Lue keskustelun säännöt.
Suon villi laulu - elokuva nyt Netflixin katsotuin elokuva. Leffan nähneet, mitä mieltä olitte siitä?
20.04.2024 |
Mulle oli positiivinen yllätys. En tiennyt juonesta muuta kuin sen Netflixin muutaman rivin juonenselostuksen.
Visuaalisesti hienosti kuvattu, upeat maisemat ja miljöö. Hyvin pääsi uppoutumaan 50- ja 60-luvun tunnelmaan sekä rämesuon ympäristöön.
Tarinassa ei liikaa henkilöitä eikä turhaa hössötystä. Jokainen vuorosana selkeä ja tarkoin harkittu. Eli ei sellaista epämääräistä sähellystä ja turhanpäiväistä höpinää. Sellainen selkeä, rauhallinen, mutta hyvin paljon draamaa sisältävä leffa kuiteski.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Onko äänikirja tästä hyvä?
Äänikirjassa oli paljon virheitä, ainakin Sanna Majurin lukemassa äänikirjassa. Joko sanoja jäi kokonaan pois tai sanat oli luettu väärin. Esimerkkinä kuusikymmentä oli luettu kaksikymmentä jne. Tiedän, koska kuuntelin kirjaa samalla kuin luin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En uhraa aikaani moskaan.
Juuri tuhlasit. Täysin tyhjää täynnä oleva kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja on paljon paljon parempi. Leffasta puuttuu tosi paljon kohtauksia jotka on kirjassa.
Leffaan ei koskaan mahdu kuin murto-osa kirjasta, vain ne tärkeimmät tapahtumat mahtuu leffaan.
Joo mutta sellainen tietty epätoivo jäi puuttumaan. Varmasti olisin tykännyt leffastakin jos olisin nähnyt sen lukematta, mutta nyt jäi vaan jotenkin kokemus vajaaksi.
Oliko kirjassa epätoivoa ja surua enemmän?
Pystyivät sillä kerronnalla tässä leffassa tuomaan kyllä niitä ajatuksia ja tuskaa esille.
Kaipasin elokuvassa Mabelin ja Kyan suhteen syventymistä enemmän, samoin elokuvassa Mabelin suuhun oli laitettu ne vuorosanat joita sosiaaliviranomainen/kouluviranomainen käytti kun etsi useampaan kertaa Kayaa kodistaan ja kun tyttö pinkoi pakoon. Lopulta tässä tapaamisessa kävi myös hauska tapahtuma jota ei näytetty elokuvassa lainkaan kuten ei tätä sossuakaan ja hänen kuljettajaansa.
Jännä, kun niin moni sanoo tässä kirjaa ihanaksi. Silloin kun ilmestyi, niin moni haukkui huonoksi. Itsekin aloitin lukemisen, mutta jätin kesken. Alku ei temmannut mukaansa, ja oli sellainen hetki elämässä, että en jaksanut lukea väkisin. Täytyisi kokeilla uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Ulosteesta ei saa timanttia. Kirja oli täysin epäuskottava, juoni ohut ja meininki kuin teinileffassa. Yhyy kun hyvännäköiset pojat niinku kiusaa!!11! Ja tyttö on muka hyvännäköinen ja hänellä on hienoja vaatteita. Jos kirjan olisi kirjoittanut teini-ikäinen, se voisi vastata ikätason tuotosta, mutta aikuisen naisen kirjoittama!
En usko että olet lukenut edes kirjaa. Kayaa ei kiusattu vaan hän koki väkivaltaa niin kotona kuin ulkopuolistenkin johdosta. Sitä paitsi kirjassa keskityttiin paljon enemmän luonnon kuvailemiseen kuin elokuvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkutyttö oli koskettava, en pitänyt tästä aikuisesta naisnäyttelijästä ja kuten joku sanoikin, liian jotenkin siisti rämelikaksi. Kirja oli paljon parempi.
Katsoin sen viime yönä ja oli positiivinen yllätys. Luin leffasta jostain jutun ja aloin sen perusteella katsomaan. Jos en olisi sitä lukenut, olisi leffa jäänyt katsomatta, koska juoni tuntui tylsältä ja kaikki näyttelijät oli mulle tuntemattomia, sivuroolissa olevaa terminaattori-näyttelijää lukuun ottamatta. Ihan kiva tunnelma, maisemat ja näyttelijät, juoni vähän ontui monessa kohta.
En ole lukenut kirjaa, joten en voi siihen verrata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elokuva oli ISO pettymys verrattuna kirjaan. Ihan olennaisia asioita jäi elokuvasta pois mitä kirjassa taas oli. Elokuvassa oli myös kiire siirtyä tapahtumasta toiseen mutta kirjaa lukiessa tuli vastaan rauha ja tyyneys.
Olen nähnyt vain leffan. Mitä oleellista oli jätetty leffasta pois?
Sosiaaliviranomaiset, Mabelin ja hänen miehensä erityinen ystävyys Kayaa kohtaan joka oli kirjassa kirjoitettu hienosti ja Kayan puolustaminen kun Mabelin miestä (valitettavasti unohtui nyt äkkiseltään hänen nimi) pojat heitteli kivillä (koska tummaihoinen). Lisäksi kirjassa oli hienosti kerrottu naiseksi muuttuminen, kuukautiset. Kaya savusti myös kalaa ja myi sitä henkensä pitimiksi. Poliisien käynti mökissä ja mylläys kun etsivät todistusaineistoa. Nämä nyt äkkiä tuli mieleen mitä elokuvasta puuttui kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua häiritsi, että ne tytön poikaystävät näyttivät melko samalta ja kun tarinassa hypittiin ajassa eteen ja taaksepäin ilman selkeää "varoitusta", piti aina hetken miettiä, että kumpi kundi tässä nyt on kyseessä ja missä ajassa mennään nyt.
Kirjan lukeneena (ei leffaa nähneenä) sen ku*ipään pitäisi olla sellanen vaalea lyhyttukkainen "amerikkalainen unelmavävy" ja sen toisen semmonen brunssi, hitusen rentumpi ja vähemmän kliinisen näköinen. En tiedä miltä noi leffassa näytti.
Kyllä, ne molemmat kundit tässä leffassa oli vaaleahiuksisia, sinisilmäisiä ja hyvännäköisiä unelmavävyjä. Sellaisia Pohjois-Eurooppalaisen näköisiä.
Pääosan rämeikön tyttö taas oli ruskeahiuksinen ja ruskeasilmäinen kaunotar, mutta vaaleaihoinen.
Roisto -Chasehan oli tummatukkainen ja hyvis Tate oli blondi, nähtävästi ihan päin vastoin kuin kirjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirja on paljon paljon parempi. Leffasta puuttuu tosi paljon kohtauksia jotka on kirjassa.
Leffa ei sitten ole kummoinen. Kirja oli ihan kìoskikirjallisuutta. Nopeasti luettu jenkkituhkimotarina. En maksaisi mitään sen näkemisestä.
Aika kurja loppu Taten kannalta SPOILER ÄLÄ LUE ETEENPÄIN
...kun vaimo paljastuikin murhaajaksi. Kiva vanhoilla päivillä miettiä tuollaista kun rakas vaimo onkin ihan eri ihminen mitä on kuvitellut.
En uhraa aikaani moskaan.