Ukkola: Fyysisesti terve 28-vuotias nainen aikoo kuolla toukokuussa - Ja valtio hoitaa hänen surmaamisensa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän masentunut ole terve. Ihminen on psyykkis- fyysis- sosiaalinen kokonaisuus, näinhän sitä koulun psykologiassa opetetaan. Yksikin noista sakkaa, niin et ole enää " terve". Ja jos ihminen haluaa kuolla, niin minkäs sille sitten voi? Terapiasta harvoin on mitään apua.

Kun haluaa kuolla, voi ajatella että "kylläpäs mun aivot sakkaa nyt pahasti" ja se jälkeen miettiä mitä asialle, siis omille aivoille vois tehdä. Onneks itse opin, että noin voi tosiaan ajatella, ei tartte uskoa kaikkea mitä omaan mieleen juolahtaa, ja löysin vielä tavat mitä asialle voi tehdä niin että noita ajatuksia/oloja tulee harvemmin. Ja vaikka tuliskin, niin en hätäänny, koska tiedän, että ne on vaan ajatuksia, jotka johtuu aivojen hetkittäisestä toimintahäiriöstä. 

Niin niiin, mutta jos ihminen itse tahtoo kuolla, eikö hänen toivettaan olisi kunnioitettava, jos kerran on niin sairas , tai jos ei löydä syytä elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahasti masentuneen,jatkuvasti kuolemantoiveen ilmaisevan 19vuotiaan äitinä olen kauhuissani mahdollisuudesta että tälläinen hullutus leviäisi suomeenkin!

Ymmärrän  että jos kroppa ei toimi ja ruokakin menee letkulla masennuksen takia..

Jos ollaan tilanteessa jossa ruoka menee letkulla mahaan, eutanasiaa eli aktiivista toisen ihmisen tappamista ei tarvita. Tällaiselle ihmiselle voidaan suoda mahdollisuus luonnolliseen kuolemaan esim. niin, että ruokaa ja juomaa ei enää anneta. Kaikkia keinoja kivunlievitykseen on tietysti syytä hyödyntää.

Mutta miksi nuori pitää näännyttää nälkään, kun hän voisi kuolla nopeammin ja kivuttomammin?

Etkö todella näe mitään eroa siinä, tappaako lääkäri aktiivis

Näen eroa joo. Minusta on paljon parempi sille kuolevalle, että hän saa eutanasian kuin että joutuu kitumaan nälissään.

Masentunut voisi mennä ulos reippailemaan. Luontoon katselemaan maisemia ja puita.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaiskohan tuollaisen omakohtaisen minä paranin -lässytyksen sijaan vaikka lukea se linkkaamansa juttu. Siinä on aika selvästi todettu, että lääkäri on todennut hänelle, että hänen masennustaan ei voida parantaa eikä mitään ollut enää tehtävissä. 

On luettu. Siinä oli se juttu,jossa psykiatri oli sitä mieltä,että voi parantua. Oli sitten maksanut 2500 ja sai eutanasia toiselta lääkäriltä.

Että se siitä "lässytyksestä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalit vaativat alaikäisille sukupuolen vaihtoa ilmoituksella, eli hormonihoitoa ja rujot leikkaukset päälle. Lisäksi kukaan ei saa mennä niitä neuvomaan miten syödä, liikkua tai tehdä töitä. Sitten demonisoidaan toinen sukupuoli toksiseksi ja vaaditaan turvalliset tilat ja kytätään mikroilmeitä. Shakespearea ei tarvitse näyttelijän lukea, koska siinä on rakenteellista sortoa. Liikennemerkki oli sukupuolittunut ja intiaanipäähine lastenohjelmassa on kulttuurista omimista. Tätä listaa voisi jatkaa, mutta loppuun sopii kuin nenä päähän, eutanasiaa kaikille👍

Unohdit inkluusion, canceloinnit, basic wokeilun, kauramaidot päiväkodeissa, Eskimo puikon, Afrikan Tähden, kiintiöt uhristatuksineen, Katariina Suorin porokuvan, unisex vessat, Päivi Räsäsen oikeudenkäynnit, suvivirren ja pesukarhukravatin.

