Lue keskustelun säännöt.
Kumppanuusvanhemmuudessa on isot riskit
20.04.2024 |
https://www.is.fi/perhe/art-2000010334832.html
Kerrankin totuudenmukainen kirjoitus kumppanuusvanhemmuudesta. Aina ei ole niin auvoista vaan vauva -projekti voi mennä pieleen karmealla tavalla. Tuttavani lähti tällaiseen projektiin miehen kanssa, jolla oli jo puoliso, mutta ei omia lapsia. Kuulin että mies oli epätoivoinen, sillä oli jo vuosia etsinyt äitiehdokasta, joka ei halua parisuhdetta. Mies asuu eri kaupungissa ja tuttava tapasi häntä silloin tällöin tutustumisen merkeissä ja muutaman kk:n päästä alkoivat yrittää lasta, vaikka kummallakin oli epäilyksensä toisensa suhteen. Tuttavani oli rakastunut mieheen kun taas mies ei halunnut loukata, halusi lapsen enemmän kuin mitään muuta ja siksi pelasi mukana (ts esitti myös ihastunutta ja heille tuli seksisuhde - naisen mielestä he tosin olivat pariskunta). Tuttavani tuli raskaaksi, mies päätti seksisuhteen ja koko homma räjähti käsiin. Nainen otti syntyvän lapsen jo raskausaikana pelivälineeksi, koska mielestään häntä oli huijattu joten hänellä oli siihen oikeus. Tästä on nyt noin 4 vuotta ja lapsesta on käyty oikeutta, rahaa palanut tuhansia euroja oikeudenkäynteihin, asianajajiin, terapeutteihin, sovitteluihin ja jopa auton korjaamiseen kun tuttavani raivoissaan kävi puhkomassa miehen vaimon auton renkaat. Hän ei ole päässyt varsinaisesti miehestä vieläkään yli - vihaa ja rakastaa tätä koska hänen mielestään, heillä oli vuosisadan rakkaustarina, minkä vaimo pilasi.
olisi hyvä jos näistä toisen puolenkin tarinoistakin kirjoitettaisiin eikä pelkästään ruusuisia mielikuvia vanhemmuuskumppanuudesta parhaimpana vaihtoehtona ydinperheelle.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole koskaan ollut kovin vakuuttunut tästä kumppanuusvanhemmuuden ideasta. Käsi sydämellä, kun ajatellaan lapsen omaa näkökulmaa: onko helpompi kasvaa itsellisen äidin lapsena, muodostaa tämän kanssa eheä, pieni perhe, asua yhdessä kodissa, omassa huoneessa, viettää kaikki juhlapyhät sen ainoan perheen kanssa... Vai kasvaa kahden kodin välillä hyppien? Kyllähän jälkimmäiseen joutuu moni ydinperheessä alkunsa saanut, mutta itse en näe sitä mitenkään ideaalitilanteena.
Tämä!
Nainen kyllä pärjää lapsen kanssa yksinkin, ja lapsen on parempi kasvaa vain äidin kanssa, kuin tulla riepotelluksi "kumppanuus vanhemman" perheeseen, joka on käyttänyt äitiä käytännössä kohdun vuokraukseen. Sehän se syy on, ei mikään muu.
Jokainen, joka on eronnut, tietää hyvin, kuinka vaikeaa voi sen toisen, biologisen vanhemmankin kanssa olla. Kumppanuusvanhemmuus on uskomatonta hölmöilyä ja lapsen elämällä leikkimistä. Pitäisi olla laitonta koko juttu, eikä, kuten nyt, että sitä suorastaan romantisoidaan ja esitetään hyvänä ratkaisuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numerolle 62 vastauksena: olen niitä naisia, joiden mielestä miehelle kuuluu tasavertainen vastuu perheen arjesta. Jos haluat naisen ja lapsen, järjestät perhe-elämän heidän kanssaan. Jos et halua luopua nykyisestä naisestasi, etsit lapselle äidin, jolle sopii polyamoria. Mutta et ala huijata ketään.
