Ero ja ystävänä pysyminen

Tiedän. Viettävät joulua aikuisten lasten kanssa esim. Eivät nyt ystäviä ole mutta ei vihoissakaan. Fiksua kun pystyy sellaiseen.

Me. Mutta 6 kk kuluttua palattiinkin sitten yhteen.

Hep. Ystäviä mutta ei palata yhteen. Tulisi vain ero uudestaan.

Te ketkä erositte ja olette pysyneet ystävinä. Miksi erositte?

Me ollaan hyvissä väleissä exän kanssa. Vietetään joulutkin yhdessä. Mun äiti, ex, yhteinen lapsi ja minun nykyinen mies. Kummallinen kombo, mutta toimii meillä. Ollaan kyllä naurettukin asialle, että mitä hittoa.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan hyvissä väleissä exän kanssa. Vietetään joulutkin yhdessä. Mun äiti, ex, yhteinen lapsi ja minun nykyinen mies. Kummallinen kombo, mutta toimii meillä. Ollaan kyllä naurettukin asialle, että mitä hittoa.

Hyvä että tuollainen onnistuu.

Paras ystäväni on lapsesta ronskisti ja rujosti runkkaama k.rpäni. Muu ei toimi.

Ystäväni erosi miehestään ja he ovat pysyneet kavereina. Olemme käyneet joskus yhdessä syömässäkin. Hyvä että erot eivät ole aina riitaisia.

Ja meillä ero oli h*tin riitaisa, silti palattiin yhteen 😄

Jos kykenee olemaan ystäviä, niin luulisi, että liittokin olisi ollut korjattavissa. 

Ei kiinnosta hittojakaan mitä toiselle kuuluu sen jälkeen kun on minut jättänyt. Miksi minun pitäisi auttaa toisen tunnontuskia ja kärsiä itse vielä enemmän.

m

Vierailija kirjoitti:

Jos kykenee olemaan ystäviä, niin luulisi, että liittokin olisi ollut korjattavissa. 

Entä jos molemmat tajuavat ettei se enää korjaannu ja eroavat ennen riitaisaa eroa ja välien katkeamista.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta hittojakaan mitä toiselle kuuluu sen jälkeen kun on minut jättänyt. Miksi minun pitäisi auttaa toisen tunnontuskia ja kärsiä itse vielä enemmän.

m

Tähän sinulla on oikeus. Nyt kysyttiinkin tapauksista joissa ystävyys on säilynyt.

Me. Vietetään myös joulut yhdessä.

"Kasvettiin erilleen" mut kun ei ollut mitään kolmansia osapuolia tai muuta katkeruutta niin mitä sitä äksyilemään. Lapsellekin kivempi näin et voidaan olla tekemisissä. Toki parasta olis ollut ydinperhe, mutta se nyt ei vaan onnistunut

Miesystäväni on exänsä kanssa hyvissä väleissä. Yhteiset aikuiset lapset ym.

Itse en ole lasteni isän kanssa missään tekemisissä. En ikinä halua häntä elämääni. 

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväni on exänsä kanssa hyvissä väleissä. Yhteiset aikuiset lapset ym.

Itse en ole lasteni isän kanssa missään tekemisissä. En ikinä halua häntä elämääni. 

Mitä itse ajattelet miehen exästä? Tuletteko toimeen?

Olen exäni kanssa ystävä, ja myös mieheni pitää exästäni. Olen tavannut myös mieheni exiä. Jos tulee hyvin toimeen, ja kaikki ovat tolkun ihmisiä, miksi pitäisi katkaista välit kokonaan? Rakkaus voi loppua, mutta ystävyys säilyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväni on exänsä kanssa hyvissä väleissä. Yhteiset aikuiset lapset ym.

Itse en ole lasteni isän kanssa missään tekemisissä. En ikinä halua häntä elämääni. 

Mitä itse ajattelet miehen exästä? Tuletteko toimeen?

Kyllä minä hänet tiedän ja olen tiennyt jo ennen suhdettani, mutta en tunne häntä. Ihan ok ihminen on. He olivat eronneet jo vuosia ennen kuin suhteemme alkoi. 

Vierailija kirjoitti:

Me. Vietetään myös joulut yhdessä.

"Kasvettiin erilleen" mut kun ei ollut mitään kolmansia osapuolia tai muuta katkeruutta niin mitä sitä äksyilemään. Lapsellekin kivempi näin et voidaan olla tekemisissä. Toki parasta olis ollut ydinperhe, mutta se nyt ei vaan onnistunut

Jos olisi halunnut, olisi voinut kasvaa takaisin yhteen.

Mulla on pidemmistä suhteista kolme eksää, joiden kanssa olen edelleen ystävä. Erot eivät olleet riitaisia, ja vaikka parisuhteen edellytykset olivat mennyttä ja romanttinen rakkaus hiipunut, ystävyys jäi. Täällä kysytään, eikö liitto olisi ollut pelastettavissa, jos ystävyys kuitenkin oli, ja omalla kohdallani voin vastata, että ei ollut. Yhteen eroon pääasiallinen syy oli se, että mies alkoi haluta lapsia, minä en. Tässä asiassa ei voi tehdä välimallin ratkaisua. Kahdessa muussa suhteessa todella muutuimme ja kasvoimme niin eri suuntiin, arvomme ja tulevaisuudentoiveemme eriytyivät niin kauas toisistaan, että parisuhteen väkinäinen ylläpitäminen olisi aiheuttanut molemmille osapuolille pettymyksiä, onnettomuutta ja tyytymättömyyttä elämään. Kaikissa näissä suhteissa muutokset vaikuttivat romanttisen rakkauden hiipumiseen, eikä mitään kipinää jäänyt kytemään.