Mihin opiskelijoiden pitäisi muuttaa nyt kun asumisen tuki putoaa 260 euroon? Soluja ei enää juurikaan ole

Kimppakämpän voi vuokrata vapailta markkinoiltakin. On yleistä ainakin Britanniassa, jossa tyttäreni opiskeli. Jopa omakotitaloja oli saatavilla kohtuuhintaan. 

"Kummasti sitä ennen pystyttiin tekemään töitä opintojen ohella, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa."

Kummasti sitä ennen ei tarvinnut vääntää tutkintoa tavoiteajassa noin viiteen vuoteen sillä porkkanalla, että osa velasta annetaan anteeksi kun valmistuu ajoissa. Ylipäätään opiskeluaika on nykyään rajattu, jos ei tutkintoa saa kasaan siinä ajassa mikä on annettu niin huonompi juttu. Ehkäpä ennen on ollut vähän pienempi kynnys suorittaa opintoja hitaammassa tahdissa ja tehdä niitä töitä sivussa kun opiskeluoikeus on ollut käytännössä ikuinen, nykyisellä tahdilla opintoihin oikeasti kuluu viikossa 30-50h aikaa (luennot + itseopiskelu) ja pitäisi sitä nukkua ja palautua siinä ohessa. Aika moni opiskelija polttaa itsensä nyt loppuun jo opiskeluaikana, kun yrittää valmistua ajoissa ja tehdä töitä niinä tunteina mitä ei opintoihin käytä. Eipä siinä paljon työkykyä ole jäljellä burnoutin jälkeen, kun paperit saa käteen.

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ei voisi asua perheenä yksiössä? Niin mekin asuttiin, kun oltiin opiskelijoita ja saatiin vauva kesken opiskelujen.

N42"

Vauvan kanssa on ehkä vähän eri juttu kuin kolmen kouluikäisen kanssa.

Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on yli 30v, joten aika minimaalisen pienellä osalla opiskelijoista on kouluikäisiä lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

"Kummasti sitä ennen pystyttiin tekemään töitä opintojen ohella, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa."

 

Kummasti sitä ennen ei tarvinnut vääntää tutkintoa tavoiteajassa noin viiteen vuoteen sillä porkkanalla, että osa velasta annetaan anteeksi kun valmistuu ajoissa. Ylipäätään opiskeluaika on nykyään rajattu, jos ei tutkintoa saa kasaan siinä ajassa mikä on annettu niin huonompi juttu. Ehkäpä ennen on ollut vähän pienempi kynnys suorittaa opintoja hitaammassa tahdissa ja tehdä niitä töitä sivussa kun opiskeluoikeus on ollut käytännössä ikuinen, nykyisellä tahdilla opintoihin oikeasti kuluu viikossa 30-50h aikaa (luennot + itseopiskelu) ja pitäisi sitä nukkua ja palautua siinä ohessa. Aika moni opiskelija polttaa itsensä nyt loppuun jo opiskeluaikana, kun yrittää valmistua ajoissa ja tehdä töitä niinä tunteina mitä ei opintoihin käytä. Eipä siinä paljon työkykyä ole jäljellä burnoutin jälkeen, kun pape

Kummasti sitä silti valmistuttiin tavoiteajassa, vaikka ei ollut mitään porkkanoita ja töissä oli pakko käydä. Tekosyitä nuo sinun höpinäsi. 

Jotenkin tavallaan naurattaa noi hallituksen leikkaukset ja se niistä syntyvä marina... niinku... Okei, palataan vanhaan ? Entä sitten ? Opiskelijat eli silloinkin vaikka lukio ei ollut maksuton ja opintotukeen sai asumislisää mutta ei yleistä asumistukea... vähän tuntuu että nyt on vaan käynnissä itkupotkuraivarit kun jo saavutetut edut viedään pois eikä muisteta miten toimittiin vielä pari vuotta sitten t. Opiskelija 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me asuttiin kämppisten kanssa kerrostaloasunnossa, ei siihen mitään solua tarvittu. 

Tuo varmaan toimii jos on jo valmis kaveriporukka mutta ei oikein jos muuttaa uutena opiskelijana muualta, mistä löydät ne muut... 

