Leikkivät aikuiset, mitä leikitte?
Olen keski-ikäinen, yksin asuva ja terveiden kirjoissa oleva aikuinen. En koskaan lopettanut leikkimistä. Esim. viime aikoina olen leikkinyt että asun paikassa, jossa on tietyin kellonajoin ruokatarjoilu ja yhteisruokailu. Oikeasti teen ja tarjoilen ruokani itse itselleni normaalissa kerrostaloasunnossani. Valmistan ja laitan ruoan lisukkeineen siististi tarjolle tietyin kellonajoin ja kun menen ruokapöytään istumaan, leikin aina että menen ruokasaliin.
En ole kehdannut kertoa kavereilleni ja omaisilleni että leikin.
Kommentit (489)
Leikin cp-vammaista Melkein Mensassa ja Hiljaisessa kirjastossa. Aiksisemmin myös Possessa. Kaikkiin leikkeihin yhdistän kirkumista, mölinää, räkätystä, riehumista ja vajakkien halveeraamista. Kävin tkk: n, sometin ja meuhkasin, nyt olen leikkimisurani huipulla.
Vierailija kirjoitti:
Keräilen ilmaisia hiekkaleluja ja astioita lasten leikkipaikalle. Leikin itse välillä ja välillä lasten kanssa. Joskus keinutaan, kerran yksi ujompi lapsi kysyi hiljaisella äänellä, koska hän pääsee keinumaan...
🌻🙂
Mä tykään leikkiä. Tykkään paljon keinua. Se rauhoittaa ja on vapaa. Tuuli tuntuu iholla kivalta.
Kerran oon käynyt leikisti niinkuin sienestämässä. Mä niinkuin leikin sitä. Mulle annettiin käteen se malli, mitä pitäis piiloista löytää ja nyppiä. Mulla oli kaksi pientä kättä täynnä. Oli siellä seassa vääriäkin.
Onneksi se toinen tässä leikissä tiesi aina paremmin. Ihankuin joku olis pitänyt huolta.
Vierailija kirjoitti:
Leikin kerran kuussa saavani hulluna orkkuja kun makaan mieheni kanssa.
Ihan sama minulla oikeastaan. Leikin että vaimo on haluttava.
Tyttöystäväni kanssa leikin usein, että olen hänen jalkarahinsa, kun hän istuu nojatuolissa ja lukee, katsoo tv:tä tai muuta sellaista.
Teen babysitterin töitä silloin tällöin. Ihan parhaita ovat taaperot, jotka ovat kovia puhumaan. Missä muussa työssä voi antaumuksella jutella keijuista, prinsessoista, dinosauruksista, ralliajajista, astronauteista, möröistä? Pohdiskella kaikenlaisia ja keksiä omiaan. Miettiä missä pienet tontut yönsä viettävät. Hiekkalaatikolla saatan joskus olla innokkaampi kuin vahdittavat.
Me leikitään kavereiden kanssa junaa. Tähän mennessä pisimmässä on ollut 18 vaunua.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan leikkiä hiekkalla. Teen linnoja, autoteitä, parkkipaikkoja, taloja. Mitä vaan mieleen juolahtaa. Jaksan tehdä kymmeniä hiekkakakkuja rikottavaksi tai leikkiä kaivurilla tunteja lasten kaverina. Se on tosi rentouttavaa ja saa lapsille hyvän mielen. Omat lapset on jo isoja, mutta onneksi lähipiirissä on vielä pieniä lainattavaksi. Yksin en ole vielä kehdannut mennä leikkipuiston hiekkalaatikolle 😅
Minä myös tykkään tehdä hiekkakakkuja rikottavaksi. Oikein pitkä rivi täydellisiä kakkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin leikkiä hienoa rouvaa herrasmiehen kanssa. Hienot vaatteet, korkkarit ja pilleripurkki päähän... vai onko se pillerirasia... olen terve... ja sitten menoksi. Mistä herrasmies? Leikki saisi muuttua todeksi... olisi kiva lopultakin olla se oikea rouva eikä joku naimaton neiti-ihminen eli vanhapiika... Siispä mistä fiksu mies jonka kotirouvaksi sopisin - en vaimoksi-aviovaimoksi-jalkavaimoksi yms. Ei kuitenkaan mikään elatuskysymys.