Sinä taas unohdit #metoon 

Tämä on se, mitä kansalaisaloitteessa vaaditaan:

"Eutanasialaki tarvitaan lisäämään elämän loppuajan vaihtoehto niille kanssaihmisillemme, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta huolimatta."

Eiväthän masentuneet ole palliatiivisessa hoidossa. Keskustelijat itse ovat mielessään laajentaneet vaatimusta ja nyt inttävät sitä vastaan, mitä ei ole edes ehdotettu 🙄.

Tyypillinen nettikeskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Masentunut voisi mennä ulos reippailemaan. Luontoon katselemaan maisemia ja puita.

Joo! Ja ihottumapotilas lakata raapimasta, ja uneton laittaa pään tyynyyn ja nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Masentunut voisi mennä ulos reippailemaan. Luontoon katselemaan maisemia ja puita.

Mikä sinä olet ketään neuvomaan? Terv. Karl Marx

Vierailija kirjoitti:

Mä olin itse yhdessä sairaiden vertaistuki ryhmässä. Lähdin pois,kun siellä alettiin yhtä neuvomaan miten pääsisi eutanasiaan.

 

Ja luin sen tyypin tekstejä,ja sillä oli kaikkea muutakin huolia siellä taustalla,kuin pelkkä sairaus. Ero, taloudelliset huolet etc. Se ilmapiiri siellä oli (niiden ihmisten oman pahan mielen/olon takia sellainen) "kyllä me neuvotaan".

 

Eivät edes tunteneet ihmistä. Projisoivat sitä omaa pahaa oloaan muihin.

 

Asiat tarttuu. Ajatukset tarttuu. Ei ihmiset ole niille niin immuuneita, ainakaan haavoittuvassa tilassa.

 

 

"No etpä sinäkään sitten saanut tehtyä mitään tälle ihmiselle saati sitten niiden muiden "pahalle ololle"? Hienosti korjattu. /s"

 

Vastaus: kommentoin kyllä,että nuo muut syyt tuolla taustalla varmasti vaikuttavat nykyiseen tilanteeseen myös. Ja niitä pitäisi hoitaa.&nbsp

En todellakaan ollut ekana neuvomassa miten saa itsensä päiviltä tai eutanasian. 

En osallistunut alussa vertaistukiryhmään, jossa neuvotaan jotain tuollaista.

Mitähän minun olisi pitänyt tehdä sinun mielestäsi?  

Roikkua siellä ja imeä itseeni kaikki se negatiivisuus?

Eli tärkeintä että sulla on mukavaa ja muuten ei ole väliä sillä miten maailma toimii? Ja silti tulet julistamaan vaatimuksia siitä miten muiden pitää toimia vaikket kykene tai edes yritä auttaa noita niiden ongelmissa mitenkään? Ei ratkaisun estäminen ole mikään ratkaisu, silti turhankin moni lopettaa siihen ja taputtelee itseään selkään että ongelma ratkaistu kun saatiin estettyä joku korjausyritys. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että eutanasia normalisoituu. Se tulee olemaan arkipäivää Suomessakin ja muuttaa vääjäämättä ihmisten ja yhteiskunnan suhdetta kuolemaan ja elämään. Vanhanaikaiset ummehtuneet näkemykset uudistuvat. Kuolemasta tulee luonnollista, sitä ei enää pelätä, sullota kaappiin ja kuolevan yksin kärsittäväksi poissa silmistä pois mielestä periaatteella. Elämän arvo ja hyvän elämän vaatimukset ymmärretään eikö mustaa yritetä puhua valkoiseksi. Ihminen voi keskittyä kehitykseen tuskan sijasta. Kirkon valta ja näkemykset murentuvat lopullisesti.

Ukkola voi painua v*ttuun :) 

Ja kuoleman rangaistus tänne, vai?

On vain 3 Euroopan maassa sallitua tuo eutanasia näköjään. Ei edes Ruotsissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masentunut voisi mennä ulos reippailemaan. Luontoon katselemaan maisemia ja puita.

 

Joo! Ja ihottumapotilas lakata raapimasta, ja uneton laittaa pään tyynyyn ja nukkua.

