Pahin tuska mitä olet tuntenut? Henkinen siis.
Itsellä opintoihin ja uraan liittyvät pettymykset. Musertavat koko identiteetin.
Kommentit (159)
Kun pelkäsin kotona henkeni puolesta.
Siskon kuolema ja sen näkeminen miten se vaikutti isään.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien ero kun olin 12
Mikä ihme siinä tuottaa niin paljon tuskaa? Itse olin kanssa jotain +10 tms. kun vanhemmat erosivat ja lähinnä se oli ilmoitusluontoinen juttu, että "äiti muuttaa tuohon naapuriin". Ei meille lapsille tätä ainakaan mitenkään näytetty siten, että mitään traumoja olisi jäänyt. Yhteishuoltajuus jatkui ja kävimme kesäreissullakin yms. vielä vuosia yhdessä.
Pelko siitä että en pääse ikinä opiskelemaan enkä työelämään, syrjäydyn ja jään yksin.
Kun isä ei rakastanut, olin hänelle täysin yhdentekevä. Tai no, pieni toive taisi hänellä olla, etten olisi edes syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien ero kun olin 12
Meillä taas henkistä tuskaa aiheutti se kun vanhemmat eivät vielä olleet eronneet. Pelkäsin että jotain kamalaa tapahtuu.
Jouduin kertomaan erittäin läheiselle ihmiselle, että hänen (ainoa) aikuinen lapsensa on kuollut. Uutisen kuulija oli lähempänä 80v.
Suomen myyminen ulkomaille globalistimaanpetturipoliitikkojen toimesta.
Se, että en ole kelvannut miehille.
Masennus.
Tuntui fyysisenä pahana olona, vaikka mikään ei tuntunut miltään, itsemurha tuntui helpolta ratkaisulta. En voinut kuitenkaan luovuttaa, kun oli pieniä lapsia. Hain apua, sain, paranin, vuosi siinä meni. Tämä tapahtui 18 vuotta sitten. Sen jälkeen olen voinut hyvin, opin terapiassa paljon, ja elämä on parempaa kuin ennen masennusta.
Ocd ennen terapiaa ja lääkitystä
Veljeni kuolema, olin vasta lapsi.
Äitini sairastuminen syöpään. (Parani kuitenkin lopulta)
Todella Pitkäaikainen stressi omasta iäkkäästä vanhemmasta.
Voiko asiaa harrastaa silti, lukea. Tai löytää eri kautta tietoa ja näkymiä. Entä joku vastaava tai muu kiva asia. Jopa ala. Kiinnostuksia voi olla monia.