No siis, kyllähän sitä ennenkin oli ilmoituksia että etsitään kämppiksiä. 

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ei voisi asua perheenä yksiössä? Niin mekin asuttiin, kun oltiin opiskelijoita ja saatiin vauva kesken opiskelujen.

N42"

Vauvan kanssa on ehkä vähän eri juttu kuin kolmen kouluikäisen kanssa.

Miksi sinulla kolmen kouluikäisen äitinä/isänä ei ole hommattuna omaa kotia? Kai sinä sentään töitä olet tuohon ikään mennessä jo tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hallitus kansalle: emme voi elää velaksi

Hallitus opiskelijoille: teidän täytyy elää velaksi

Hallitus maksaa ison siivun velasta, jos vaan valmistut ajoissa. 

Hankala valmistua ajoissa kun aika menee  työntekoon.

Ei ole. Töitä voi tehdä viikonloppuisin tai 2-3pvänä vkossa koulun ohessa. Se ei estä opiskeluja mitenkään. Kenties vähän vähentää somessa roikkumista ja sängyssä lekottelua vain. Kukaan ei opiskele niin intensiivisesti että valmistuminen olisi vaarassa koska käy sivutoimisesti töissä.

Opiskelu voi olla hyvinkin vaativaa ja työkin vie omat mehunsa! Seurauksena voi olla loppuunpalaminen! 

Saksaan kun menin vaihtoon niin oli ihan sivustoja kämppisten etsimiseen. Eiköhän tämmöisen nopeasti kyhäisi myös Suomessa pystyyn. Aika aivotonta menoa, kun kaikkien muiden pitäisi aina tehdä ja ajatella sinun puolestasi

'Ei se [kesäopiskelu ]enää ole järkevää kun tukikuukaudet on niin rajattuja. Loppuu tuet kesken viimeisenä vuotena.' 

Mitä ihmettä höpiset? Ne opinnothan edistyy silloin kesällä, kun opiskelee! Ei siinä tukikuukaudet mitään lopu kesken.

Itse en saa opintotukea, mutta ennen ekaa vuotta opiskelin kesällä 10op ja tokana kesänä 8op, kun oli enempi muita kiireitä. Toka vuosi opiskeluja menossa ja 139op kasassa hyvällä keskiarvolla. Ens kesänä taas 10op tai enemmänkin, miten ne opintokuukaudet tässä muka loppuis kesken?

Sitten jos on enempi töissä niin että opinnot hidastuu, sittenhän on helppo palautella niitä opintokuukausia takaisin. Jos siis haluaa säästää niitä. Toinen vaihtoehto on laittaa rahaa sivuun, sillain saa tehtyä itselleen lisää opintotukikuukausia omalla, töistä säästetyllä rahalla.

Kotiin opettelemaan taloushallintaa ja ruuanlaittoa.

Vierailija kirjoitti:

"Kummasti sitä ennen pystyttiin tekemään töitä opintojen ohella, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa."

 

Kummasti sitä ennen ei tarvinnut vääntää tutkintoa tavoiteajassa noin viiteen vuoteen sillä porkkanalla, että osa velasta annetaan anteeksi kun valmistuu ajoissa. Ylipäätään opiskeluaika on nykyään rajattu, jos ei tutkintoa saa kasaan siinä ajassa mikä on annettu niin huonompi juttu. Ehkäpä ennen on ollut vähän pienempi kynnys suorittaa opintoja hitaammassa tahdissa ja tehdä niitä töitä sivussa kun opiskeluoikeus on ollut käytännössä ikuinen, nykyisellä tahdilla opintoihin oikeasti kuluu viikossa 30-50h aikaa (luennot + itseopiskelu) ja pitäisi sitä nukkua ja palautua siinä ohessa. Aika moni opiskelija polttaa itsensä nyt loppuun jo opiskeluaikana, kun yrittää valmistua ajoissa ja tehdä töitä niinä tunteina mitä ei opintoihin käytä. Eipä siinä paljon työkykyä ole jäljellä burnoutin jälkeen, kun pape

Älä houraile. Ei todellakaan ollut aikaa vitkutella opintojen kanssa, kun piti valmistua ja päästä töihin. Ei se opiskelijabudjetilla eläminen niin mukavaa ollut, että sitä olisi halunnut vitkutella yhtään pidempään kuin oli pakko. 