Postmodernia wokelogiikkaa. Älkää alkako parantamaan kannattajiamme!

Vaikea masennus, vaikea ahdistuneisuushäiriö, asperger ja add, fyysisiä oireita jotka aiheuttaa kipuja jne. joiden johdosta työkyvyttömyyseläkkeellä. Lääkkeet ei toimi koska ne aiheuttaa niin pahoja oireita että tekisi mieli juosta rekan alle. Liikunta ei auta mielialaan juuri ollenkaan oli sitten luonnossa liikkumista tai kuntosalia, kirjan lukeminen ei auta, omat mielenkiinnon kohteet ei tunnu enää miltään, terapiaan ei edes pääse tosin ei olisi myöskään varaa. Elämä ei tunnu muulta kuin kivulta enää.

Ja silti kauhea meuhka jos haluaisi eutanasian mutta samalla harjoitetaan kylmää politiikkaa joka ajaa ihmisiä epätoivoon mikä lienee tavoite koska jos ihminen itse suorittaa poistumisen ei poliitikon itse tarvitse liata käsiään tosin veressä ne ovat olleet jo kauan.

Vaikka kannatankin eutanasian laillistamista, niin tämä tapaus kyllä kuulostaa oudolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä, että miksi ihmeessä ihmisen pitäisi elää jos elämä on hirveää ja täynnä fyysistä tai henkistä kipua ja itse haluaa pois täältä maan päältä

 

 

 

Saahan sitä itsensä tap paa jos haluaa. Ei siihen tarvitse liata valtion käsiä.

Tällaisten takia vastustan eutanasiaa. Toinen oli se kaksi kertaa j oukkor aiskattu nainen joka sai eutanasian sillä aikaa kun r aiskaajat nauttivat elämästä.

Mitä nämä tähänkin viestiin alapeukuttajat oikein ajattelee?? Sitten kun eutanasia laillistettu niin vuosien kuluessa aina vain kevyemmillä perusteilla niitä tehdään. Ei todellakaan hyvä juttu. Sitten niitä joilla joku pieni  vastoinkäyminen elämässä niin kuin elämässä yleensä tuppaa olemaan niin ei kun piikille vaan ja ikärajatkin lipsuu aina vaan nuorempiin joilla ei riittävästi elämänkokemusta mutta nyt vaan tuntuu siltä ett tämä elämä oli tässä ja saa päättyä.

 

Miksi tällaista lakia ajetaan nyt voimaan? Onko ihmisiä liikaa niin on oiva väestönvähennyskeino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä, että miksi ihmeessä ihmisen pitäisi elää jos elämä on hirveää ja täynnä fyysistä tai henkistä kipua ja itse haluaa pois täältä maan päältä

 

 

 

Saahan sitä itsensä tap paa jos haluaa. Ei siihen tarvitse liata valtion käsiä.

Tällaisten takia vastustan eutanasiaa. Toinen oli se kaksi kertaa j oukkor aiskattu nainen joka sai eutanasian sillä aikaa kun r aiskaajat nauttivat elämästä.

 

Mitä nämä tähänkin viestiin alapeukuttajat oikein ajattelee?? Sitten kun eutanasia laillistettu niin vuosien kuluessa aina vain kevyemmillä perusteilla niitä tehdään. Ei todellakaan hyvä juttu. Sitten niitä joilla joku pieni  vastoinkäyminen elämässä niin kuin elämässä yleensä tuppaa olemaan niin ei kun piikille va

Perustuuko tämä spekulointisi johonkin vai onko vaan omaa kuolemanpelkoasi? 

Miksi te haluatte joidenkin ihmisten kuolemaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masentunut voisi mennä ulos reippailemaan. Luontoon katselemaan maisemia ja puita.

 

Joo! Ja ihottumapotilas lakata raapimasta, ja uneton laittaa pään tyynyyn ja nukkua.

Postmodernia wokelogiikkaa. Älkää alkako parantamaan kannattajiamme!

Tämä! Masennusta ei voi ymmärtää uhristatuslogiikan mukaan kuin vain toinen masentunut. Älkää tulko selittämään, että siitä voi parantua pienin askelin, menemällä ulos, tapaamalla ystäviä, syömällä terveellisemmin, siivoamalla huone. 