Minä ja mieheni leikimme "herraa ja rouvaa" kaiken aikaa, varsinkin jos mennään johonkin ulos syömään. Mies aukoo minulle auton ovet, auttaa tuolin alle, suutelee kädenselälle jne. Minä olen vähän kuin lady Felicia isä Brownissa, pikkuisen viinaan ja miehiin menevä, mutta kuitenkin aivan ehdottomasti hieno yläluokkainen rouva, jonka ei tarvitse käsiään liata. En ole ihan varma, kuka mieheni roolihahmo on, välillä luul
Kiitos. Taidan muuten alkaa käydä kirkossa. Eihän se ole oikea paikka leikkiä, mutta tykkään siitä rauhoittavasta ilmapiiristä. Jos voin ottaa kirkkoroolin, niin aina parempi.
Vierailija kirjoitti:
Inspiroiduin tästä ketjusta mielikuvituskeikkimään tylsiä suoritteita tehdessä.
Tänään kuntosalilla kuvittelin olevani Baldur's Gate3 pelin Karlach (vahva, lihaksikas ja sarvipäinen barbaari-nainen). Rauta nousi tavallista kovempaa :D
Kyllä on juoksulenkillä tullut monta kertaa voitettua kultaa tiukan loppukamppailun jälkeen. Ja autoillessa tietysti ruutulippu on liehunut, kun Hamiltonit ja muut ovat jääneet nuolemaan näppejään. Loppukahinat on aina tiukkoja ja pienestä kiinni, mutta aina onnistun voittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissäkäyvä 46v. nainen, jolla on puoliso ja kaksi lasta. Leikin silti salaa itsekseni.
Selaan kotiin tulleet kuvastot läpi ja valitsen mielessäni joka sivulta yhden asian itselleni. Olen tehnyt näin lapsesta asti, enkä näe mitään syytä lopettaa tätä leikkiä. Mielessäni minulla on erilaisia, eri tyylisiä koteja, joihin voin sijoittaa esineet.
Minulla on myös yksi tietty mielikuvitusleikki, jota olen leikkinyt lapsesta asti. Siinä minulla on erilainen ulkonäkö ja perhe ja elämäntilanne kuin oikeasti, ja asun upeassa vanhassa kartanossa. Siihen kuuluu valtavasti huoneita, hevostallit ym. Olen leikkinyt tätä mielikuvitusleikkiä jo ainakin 33 vuotta, joten se maailma on minulle hyvin todellinen.
Aina kun matkustan junalla tai bussilla, katson keskittyneesti ulos ikkunasta ja aistin koko ajan eri paikkojen ja maisemien tunnelmia, mietin millaista siellä olisi asua jne. Muistan aloittaneeni tämänkin jo pienenä.
Täällä toinen hevoskartanon omistaja. Aloitin mielikuvitusleikin ehkä n. 10-vuotiaana. En ole sitä vähään aikaan enää edes ajatellut. Pitääpä kaivaa muistojen kätköistä ja katsoa minkälaista kartanon elämä on.
Puolison kanssa leikitään pod castin pitämistä. Meillä on vakioroolit ja teemat. Joskus myös keskustellaan ikään kuin ulkopuolisina tuosta ohjelmasta ja sen jaksoista.
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelen erään hahmon.... Hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen, hän rakastaa minua puutteineni ja kaikkine vikoineni. Hänen rakkautensa kattaa kaiken, olen täydellinen hänen silmissään. Hän täyttää kaikki lupauksensa. Hän antaa vapauden, ilon, hän puhuu totta, hän kannustaa tarvittaessa, hän koskettaa minun sitä halutessa, silittää päätä, taputtaa olalle. Hänen äänensä lohduttaa jos maailma on minua murjonut, hänen myötätuntonsa hyväilee särkynyttä mieltäni. Hän kaipaa minua jos minusta ei hetkeen kuulu. Hän ottaa minut avosylin vastaan ja halaa minua lämpimästi ja on silminnähden iloinen kun menen häntä tapaamaan. Hän jättää sen mitä on tekemässä ja kääntää katseensa ja huomionsa minuun.
Jeesus.
Vierailija kirjoitti:
Palapelit, leikkimistä sekin. Harmi, kun ei oikein ole tilaa tehdä...
Näiden kanssa ei tarvitse tilaa! Hakutoiminnolla löytyy kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palapelit, leikkimistä sekin. Harmi, kun ei oikein ole tilaa tehdä...
Näiden kanssa ei tarvitse tilaa! Hakutoiminnolla löytyy kaikkea.
Ei natsaa mulle, kiitos kuitenkin
Leikin tapailumiesten kanssa kotista. Osa jättää leikin kesken, osan kanssa leikit jatkuu useammankin kerran.
Niin paljon ei kiinnosta sitoutua, että kotileikistä siirrytään yhteen asumaan.
Tääl kans toinen (aikuinen) pikkunen, hihii!
