Opiskelijat palautetaan opintotuen asumislisän piiriin

Vierailija kirjoitti:

Huvittavinta minusta tässä on se että Hallitus sanoo hillitsevänsä valtion velkaa. He totesivat että tukevat opiskelijoita siten että ens syksyllä opintolaina on 850 kk. Mutta sehän on velkaa, joka maksetaan takaisin, minusta siinä on tuki kaukana, saati että se hillitsisi omaa velkaa.

Kahdessa lauseessa onnistuit sekoittamaan valtion ja oman velkasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko tuossa nyt mitään järkeä alunperinkään siirtää yleisen tuen piiriin?

Sehän oli mandariinin laittoman hallituksen töppi jonka diktaattori hallitus meillä oli edelliset 3 vuotta. 

Paitsi että sen teki kyllä Sipilän hallitus.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi opintolainaa korotetaan, niin amk insinöörin ja sairaanhoitajan velka on jo 30.000€, kun pääsee koulusta. Omasta asunnosta ei tartte enää alle 40v edes haaveilla, kun opintolainan määrä vähennetään mahdollisesta asuntolainasta, johon myös pitää olla omaa rahaa, jos ei ole kultalusikka poikkittain rectumissa syntynyt ja isi ja äiskä takaamassa.

Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?

Itse valmistuin 2005 ja opintolainaa oli 8500 euroa. Maksoin sen ensimmäisenä työskentelyvuotena pois. Niin ja en valmistunut kultalusikka /ceessä suoraan töihin vaan olin ensin 4-5kk työttömänä, sitten 1800 euron määräaikaisuudessa markkinointiassistenttina ja sitten ns oman alan töissä 2050 euron kuukausipalkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavinta minusta tässä on se että Hallitus sanoo hillitsevänsä valtion velkaa. He totesivat että tukevat opiskelijoita siten että ens syksyllä opintolaina on 850 kk. Mutta sehän on velkaa, joka maksetaan takaisin, minusta siinä on tuki kaukana, saati että se hillitsisi omaa velkaa.

Kahdessa lauseessa onnistuit sekoittamaan valtion ja oman velkasi. 

Minusta se on vain erinomaista, että on yksi joka tunnistaa sen, että valtion velka on ihan jokaisen omaa henkilökohtaista velkaa.

"Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?"

Niin että isompi osa opintotukea oli suoraa tukea ja pienempi osa lainaa. Sitten opintotuki muutettiin "lainapainotteisemmaksi" joka käytännössä siis tarkoittaa että tukea ei enää saa niin paljon vaan isompi osa opinnoista maksetaan ihan itse lainalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi opintolainaa korotetaan, niin amk insinöörin ja sairaanhoitajan velka on jo 30.000€, kun pääsee koulusta. Omasta asunnosta ei tartte enää alle 40v edes haaveilla, kun opintolainan määrä vähennetään mahdollisesta asuntolainasta, johon myös pitää olla omaa rahaa, jos ei ole kultalusikka poikkittain rectumissa syntynyt ja isi ja äiskä takaamassa.

Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?

Itse valmistuin 2005 ja opintolainaa oli 8500 euroa. Maksoin sen ensimmäisenä työskentelyvuotena pois. Niin ja en valmistunut kultalusikka /ceessä suoraan töihin vaan olin ensin 4-5kk työttömänä, sitten 1800 euron määräaikaisuudessa markkinointiassistenttina ja sitten ns oman alan töissä 2050 euron kuukausipalkalla.

Lyhensit siis lainaasi noin puolet nettotuloistasi? Ja samalla asuit, söit ja elit ihan normaalisti? Joku tuossa ei ihan nyt sovi yhteen.

