Mihin opiskelijoiden pitäisi muuttaa nyt kun asumisen tuki putoaa 260 euroon? Soluja ei enää juurikaan ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että kimppakämpissä jokaisella on ihan oma vuokrasopimus. Sä sotket nyt alivuokralaisuuteen, mikä on ihan eri asia. 

 Kimppakämpässä on omat vuokrasopimukset silloin, jos asunnon omistaja suostuu tekemään sellaiset.

Siinä ei mitään suostumuksia kysellä. Kimppakämppä on edelleenkin eri asia kuin alivuokralaisasunto. 

Eli sinä siis vuokra-asuntoa etsiessäsi ilmoitat vuokranantajalle, että maksat vain yhdestä huoneesta, ja sitten toimitaan niin, vaikka omistaja haluaisi vuokrata koko asunnon kerralla?

Vierailija kirjoitti:

'Ei se [kesäopiskelu ]enää ole järkevää kun tukikuukaudet on niin rajattuja. Loppuu tuet kesken viimeisenä vuotena.' 

Mitä ihmettä höpiset? Ne opinnothan edistyy silloin kesällä, kun opiskelee! Ei siinä tukikuukaudet mitään lopu kesken.

Itse en saa opintotukea, mutta ennen ekaa vuotta opiskelin kesällä 10op ja tokana kesänä 8op, kun oli enempi muita kiireitä. Toka vuosi opiskeluja menossa ja 139op kasassa hyvällä keskiarvolla. Ens kesänä taas 10op tai enemmänkin, miten ne opintokuukaudet tässä muka loppuis kesken?

Sitten jos on enempi töissä niin että opinnot hidastuu, sittenhän on helppo palautella niitä opintokuukausia takaisin. Jos siis haluaa säästää niitä. Toinen vaihtoehto on laittaa rahaa sivuun, sillain saa tehtyä itselleen lisää opintotukikuukausia omalla, töistä säästetyllä rahalla.

Tukikuukausia on 9 per vuosi. Jos opiskelee myös kesällä, käyttää 3 ylimääräistä tukikuukautta. Jokaista kuukautta kohti pitää saada 5 opintopistettä opintoja, jotta on oikeutettu tukeen. Kyllä ne kuukaudet voi loppua, jos opinnot ei mene just niin putkeen tai tulee jotain muuta syytä, että joutuu vaikka jättämään jotain kursseja myöhemmin käytäväksi, jolloin opintoja joutuu venyttämään että saa kokonaisuuden kasaan. Esim. yliopistossa ei nykyään ole harvinaista, että osa kursseista järjestetään vaan joka toinen vuosi eikä niitä voi korvata. Ja jos käy töissä, niin ei se tukikuukausien takaisinmaksu nyt ihan niin helppoa ole. En tiedä ketään opiskelijaa, jolla jäisi niin paljon ylimääräistä rahaa opintojen ohessa tehdyistä töistä että siitä voisi hyvin laittaa useamman satasen sivuun tukikuukauden takaisinmaksua varten. Ja jos rahaa taas ei saa mistään kunnolla, niin mistä laitat rahaa säästöön? Ne kesätöissä kerrytetyt varat kuluu aika nopeasti syksyllä, jos ei ole ollut jossain kassa- tai siivoustyötä parempipalkkaisessa hommassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtiövastike on sentilleen saman verran asuipa asunnossa 1 tai 10 ihmistä. Eli mistä korkeista kuluista puhut? Ja mitä meinaat päävuokralaisella? En minä ainakaan lajittele vuokralaisia, vaan jokaisella heistä on henkilökohtainen vuokrasopimus omasta osuudestaan. 

 Yhtiövastike on sentilleen sama, mutta jos sinulla on yksi huoneista tyhjänä, maksat vastikkeen itse sen sijaan että vuokralainen maksaisi sen. Jos taas et vuokraisi huoneita vaan koko asunnon, yksi asukkaista olisi varsinainen vuokralaisesi, voidaan sanoa päävuokralaiseksi, ja hän maksaisi sinulle omansa lisäksi myös tyhjien huoneiden vuokran. Ymmärrätkö?

Jos henkilö vuokraa koko asunnon yksin, ei ole mitään omaa huonetta ja tyhjiä huoneita, vaan koko asunto on sen vuokralaisen omassa käytössä. Ymmärrätkö?