Miun nimi on Minni, vähän ku Minni Hiiri mut ei. Oon iha koht 6v ja oon miun lastenhuoneen suosikki prinsessa! Mullon kans tarroi mut ei ihan nii paljoo. Mulla on yks Barbi ja sen nimi on Ellanoora ja yks Ken ja sen nimi on Mattipekka eli Mape. Mulla on ihana pinkki prinsessa reppu ja siel on aina pari pient pehmoleluu, värityskirja ja värit, päiväkirja ja tarroja. Mun suosikki ruoka on ranskikset ja nugetit tai nakit parsa kaalin ja porkkanoiten kaa ja syön niit ain omista yksi sarvis astioista ja juon niiten kans vettä tai mehuu yksi sarvis kupista. Minä oon jo niin iso tyttö vaik oonki 6v että asun yksin jo ja joskus pitää pestä pyykkii tai astioit tai lattiaa tai muuta mut sellast on olla iso! Sit saan ain palkaks karkkii, mehuu tai jäätölöö tai jotai kivaa. Mie pelkää vähä lehmii mut kissat ja koirat ja ketut ja oravat ja siilet ja semmoset on ihanii. Ja hepat ja ponit ja hanhet ja muut. Isona haluun oooppera laulajaks niinku Karita Mattila! Tai sit opettajaks vaikka, musiikis pitää olla melko hyvä et voi muit opettaa, eikös? Väritän kans mielellää mut ei must kuviksen opee tule. Toisaalt voisin aatel että voisin mennä yli opistoon kirjottaa gradui mut en tiä paljon siitä työstä saa palkkaa?
Kohtuni jouduttiin poistamaan (syytä en avaa tänne) muutama vuosi sitten kun juuri oltiin mieheni kans asetuttu taloks meidän suht isoon kaksioon. Jäätiin nyt sitten ihan kaksin kun ei Suomessa sijaissynnyttäjääkään sallita niin mieheni sitten ehdotti että voisin tehdä Minnilleni lastenhuoneen ja sisustetaan se ihan just nin pinkiksi ja prinsessamaiseksi kuin minä tai siis Minni haluaa. ja niin me tehtiin. Joskus harvoin mies innostuu leikkiin mukaan ja on olevinaan Minnin isi, laittaa Minnin lempiruokia ja syödään yhdessä ja jutellaan kuin isi ja tytär, hän joskus opettaa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ihan kuin Minni ei vielä osaisi (hihi!) vaikka tosiasia on se, että kijroitin graduni nuorempana kuin mieheni. Tällaisten päivien iltana mieheni peittelee Minnin nukkumaan ja kun hän hengähtää hetken "omaa aikaa", tulen muka "töistä" tai kaupasta tms ja sitten meillä yhteistä aikaa ja kuin Minni nukkuisi omassa prinsessasängyssään meidän "lastenhuoneessa". Olen siis tavallaan miehelleni myös se meidän kaivattu tytär. Ja kyllä, osittainen syy on tähän, etteivät vanhempani välittäneet minusta niin paljoa enkä saanut niin paljon vanhempieni aikaa, rakkautta ja huomiota kuin olisin tarvinnut ja halunnut. Mieheni lapsuudessa ja edelleen hänen vanhempansa olivat läsnä, joten hän on tasapainoisempi ja korkea-arvoisemmassa työssä kuin minä kuitenkin.
Tämä on meistä kivaa, kaikki on juuri nyt hyvin juuri näin. Tietenkään ei mikään kestä ikuistesti ja tämäkin leikki tässä muuttaa koko ajan muotoaan, samoin kuin lapisperheen arki ja elämä yleensä. Mutta tällä hetkellä. Näillä mennään jne, muita kliseitä!
Pidetään hauskaa leikkeinemme, eiks je? :-)
Geomagit, legot ja palapelit on mun juttu.
Vierailija kirjoitti:
Geomagit, legot ja palapelit on mun juttu.
Mitä ihmettä on geomagit? Kuulostaa hauskalta! 🤩
Ihan perinteisiä lasten fantasia- ja mielikuvistusleikkejä, -kavereita, -poikaystäviä... Joskus leikin ihan tosissaan olevani noita, prinsessa jne. Kirjoittelen päässäni tai paperille näitä satuja, roolipelaan myös aikuisten kesken.
Koiran kanssa leikin myös, ja miehen 43v kanssa hassutellaan, kutitetaan, hippaillaan, leikkipainitaan (ei seksuaalisessa merkityksessä) Haaveilen myös oikeasta nukkekodista tai miniatyyriharrastuksesta mutta kerrostalokaksiossa ei ole nyt tilaa eikä minulla olisi toisaalta aikaa tai rahaakaan nyt. Aikuinen miespuoleinen kaverini leikkii rakennusleikkejä legoilla, leikkijunaradoilla jne.
N39