Jos mies etsii kumppanuusvanhempaa niille tarkoitetuilla palstoilla niin olisi suotavaa, että myös siellä pyörivät naiset ovat kumppanuusvanhemmuuden perään eikä etsi siellä itselleen miestä. Ymmärtääkseni tämä mies nimenomaan ei halunnut ko. naista vaan lapsen ja näin oletti saavan, kun toinen osapuoli samoilla foorumeilla pyöri. Ja mikä polyamoria? Eihän mies halunnut suhdetta vaan vain lapsen.
Mitä ihmeen kumppanuusvanhempaa parisuhteessa oleva mies e
Käytkö kenties jotenkin hitaalla? Eikö kyse ollut nimenomaan siitä, ettei mies halunnut sotkea lasta omaan perhe-elämäänsä täysaikaisesti? Hänen vaimonsa lapsiluku oli jo täynnä. Aika moni parisuhde kariutuu pikkulapsiarkeen ja tämä pariskunta ei sitä ilmeisesti halunnut ja siksi mies etsi lapselleen äitiä muualta. Kumppanuusvanhemmuudessa se yleensä on ok myös sille toiselle vanhemmalle, että lasta hoidetaan eri kodeissa eri aikaan.
Sinä tässä sekaisin olet. Jos jo lähtökohta on se, että lapsi "sotketaan omaan perhe-elämään täysi aikaisesti" on parempi jättää se lapsi tekemättä. Se lapsi on olemassa ihan kokoajan, ei vain silloin, kun huvittaa leikkiä isää. Jos vaimo ei halua enempää lapsia, miksi ihmeessä hän haluaisi ja hyväksyisi toisen naisen kanssa tehdyn kumppanuuslapsen? Ihan tosi. Ei mistään syystä!!
Tuo koko kuvio on niin sairas, ettei ole tosiaan. Miehen oikeus saada lapsi menee kaiken muun edelle! Ja silti lapsi on jotain, johon ei sitouduta 24/7.
Noinhan voi yhtä hyvin käydä, vaikka oltaisiin parisuhteessa. Ja monille käykin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numerolle 62 vastauksena: olen niitä naisia, joiden mielestä miehelle kuuluu tasavertainen vastuu perheen arjesta. Jos haluat naisen ja lapsen, järjestät perhe-elämän heidän kanssaan. Jos et halua luopua nykyisestä naisestasi, etsit lapselle äidin, jolle sopii polyamoria. Mutta et ala huijata ketään.
Jos mies etsii kumppanuusvanhempaa niille tarkoitetuilla palstoilla niin olisi suotavaa, että myös siellä pyörivät naiset ovat kumppanuusvanhemmuuden perään eikä etsi siellä itselleen miestä. Ymmärtääkseni tämä mies nimenomaan ei halunnut ko. naista vaan lapsen ja näin oletti saavan, kun toinen osapuoli samoilla foorumeilla pyöri. Ja mikä polyamoria? Eihän mies halunnut suhdetta vaan vain lapsen.
Mitä i
Näissä kumppanuusvanhemmuusryhmissä on paljon miehiä, jotka haluavat lapsen ns. Kirsikaksi kakun päälle. Eli ovat jo suhteessa, tai jopa perheessä naisen kanssa jolla aiemmasta suhteesta lapsia ja halutaan käytännössä vaan synnyttäjä. Manipulaatio on törkeää ja räikeää, minullekin tultiin ihan pokkana selittämään kuinka olen uraäiti ja he voivat ottaa lapsen
Siellä myös porukkaa, jotka 5min sitten "lapsettomat sinkut" ryhmässä sanoi että mikäs pointti suhteessa jos ei saa seksiä. Sitten ilmestyy kumppanuusvanhemmuusryhmään kärkkymään kuitenkin lasta
Ajatuksena teorian tasolla ihan kiva (varmaan vähän niinkuin avioliittokin), käytännössä ihan hirveän ja karmea juttu. Naiselle ja lapsille
Itse en elämänkokemukseni perusteella suostuisi synnyttämään enää edes avioliittoon. Jos en saa 100% huoltajuutta kuten äidille kuuluu, unohtakaa koko juttu
Alkuperäisestä aloituksesta sanottava, että ymmärrän naisen reaktion täysin ja mielestäni tuollainen mies ansaitsisi kuolemantuomion. Tuollainen on pahempaa kuin r aiskaus, sillä mies tuomitsee lapsenkin hyvin erilaiseen elämään, kuin mihin nainen on suostunut tämän synnyttämään
Toivottavasti nainen saa rauhan sielulleen. Rukoilen hänen puolestaan. Se mitä mies hänelle teki ei ole hänen vikansa eikä hänen tule siitä kärsiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole virheetön, mutta voin kyllä kivittää sinua, 56. Oletko hetkeäkään miettinyt lapsen etua, lapsen oikeuksia? Mistä meinasit nyt käräjöidä, omista vai lapsesi oikeuksista?