Vierailija kirjoitti:

Sä olet kyllä totaalisen pihalla tästä asiasta. Jos vuokraan neliön yhdelle ihmiselle, hänellä on silloin koko asunto käytössään. Eli hän ei maksa mistään tyhjistä huoneista, vaan ihan omista huoneistaan. Toki hän saa pitää huoneet tyhjinä, jos hän haluaa, mutta ei hänelle mitään lisäkuluja tule siitä. 

Se olet kyllä sinä joka on pihalla. Kun vuokraat neliön yhdelle ihmiselle, hän joko asuu siinä yksin tai vuokraa loput huoneet eteenpäin jolloin kyseessä on kimppakämppä. os oku kimppakämpän huoneista on tyhjillään, varsinainen vuokralaisesi maksaa omasta asumisestaan enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että kimppakämpissä jokaisella on ihan oma vuokrasopimus. Sä sotket nyt alivuokralaisuuteen, mikä on ihan eri asia. 

 Kimppakämpässä on omat vuokrasopimukset silloin, jos asunnon omistaja suostuu tekemään sellaiset.

Siinä ei mitään suostumuksia kysellä. Kimppakämppä on edelleenkin eri asia kuin alivuokralaisasunto. 

Eli sinä siis vuokra-asuntoa etsiessäsi ilmoitat vuokranantajalle, että maksat vain yhdestä huoneesta, ja sitten toimitaan niin, vaikka omistaja haluaisi vuokrata koko asunnon kerralla?

Nyt puhutaan kimppakämpistä. Älä sotke asioita. Asunto ei ole kimppakämppä, jos se vuokrataan kokonaisuudessaan yhdelle ihmisellä. Tämä pitäisi olla ihan helppo hahmotta vähän tyhmemmänkin ihmisen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet kyllä totaalisen pihalla tästä asiasta. Jos vuokraan neliön yhdelle ihmiselle, hänellä on silloin koko asunto käytössään. Eli hän ei maksa mistään tyhjistä huoneista, vaan ihan omista huoneistaan. Toki hän saa pitää huoneet tyhjinä, jos hän haluaa, mutta ei hänelle mitään lisäkuluja tule siitä. 

Se olet kyllä sinä joka on pihalla. Kun vuokraat neliön yhdelle ihmiselle, hän joko asuu siinä yksin tai vuokraa loput huoneet eteenpäin jolloin kyseessä on kimppakämppä. os oku kimppakämpän huoneista on tyhjillään, varsinainen vuokralaisesi maksaa omasta asumisestaan enemmän.

Väärin. Hän ei vuokraa yhtäkään huonetta eteenpäin ilman minun lupaani. Minä omistan asunnon, minä päätän saako sitä alivuokrata vai ei. Ja kuten jo kerroin: minulla ei ole mitään päävuokralaisia, vaan jokainen vuokralainen vuokraa vain yhden huoneen ja käyttöoikeuden yhteisiin tiloihin. Eli ei ole mahdollista vuokrata koko asuntoa itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet kyllä totaalisen pihalla tästä asiasta. Jos vuokraan neliön yhdelle ihmiselle, hänellä on silloin koko asunto käytössään. Eli hän ei maksa mistään tyhjistä huoneista, vaan ihan omista huoneistaan. Toki hän saa pitää huoneet tyhjinä, jos hän haluaa, mutta ei hänelle mitään lisäkuluja tule siitä. 

Se olet kyllä sinä joka on pihalla. Kun vuokraat neliön yhdelle ihmiselle, hän joko asuu siinä yksin tai vuokraa loput huoneet eteenpäin jolloin kyseessä on kimppakämppä. os oku kimppakämpän huoneista on tyhjillään, varsinainen vuokralaisesi maksaa omasta asumisestaan enemmän.

Kyllä se olet sinä, joka on pihalla. Sinä puhut alivuokralaisista ja kaikki muut puhuvat kimppakämpistä. Kaksi eri asiaa. Kimppakämpässä ei ole päävuokralaista, vaan omistaja vuokraa huoneet erikseen jokaiselle asukkaalle. Alivuokralaisia taasen ei oteta ilman omistajan lupaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka kysyit miksei voi asua perheenä yksiössä, niin mitäpä luulet kun yksiöt alkavat olla näitä 20-25 neliön koirankoppeja että kauanko siellä pystyy asumaan kaksi aikuista saati vielä joku lapsi siinä sivussa? Hyvä jos yhden ihmisen huonekalut ja tavarat saa tuollaiseen sovitettua. Niitä isompia yksiöitäkin on, mutta kaikista ei-opiskelija-asunto yksiöistä kilpailee tällä hetkellä muutkin vuokra-asujat jotka yrittää vaihtaa halvempaan kämppään.