Niin? Etkö oikeasti tiennyt, että asuntoja vuokraa muutkin tahot kuin opiskelija-asuntosäätiö? Ja onko sekin sinulle ihan uusi tieto, että aina ennenkin opiskelijat ovat löytäneet katon päänsä päälle oli se sitten säätiöltä tai vaikka mummon mökin ullakolta. Tai mitä tahansa siltä väliltä.

Soluja/kimppakämppiä on lähinnä säätiöiden asunnoissa, koska yksityisillä niissä on mainitsemani taloudellinen riski. Siksi niissä asuu lähinnä perheitä. Sitä paitsi perheasuntoja on vähemmän tarjolla kuin pieniä asuntoja. Soluja ei ole tarpeeksi kaikille, eikä säätiöiden edullisia yksiöitäkään ole tarpeeksi. Mummojen vinttihuoneitakaan ei oikein enää löydy. Äärimmäisen harva perhe on valmis vuokraamaan yhtä huoneistaan jollekin tuntemattomalle ja jakamaan tämän kanssa keittiön ja kylpyhuoneen. Eli jos vapailta markkinoilta vuokrattu yksiö on ehdoton ei, niin ehkä niiden tilalle pitäisi olla tarjota joku realistinen vaihtoehto eikä pelkkiä tarinoita 50 vuoden takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kummasti sitä ennen pystyttiin tekemään töitä opintojen ohella, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa."

 

Kummasti sitä ennen ei tarvinnut vääntää tutkintoa tavoiteajassa noin viiteen vuoteen sillä porkkanalla, että osa velasta annetaan anteeksi kun valmistuu ajoissa. Ylipäätään opiskeluaika on nykyään rajattu, jos ei tutkintoa saa kasaan siinä ajassa mikä on annettu niin huonompi juttu. Ehkäpä ennen on ollut vähän pienempi kynnys suorittaa opintoja hitaammassa tahdissa ja tehdä niitä töitä sivussa kun opiskeluoikeus on ollut käytännössä ikuinen, nykyisellä tahdilla opintoihin oikeasti kuluu viikossa 30-50h aikaa (luennot + itseopiskelu) ja pitäisi sitä nukkua ja palautua siinä ohessa. Aika moni opiskelija polttaa itsensä nyt loppuun jo opiskeluaikana, kun yrittää valmistua ajoissa ja tehdä töitä niinä tunteina mitä ei opintoihin käytä. Eipä siinä paljon ty

Ketkä valmistui, ketkä ei! Omista kurssikavereistani monilta jäi opinnot kesken töihinmenon vuoksi! 

Vierailija kirjoitti:

"Kummasti sitä ennen pystyttiin tekemään töitä opintojen ohella, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa."

 

Kummasti sitä ennen ei tarvinnut vääntää tutkintoa tavoiteajassa noin viiteen vuoteen sillä porkkanalla, että osa velasta annetaan anteeksi kun valmistuu ajoissa. Ylipäätään opiskeluaika on nykyään rajattu, jos ei tutkintoa saa kasaan siinä ajassa mikä on annettu niin huonompi juttu. Ehkäpä ennen on ollut vähän pienempi kynnys suorittaa opintoja hitaammassa tahdissa ja tehdä niitä töitä sivussa kun opiskeluoikeus on ollut käytännössä ikuinen, nykyisellä tahdilla opintoihin oikeasti kuluu viikossa 30-50h aikaa (luennot + itseopiskelu) ja pitäisi sitä nukkua ja palautua siinä ohessa. Aika moni opiskelija polttaa itsensä nyt loppuun jo opiskeluaikana, kun yrittää valmistua ajoissa ja tehdä töitä niinä tunteina mitä ei opintoihin käytä. Eipä siinä paljon työkykyä ole jäljellä burnoutin jälkeen, kun pape

Voi voi tervetuloa vaan työelämään, opiskelut on huviretki siihen verrattuna. Itse tosin opiskelen myös nyt täyspäiväisen työn ohella. 