Eiköhän lapsilla ole oikeus isään? Ja isällä oikeus lapseensa?
Mikä oikeus siittäjällä lapseen mielestäsi on? Miten siittäjä pystyy lapsia hoivaamaan, muuten kuin lehmää lypsämällä ja lapselle luonnotonta ravintoa syöttämällä?
Lapsi vieroittuu äidinmaidosta luonnostaan 4-5v iässä. Kaikki erottaminen tätä ennen on luonnonvastaista ja lapsen edun vastaista
Laki on ollut aina - miesten keksintö kun on - enemmän tai vähemmän misogynistinen ja miehen etua ajava. On upeaa, että naiset ovat saaneet mahdollisuuden elää ilman s eksiorjuutta ja muuta hyväksikäyttöä. Lapsella tätä oikeutta ei vielä ole, valitettavasti. Sen takia kannattaakin miettiä tarkasti, mitä, miten ja kenen "omistukseen" kannattaa synnyttää. Lapselle huonoihin oloihin syntyminen on elinkautinen, sillä huono lapsuus voi pilata koko elämän
Ihmettelen tuota kahden naisen kumppanuusvanhemmuutta...eivät ole paruskunta...mita ihmettä??? Voihan hyvä ystävä olla vaikka kummi ja apuna lapsen kasvattamisessa, miksi siihen tarvitaan vieras nainen?? Kun ei voi molemmat olla biologisia äitejä kuitenkaan...miksi kumpikin.ei hanki omaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä naimisissa olevia miehiä etsimässä kumppanuusvanhempaa on muuten paljon noilla sivustoilla.
Mikä järki tässä on? En ymmärrä miksi on yhdessä sellaisen naisen kanssa, joka ei halua lapsia, jos kerran itse haluaa perheen?
Järki siinä on se, että naisella saattaa olla jo lapsiluku täynnä, mutta mies haluaa omia lapsia. Jos he haluavat olla yhdessä niin miksi pitäisi erota vaan saadaakseen omia lapsia, kun mahdollisesti ei siihen löydä (eikä halua löytää) uutta elämänkumppania. Määrittele perhe? Eiköhän heilläkin voi silti olla perhe, vaikka miehen lapset asuisi vain osan ajasta heillä?
Miksi ei etsi naista, joka niitä lapsia haluaa? Ihan siis oikeaan perheeseen. Näin yleensä toimitaan. Pari tuttavapariskuntaa erosi ja
Entä jos mies ei halua ydinperhettä, mikä tilastojen valossa usein hajoaa pikkulapsiaikana? Miksi pitäisi tavoitella sitä ja erota ihmisestä, jota rakastaa? Ikävä tosiasia kuitenkin on, että pienet lapset tuovat perheeseen erilaisen dynamiikan eikä se aiemmin hehkeä tyttöystävä olekaan enää ensisijaisesti seksiobjekti vaan äiti ja seksi on vain harvinainen sivujuonne.
Eiköhän lapsilla ole oikeus isään? Ja isällä oikeus lapseensa?