No kai sinäkin voit ihan pari aivosolua vastakkain kopauttamalla päätellä, että perheet eivät tietenkään muuta niihin koirankoppeihin, vaan vuokraavat vähän isomman yksiön tai pienen kaksion. Kun on kaksi vuokranmaksajaa, on varaa ottaa vähän kalliimpi asunto kuin yhden maksajan. 

Edelleen, niistä vähän isommista yksiöistä kilpailee nyt todella moni hakija ja se maksukapasiteetti ei tässä nyt ole oikeastaan edes olennaista, koska niitä hakijoita on niin paljon ja he ovat sen yksiön valmiita ottamaan jos siihen vaan on varaa. Sitten taas ne täysin ylihintaiset yksiöt ja pienet kaksiot jossain uusissa asunnoissa ovat myös niiden opiskelijapariskuntien saavuttamattomissa, koska jossain se kipuraja heilläkin menee vaikka kuinka olisi kahdet tulot. Ja huomaan, että nyt nostit perheen tilantarpeen jopa pieneen kaksioon, mikä toki on paljon inhimillisempi ratkaisu.

Vinkkinä heitän, ja tiedän että jotkut ovat jo miettineet. Isojen yliopistojen kampuksia on myös pienemmissä kaupunkeissa. Olen ymmärtänyt että siirtoja voidaan tehdä sisäisesti. Pienissä kaupunkeissa on keskustoissakin alle 400 e yksiöitä. Kesätyön saanti myös mahdollisesti helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka kysyit miksei voi asua perheenä yksiössä, niin mitäpä luulet kun yksiöt alkavat olla näitä 20-25 neliön koirankoppeja että kauanko siellä pystyy asumaan kaksi aikuista saati vielä joku lapsi siinä sivussa? Hyvä jos yhden ihmisen huonekalut ja tavarat saa tuollaiseen sovitettua. Niitä isompia yksiöitäkin on, mutta kaikista ei-opiskelija-asunto yksiöistä kilpailee tällä hetkellä muutkin vuokra-asujat jotka yrittää vaihtaa halvempaan kämppään.

No kai sinäkin voit ihan pari aivosolua vastakkain kopauttamalla päätellä, että perheet eivät tietenkään muuta niihin koirankoppeihin, vaan vuokraavat vähän isomman yksiön tai pienen kaksion. Kun on kaksi vuokranmaksajaa, on varaa ottaa vähän kalliimpi asunto kuin yhden maksajan. 

Edelleen, niistä vähän isommista yksiöistä kilpailee nyt todella moni hakija ja se maksukapasiteetti ei tässä n

Itseasiassa maksukyky on hyvinkin olennainen asia. Kilpailluimpia ovat halvimmat asunnot eli jos sinulla on löydä tiskiin esim. 200€ enemmän kuin suurimmalla osalla opiskelijoita, olet vahvoilla, koska voit vuokrata myös sellaisen asunnon, johon suurimmalla osalla ei ole varaa. Kaksi vuokralaista voi vuokrata pelkistelyllä kaavalla tuplaten kalliimman asunnon kuin yksinään vuokraava. Harva pystyy maksamaan yksinään 900€/kk vuokraa, mutta kahdestaan se on mahdollinen. Puhutaan siis opiskelijoista edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vinkkinä heitän, ja tiedän että jotkut ovat jo miettineet. Isojen yliopistojen kampuksia on myös pienemmissä kaupunkeissa. Olen ymmärtänyt että siirtoja voidaan tehdä sisäisesti. Pienissä kaupunkeissa on keskustoissakin alle 400 e yksiöitä. Kesätyön saanti myös mahdollisesti helpompaa.