Vierailija kirjoitti:

Niin? Etkö oikeasti tiennyt, että asuntoja vuokraa muutkin tahot kuin opiskelija-asuntosäätiö? Ja onko sekin sinulle ihan uusi tieto, että aina ennenkin opiskelijat ovat löytäneet katon päänsä päälle oli se sitten säätiöltä tai vaikka mummon mökin ullakolta. Tai mitä tahansa siltä väliltä.

Soluja/kimppakämppiä on lähinnä säätiöiden asunnoissa, koska yksityisillä niissä on mainitsemani taloudellinen riski. Siksi niissä asuu lähinnä perheitä. Sitä paitsi perheasuntoja on vähemmän tarjolla kuin pieniä asuntoja. Soluja ei ole tarpeeksi kaikille, eikä säätiöiden edullisia yksiöitäkään ole tarpeeksi. Mummojen vinttihuoneitakaan ei oikein enää löydy. Äärimmäisen harva perhe on valmis vuokraamaan yhtä huoneistaan jollekin tuntemattomalle ja jakamaan tämän kanssa keittiön ja kylpyhuoneen. Eli jos vapailta markkinoilta vuokrattu yksiö on ehdoton ei, niin ehkä niiden tilalle pitäisi olla tarjota joku realistinen vai

Höpöhöpö. Käypä katsomassa minkä tahansa ylioppilaskunnan asuntoilmoitussivustolta niin huomaat, että siellä on pilvin pimein "vuokrataan huone neliöstä" tms. ilmoituksia. Eikä perheeet missään kimppakämpissä asu. HALOO!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kimppakämppiä saa kun vuokraa isomman huoneiston ja etsii itselleen alivuokralaiset. Kyllä opiskelijalta täytyy löytyä tuon verran aloite- ja organisointikykyä. Muussa tapauksessa parempi jäädä vielä mamman helmoihin kasvamaan.

Kehotan jokaista tätä harkitsevaa opiskelijaa miettimään, onko järkevää ottaa vastatakseen vaikkapa 1500e/kk vuokra väh. vuodeksi ja siihen päälle 2 kuukauden vakuus ja "ryhtyä" vuokraemännäksi/isännäksi. Moni varmaan ryhtyy kyllä alivuokralaiseksi.

Mikä tuossa nyt on niin mahdotonta? Saahan se päävuokralainen vastaavasti vuokratakuut niiltä omilta vuokralaisiltaan. Jos joutuu itse laittamaan vaikka 2x1500€=3000€ vuokratakuuseen, niin ottaa sitten omilta alivuokralaisiltaan vaikka 3kk vuokratakuut, 2x3x500€ jotta on vähän pelivaraa. 

Ja sitten jos joku alivuokralainen jättää vuokria maksamatta tai osoittautuu muuten vaan elämänhallintaongelmaiseksi, josta tulee kuluja, niin se päävuokralainen, joka itsekin on opiskelija pienillä tuloilla, joutuu maksumieheksi jos ei nyt materiaalisista korvauksista niin vuokrasta kuitenkin. 1500e/kk on monelle opiskelijalle kaksin tai kolminkertainen summa siitä, mitä asuinkulut normaalisti ovat kun asuisi yksin. Jos vuokra jää monelta kuulta maksamatta, niin se päävuokralainen on ihan kusessa. En tiedä miten helppoa alivuokralaisesta on päästä eroon, mutta jos ongelmavuokralaisenkin vuokrasopimusten purku on välillä taistelua niin on kai se sama ongelma tässäkin. Sitten toisekseen aika harvalla kotoa muuttavalla nuorella on mitään tonneja laittaa noihin takuuvuokriin, se kuukaudenkin takuuvuokra siitä omasta loossista voi olla tosi iso menoerä kun yleensä siinä omilleen muutossa tulee kaikenlaisia kuluja ja hankintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alivuokralaisena jossain mummon nurkassahan moni asui vielä 25 vuotta sitten. Loput kimppakämpässä tai solussa. Tämä yksiöhysteria oli kallis virheliike, jota jo aikoinaan arvosteltiin.

