttaa kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen, Ei muita hoitoja tarvinnut.

 

Älä viitsi valehdella. On yhteiskunnan etu että miehet kuolevat mahdollisimman nuorena.

Sulla on päässä pahasti vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalle ja muillekin. Minulla todettiin syöpä. Leikkaukseen pääsin alle 3 kk ja siinä ajassa se paheni tunsin joka askeleella syöpäkasvaimen. Leikkauksen jäkeen olen elänyt suht normaalia elämää kohta 3 vuotta välillä kipujakin. Mikäli en olisi mennyt leikkaukseen olisin kuollut  noin puolen vuoden kuluttua sen toteamisesta.

Elämää katsoo nyt erilailla joka päivä jatkoajalla ollessaan.

Ymmärräthän että sä olet tuhlannut yhteiskunnan vähiä varoja ja joka päivä olet osa ylikulutusta.

Itsekäs paska sä olet.

Tee nyt ihmeessä itselles jotain, että edes sun ylikulutus loppuu, senkin itsekäs paska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sun oikeutesi. Kivunhoidosta en kuitenkaan ikinä kieltäytyisi, vaan pyytäisin saada tavata tuossa tilanteessa palliatiiviseen hoitoon erikoistuneen lääkärin. Jos kipuun kuolisi, niin syöpäkipu on varmaan juuri sellaista. Aika monet joutuu loppuvaiheessa nukuttamaan, koska kivut on niin valtavat.

- sairaanhoitaja

Taidat nauttia kun varastat syöpään kuolevalta lapselta sen kipulääkkeet.

Siellä taas yksi, jonka ruuvit nupissa löystyneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin samaa mieltä kunnes itse sairastuin 64-vuotiaana parantumattomaan syöpään ja otin vastaan palliatiivisen hoidon.

Kukaan ei halua kuolla syöpäkipuihin. Niitä ei voi kontrolloida tahdonvoimalla.

 

On muutakin kivunhoitoa.

T. Nainen63

Niin kuin mitä? Ivermektiiniä ja kannabista? Älä puhu paskaa. Minulla ei ole syöpäkipuja, minulla vain on parantumaton syöpä, ja täsmälääkitys estää syöpää leviämästä. En pyytänyt hoitoa, lääkäri määräsi sen. Kas kun olen vielä työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalle ja muillekin. Minulla todettiin syöpä. Leikkaukseen pääsin alle 3 kk ja siinä ajassa se paheni tunsin joka askeleella syöpäkasvaimen. Leikkauksen jäkeen olen elänyt suht normaalia elämää kohta 3 vuotta välillä kipujakin. Mikäli en olisi mennyt leikkaukseen olisin kuollut  noin puolen vuoden kuluttua sen toteamisesta.

Elämää katsoo nyt erilailla joka päivä jatkoajalla ollessaan.

Ymmärräthän että sä olet tuhlannut yhteiskunnan vähiä varoja ja joka päivä olet osa ylikulutusta.

Itsekäs paska sä olet.

Sä olet kuvottava paska.

Mä olen selvinnyt syövästä kahdesti, viimeisimmästä kerrasta melkein 20 vuotta. Kyllä, olen tullut kalliiksi yhteiskunnalle, mutta en ole mitään ylikulutusta. Olen 44-vuotias ja tehnyt töitä, saanut lapsen jne. Elän ihan samanlaista arkea kuin moni muukin. Millä oikeudella sä olisit vienyt tuon kaiken multa pois?

Fiksua. Suurin osa syövistä pystytään parantamaan. Oletko jehova tai joku muu lahkolainen?

Miettikää omalle kohdallenne. Kun tulee outoja tuntemuksia ja hallitsemattomia kipuja, älkää missään nimessä hakeutuko lääkäriin. Älkää käykö maksuttomissa seulonnoissa.

Haluan nähdä sen ihmisen joka vapaaehtoisesti kuolee syöpään. Isäni ei hoidattanut ajoissa eturauhassyöpäänsä, ja lopulta hän kuoli niin massiiviseen kipukohtaukseen että se pysäytti sydämen.

Jos sääriluuni katkeaa en ota minkäänlaista hoitoa vastaan. Kieltäydyn kaikista hoidoista. Olen päälle 50 ja tiedän että elämä rajallinen. Elän mielummin vähän lyhyemmän ja mielekkään elämän kuin riuhtaisin jossain sairaalassa tai hoitokodissa letkuissa ja kipupumpun kanssa. Rankka luiden katkeamisen hoito lisäksi jättää jäljen kehoon.

Moni ei tiedä mikä oikeasti aiheuttaa syöpää. Oikeasti happopitoinen ruokavalio ja ylipäänsä epäterveellinen, aiheuttaa. Ja varsinkin sokerit! Parantuakseen syövästä pitää siis heti lopettaa sokeripitoisen ravinnon saanti ja myös hapokkaiden. Emäksisyyttä kehossa voi lisätä yksinkertaisesti mm. ruokasoodaa veteen sekoittamalla. Myös kuusenkerkkää tulisi nauttia runsaasti, jos syöpää on todettu. Kuusenkerkkää voi siis kerätä alkukesästä kuusista, elikä ne vaaleanvihreät nuput, niitä keittää vedessä ja juo veden. Noin voi parantua ilman vaarallisia säteilyhoitoja yms. Syöpähoito sairaalassa puolestaan voi helposti tappaa ihmisen.

Tarmo Manni kertoi Nykypostissa hankkivansa syövän ja parantavansa sen läskisoosilla.

Perskokkareet täällä toivoo, että mikä tahansa vähemmän varakkaiden kalliimpi sairaus hoidettaisiin jatkossa 9 mm Buranalla.

Osa syöpään sairastuneista menehtyy hoitoihin. Hoidetaan kovilla myrkyllä. Hoidoista johtuen osa on sänkypotilaita ja täysin autettavissa eli huonokuntoisia myös hoitojen vuoksi. 

On muitakin vaihtoehtoja kuten ravitsemus, sokerin jättäminen, lisäravinteet ja vihermehut.

Eihän mitään sairautta ole pakko hoitaa. Se on oma valinta viime tipassa.

Onko täällä joku 9. luokkalaisten koulutehtävä menossa ketjussa? Googlatkaa nyt ensin edes vähän. Suurin osa syävistä pystytään nykyään parantamaan. Jos tilanne todetaan toivottomaksi siirrytään palliatiiviseen hoitoon. Ja kyllä. Syöpään (tai mihinkään sairauteen) kuoleminen ei ole kivaa.

Kuoleminen ylipäänsä ei yleensä ole kiva ja täysin tuskaton prosessi.