Tuo vaan ei auta yhtään, jos se oma oppiaine ei ole siellä pienemmällä kampuksella. En voi mennä esim. Lahteen opiskelemaan musiikkitiedettä, vaikka Lahdessakin on Helsingin yliopiston kampus. Siellä kun ei ole sitä musiikin laitoksen kampusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vinkkinä heitän, ja tiedän että jotkut ovat jo miettineet. Isojen yliopistojen kampuksia on myös pienemmissä kaupunkeissa. Olen ymmärtänyt että siirtoja voidaan tehdä sisäisesti. Pienissä kaupunkeissa on keskustoissakin alle 400 e yksiöitä. Kesätyön saanti myös mahdollisesti helpompaa.

Hyvin marginaaliselle osalle on mahdollista tehdä siirto, koska eri kampuksilla opetetaan eri asioita. Vähintään painotukset ovat erilaiset. Eikä niitä paikkoja tuosta vaan avaudu sieltä pieneltä paikkakunnalta ja kiintiöpaikkoja enempää ei opiskelijoita voi ottaa sisään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aikoinaan yliopistossa opiskellessani opiskelin lähes joka arkipäivä klo 9-18 välillä. Sunnuntait meni myös opiskellessa. Milloin olisin lukuvuoden aikana töihin ehtinyt? 

Silloin kun muutkin normaalit opiskelijat. Normaaleilla lahjoilla varustetun opiskelijan ei tarvitse käyttää noin paljoa aikaa opiskeluun, vaan pärjää puolet vähemmällä. 

Kuulepa, opiskelin slaavilaista ja pohjoismaista filologiaa, ts. venäjää, puolaa ja ruotsia ja lisäksi kasvatustieteitä. Meillä oli päivisin luentoja ja harjoituksia, kielistudioharjoituksia, käännösseminaareja ym. Nämä veivät paljon aikaa! Yhdestä koko lukuvuoden kestävästä käännöskurssista tuli kaksi opintoviikkoa. Joskus meni sunnuntaina puoli päivää siihen, että tein jonkin käännöksen. Jossain ammatillisessa perustutkinnossa varmaan pärjääkin vähemmällä työllä! 

Komppaan tätä. En löydä aiempaa viestiä jotta voisin sitä lainata, mutta sanonpa vaan että olen luonnontieteiden opiskelija ja koko opintojen ajan on tahti ollut kova, jos on pyrkinyt pärjäämään opinnoissa ja tekemään tehtävät määräaikaan mennessä. Päivisin on luentoja ja laboratoriopäiviä sekä seminaareja, joihin valmistautuminen vie paljon aikaa. Laboratoriohommista pitää kirjoittaa kattavat raportit, joiden tekoon menee pahimmillaan monta viikkoa. Kirjallisuutta on kursseilla luettavaksi niin paljon kuin vaan on aikaa mitä siihen voi käyttää, eikä aina voi vedota siihen ettei ole aikaa kun tenttiin on kuitenkin valmistauduttava jotenkin. Laskuharjoituksien tekoon saattaa hyvin mennä koko päivä. Osasta kursseja tulee todella vähän opintopisteitä siihen nähden, miten paljon töitä niiden eteen tehdään (3kk intensiivinen labrakurssi kaikkine kirjallisine töineen = 5op). Jos viikonlopun saa pitää vapaana ilman ajatustakaan jostain tehtävänpalautuksista, niin se on juhlan paikka. Tuo klo 9-18 opiskelutahti ei ole mikään kaukaa haettu mahdottomuus, jos oikeasti yrittää panostaa niihin opintoihin. Ne puolet vähemmällä pääsevät opiskelijat on niitä, joille riittää kun kurssi menee läpi tai ainakaan tavoitteena ei ole arvosana 4-5 (käytössä oleva asteikko on 1-5, jos joku ei tiedä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kummasti sitä ennen pystyttiin tekemään töitä opintojen ohella, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa."