25 vuotta sitten oli 1999, ei 1979.

Niin oli. Ja minä asuin juurikin mummon nurkassa eli tarkemmin sanottuna ison omakotitalon vinttikamarissa. Ei ollut varaa yksiöön.

t. maisteri vm. 1998

No sepä mukavaa. Mun molemmat mummot asui yksiössä ja siinä kohtaa kun lähdin opiskelemaan toinen oli jo pahasti dementoitunut, toki olisin voinut kai olla omaishoitaja ja opiskella siinä sivussa vai miten ? Ja nyt lähdin toista alaa suorittamaan parin lapsen äitinä, ei me voida isona perheenä muuttaa yksiöön tai sinne palvelutaloon sen dementoituneen mummon luokse.

Vierailija kirjoitti:

Niin? Etkö oikeasti tiennyt, että asuntoja vuokraa muutkin tahot kuin opiskelija-asuntosäätiö? Ja onko sekin sinulle ihan uusi tieto, että aina ennenkin opiskelijat ovat löytäneet katon päänsä päälle oli se sitten säätiöltä tai vaikka mummon mökin ullakolta. Tai mitä tahansa siltä väliltä.

Soluja/kimppakämppiä on lähinnä säätiöiden asunnoissa, koska yksityisillä niissä on mainitsemani taloudellinen riski. Siksi niissä asuu lähinnä perheitä. Sitä paitsi perheasuntoja on vähemmän tarjolla kuin pieniä asuntoja. Soluja ei ole tarpeeksi kaikille, eikä säätiöiden edullisia yksiöitäkään ole tarpeeksi. Mummojen vinttihuoneitakaan ei oikein enää löydy. Äärimmäisen harva perhe on valmis vuokraamaan yhtä huoneistaan jollekin tuntemattomalle ja jakamaan tämän kanssa keittiön ja kylpyhuoneen. Eli jos vapailta markkinoilta vuokrattu yksiö on ehdoton ei, niin ehkä niiden tilalle pitäisi olla tarjota joku realistinen vai

Mitä oikein höpiset? Asunnon vuokraamisessa on aina taloudellinen riski. Ei sillä ole mitään merkitystä asuuko asunnossa 1 vai 10 ihmistä. Riski on aina olemassa, että joku pistää paikat paskaksi. Se riski on kuitenkin aika pieni. Itse olen ollut 20 vuotta asuntosijoittaja ja suurin kuluerä, jonka olen joutunut vuokralaisen jäljiltä korjaamaan oli rikkoutunut pistorasian kuori. Omistan 5h+keittiön sekä 3h+keittiön, joita vuokraan pelkästään opiskelijoille. 

Vierailija kirjoitti:

Niin? Etkö oikeasti tiennyt, että asuntoja vuokraa muutkin tahot kuin opiskelija-asuntosäätiö? Ja onko sekin sinulle ihan uusi tieto, että aina ennenkin opiskelijat ovat löytäneet katon päänsä päälle oli se sitten säätiöltä tai vaikka mummon mökin ullakolta. Tai mitä tahansa siltä väliltä.

Soluja/kimppakämppiä on lähinnä säätiöiden asunnoissa, koska yksityisillä niissä on mainitsemani taloudellinen riski. Siksi niissä asuu lähinnä perheitä. Sitä paitsi perheasuntoja on vähemmän tarjolla kuin pieniä asuntoja. Soluja ei ole tarpeeksi kaikille, eikä säätiöiden edullisia yksiöitäkään ole tarpeeksi. Mummojen vinttihuoneitakaan ei oikein enää löydy. Äärimmäisen harva perhe on valmis vuokraamaan yhtä huoneistaan jollekin tuntemattomalle ja jakamaan tämän kanssa keittiön ja kylpyhuoneen. Eli jos vapailta markkinoilta vuokrattu yksiö on ehdoton ei, niin ehkä niiden tilalle pitäisi olla tarjota joku realistinen vai

Aika nopsaan on sitten aika kulunut, kun vuodesta 2006 on jo 50 vuotta :D

t. tuona vuonna opinnot aloittanut, joka asui omakotitalon yläkerrassa kolmen muun opiskelijan kanssa