Vierailija kirjoitti:

Homma haiskahtaa epäilyttävästi wokelle.

Hohhoijaa, woke woke woke. Keksisit ihan itse jotain uutta, etkä vain matkisi internetistä matkimaasi jankutusta.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän jos oikeasti parantumaton sairaus joka aiheuttaa kipua ja rajoittaa elämistä valtavasti. Mutta tähänkö se eutanasia nyt menee että on vähän paha mieli niin saadaan kuolinapua?

"Vähän paha mieli". Jo tuosta huomaa, että et tiedä masennuksesta yhtään mitään.

Olen sairastanut vakavaa masennusta noin 19-vuotiaasta asti ja 21-vuotiaana olin määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Olen joutunut sairaalaan joskus päälle parikymppisenä itsemurhavaaran takia jne. Mulle syötettiin vuosia vääriä lääkkeitä tasaamaan mielialaa ja mulla oli virheellisesti diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö kunnes astetta fiksumpi psykiatri purkas lääkityksen joka tyyliin vain oli pahentanut tilaa ja purkas sen epävakaan diagnoosin koska diagnoosikriteerit ei täyttyneet. Siitä meni vielä muutama vuosi, olin jo ollut pidempään taas työkykyinen ja uudessa työssä ollut muutaman vuoden kun sain lisäksi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö diagnoosin. Elämässä tapahtui traumaattisia asioita. Siitä meni vielä useampi vuosi niin, että päälle 30-vuotiaana sain ADHD diagnoosin. 

Ihminen jolla on ADHD oirehtii mm. masentumalla koska elämä ilman tietoa omasta ADHDsta aiheuttaa sitä että kuvittelee olevansa jotenkin tyhmä, kömpelö ja mahdoton tapaus ja huono. Masennuslääkkeet ei silloin yksinään auta!ADHD lääkitys auttoi heti myös masennukseen ja pitkään pärjäsin vain sillä. Myös ahdistus oli poissa vuosia. 

Sitten tuli traumaattisia elämäntapahtumia useampi ja sain myös työuupumuksen. Diagnooseina ADHD, post-traumaattinen stressioireyhtymä, keskivaikea masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. 

Sain duloksetiinia ahdistuneisuushäiriöön jonka annoksen tuplaan viikkoa ennen kuukautisia lääkärin ohjeen mukaan, koska mun masennus ilmenee lähinnä pms-oireina. Mulle se on ollut hyvä lääke mielialaan, kun mikään muu ei ole aiemmin auttanut. Keväisin on pahin kun parikin ystävää on päättänyt päivänsä juuri keväällä enkä ikinä 100% pääse yli. 

Välillä mulla on vuosia masennus remissiossa ja sitten jos on liikaa kaikkea niin se menee päälle taas. Olen oppinut hyväksymään sen, että välillä olen tosi masentunut ja uupunut. Välillä olen niin ahdistunut etten pysty menemään ihmisten ilmoille. PTSD oireilee niin että myös kotona säikähtelen äkkinäisiä ääniä. Jos on stressiä, menetän yöuneni. 

Lisäksi mulla on fyysisiä sairauksia jonkin verran. Ei onneksi pahoja. 

Tällä hetkellä olen työtön koska Kela hylkäsi sairasloman vaikka useamman psykiatrin B-lausunto oli. Jos jaksan tehdä jotain kivaakin, seuraavana päivänä olen vuoteenoma. Se on henkisesti raskasta. Uskon silti että vielä kuntoudun. 

En silti halua kuolla vaikka masennuskausina sekin käy mielessä. Ajattelen että se on oire ja olis kauheaa jos sellaisena kautena pääsisi eutanasian ottamaan. En pidä eettisenä todellakaan! En tiedä Hollannin mt-hoitojen tasoa mutta Suomessa kesti huomata vuosikymmeniä että mulla on ADHD yms. Se saa miettimään onko oikeasti kaikki kivet käännetty tän 28-vuotiaan suhteen. Mietin onko kaikki diagnoosit kerrottu.