 

Kummasti sitä ennen ei tarvinnut vääntää tutkintoa tavoiteajassa noin viiteen vuoteen sillä porkkanalla, että osa velasta annetaan anteeksi kun valmistuu ajoissa. Ylipäätään opiskeluaika on nykyään rajattu, jos ei tutkintoa saa kasaan siinä ajassa mikä on annettu niin huonompi juttu. Ehkäpä ennen on ollut vähän pienempi kynnys suorittaa opintoja hitaammassa tahdissa ja tehdä niitä töitä sivussa kun opiskeluoikeus on ollut käytännössä ikuinen, nykyisellä tahdilla opintoihin oikeasti kuluu viikossa 30-50h aikaa (luennot + itseopiskelu) ja pitäisi sitä nukkua ja palautua siinä ohessa. Aika moni opiskelija polttaa itsensä nyt loppuun jo opiskeluaikana, kun yrittää valmistua ajoissa ja tehdä töitä niinä tunteina mitä ei opintoihin käytä. Eipä siinä paljon ty

Työssäkäynti on kieltämättä rankkaa, mutta työstä saa palkkaa, ja illat ja viikonloput ovat vapaat! 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tavallaan naurattaa noi hallituksen leikkaukset ja se niistä syntyvä marina... niinku... Okei, palataan vanhaan ? Entä sitten ? Opiskelijat eli silloinkin vaikka lukio ei ollut maksuton ja opintotukeen sai asumislisää mutta ei yleistä asumistukea... vähän tuntuu että nyt on vaan käynnissä itkupotkuraivarit kun jo saavutetut edut viedään pois eikä muisteta miten toimittiin vielä pari vuotta sitten t. Opiskelija 

No kas kun 2024 ei ole sama kuin 2010. Typerää miettiä, miten itse eli opiskelijana 10-20 vuotta sitten, kun ajat on muuttuneet. Vuokrat on aivan eri tasoa, töitä ei saa ja kaiken elämisen hinta on noussut julmetusti, mutta samaan aikaan palkat tai tuet ei. Soluasuntoja oli vielä 10 vuotta sitten, ei enää. Jos käyt töissä koulun ohella, siitäkin rokotetaan. On pakko ottaa opintolainaa elääkseen, ei niin tarvinnut tehdä 2010-luvulla. 

Pitäisi vain rakentaa enemmän opiskelija-asuntoja. Niissä voisi myös olla kevyemmät esteettömyysvaatimukset kuin muissa asunnoissa, jolloin erityisesti kylppärit veisivät vähemmän tilaa. Suurin osa opiskelijoista olisi valmis asumaan vaikka asuntovaunun kokoisessa kopissa, kunhan siellä on oma keittiö ja kylppäri. Taloissa voisi sitten olla yhteistiloja yhteisöllisyyttä kaipaaville, mutta oma rauha heille jotka haluavat olla omissa oloissaan.

Vierailija kirjoitti:

Opintolainan määrää nostettiin 850 euroon kk?

Kyllä kelpaa aloittaa työuraa näillä työmarkkinoilla yli 20 000 euroa velkaa pohjalla.. 

Aika erilaista on ottaa lainaa nykymaailmassa kuin aiemmin. Silloin sai melko helposti vakituisen työsopimuksen. Monilla aloilla nyt ihan mahdotonta. Taitaa heiketä vielä entisestään tilanne, kun irtisanominen helpottuu.

Vierailija kirjoitti:

Vinkkinä heitän, ja tiedän että jotkut ovat jo miettineet. Isojen yliopistojen kampuksia on myös pienemmissä kaupunkeissa. Olen ymmärtänyt että siirtoja voidaan tehdä sisäisesti. Pienissä kaupunkeissa on keskustoissakin alle 400 e yksiöitä. Kesätyön saanti myös mahdollisesti helpompaa.

Mitenhän pienestä kaupungista löydät keskustasta asunnon alle 400e/kk? Ja sellaisesta, missä olisi jokin ammattikorkeakoulu/yliopisto? Edes Imatralta ei löydy keskustasta niin edullisia asuntoja, joten joku vieläkin pienempi "kaupunki". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alivuokralaisena jossain mummon nurkassahan moni asui vielä 25 vuotta sitten. Loput kimppakämpässä tai solussa. Tämä yksiöhysteria oli kallis virheliike, jota jo aikoinaan arvosteltiin.

25 vuotta sitten oli 1999, ei 1979.

Niin oli. Ja minä asuin juurikin mummon nurkassa eli tarkemmin sanottuna ison omakotitalon vinttikamarissa. Ei ollut varaa yksiöön.

t. maisteri vm. 1998

Tässä vinttikamarissa oli varmaan sisävessa ja suihku sekä keittomahdollisuus! Lisäksi opiskelu-, asumis-, koti- ja yörauha! Eli varmaan ihan yksiöön verrattavissa!