Valmistuin korkeakoulusta

Työtä en omalta alalta yhäkään saanut koska halutaan että on valvira-rekisteröity

Vasta titkintopaperin saatua voinut hakea vuorokautta myöhemmin valvirarekisteröitymistä ja sen käsittelyaika on keskimäärin 3-4kk

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, on se kumma kun kaikkialla muualla opiskelijat pystyvät asumaan jopa asuntoloissa, joissa saattaa olla vain se huone, missä on sänky ja pöytä, sekä huonolla tuurilla siinä vielä huonekaverikin.   Silti opiskelut tulee sielläkin suoritettua. Täällä kermaperseet valittaa, eikä osaa yhtään miettiä tulevaisuuttaan, vaan elää kuin jotkut eläimet pelkkää nykyhetkeä 

Se on kumma miten niin monen vanhemman sukupolven edustajan mielestä seuraava sukupolvi on aina "kermaperseitä" kaikki. Jotain oman heikon itsetunnon pönkitystä vai mitä lienee.

Mun lapsi asui muutama vuosi sitten ulkomailla vaihdossa ollessaan kolmen ulkomaalaisen opiskelijan kanssa kimppakämpässä 2 hengen huoneessa eikä valittanut yhtään. Otaniemessä asui solussa, jossa sentään jokaisella oli oma huone, eikä valittanut. Toinenkin lapsi asui pari vuotta kimppakämpässä opiskelukaverinsa kanssa ja ihan tyytyväinen oli.

Kimppakämpissä ja soluissa on puolensa ja puolensa. Lapsillani kävi tuuri. Itse asuin aikoinani osakunnan soluasunnossa enkä tahtonut kestää odottaa, että pääsen pois sieltä. Kämppiksien kanssa tulin toimeen mutta he eivät tulleet alkuunkaan toimeen keskenään, ja siisteytensäkin kanssa oli niin ja näin. Tuttavani puolestaan joutui kahden hengen soluun mielenterveyshäiriöisen kämppiksen kanssa. Oli ollut aika pelottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi opintolainaa korotetaan, niin amk insinöörin ja sairaanhoitajan velka on jo 30.000€, kun pääsee koulusta. Omasta asunnosta ei tartte enää alle 40v edes haaveilla, kun opintolainan määrä vähennetään mahdollisesta asuntolainasta, johon myös pitää olla omaa rahaa, jos ei ole kultalusikka poikkittain rectumissa syntynyt ja isi ja äiskä takaamassa.

Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?

Itse valmistuin 2005 ja opintolainaa oli 8500 euroa. Maksoin sen ensimmäisenä työskentelyvuotena pois. Niin ja en valmistunut kultalusikka /ceessä suoraan töihin vaan olin ensin 4-5kk työttömänä, sitten 1800 euron määräaikaisuudessa markkinointiassistenttina ja sitten ns oman alan töissä 2050 euron kuukausipalkalla.

Lyhensit siis lainaasi noin puolet nettotuloistasi? Ja samalla asui

Kyllä. Vuokrani oli 580 euroa kuukaudessa. Nettotulot siinä vakituisessa työssäni reilu 1700 euroa. Moni meistä haluaa maksaa lainat mahdollisimman pian pois. Järkeähän siinä ei silloisella opintolainan korkotasolla ollut, mutta enpä toisaalta olisi älynnyt sijoittaakaan mihinkään ja talletuskorot olivat samaa tasoa kuin nyt, eli muutaman hassun prosentin.

Jaa. Itse opiskelin siihen aikaan kun oli tuo asumislisä ja olin solussa. Onko nuoret niin kermapeppuja että pitää olla kaikilla oma asunto valtion piikkiin heti kun kotoa lähtee?

Vierailija kirjoitti:

"Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?"

Niin että isompi osa opintotukea oli suoraa tukea ja pienempi osa lainaa. Sitten opintotuki muutettiin "lainapainotteisemmaksi" joka käytännössä siis tarkoittaa että tukea ei enää saa niin paljon vaan isompi osa opinnoista maksetaan ihan itse lainalla.

Opintorahani oli v 2002 kun siirryttiin euroon alle 250 euroa ja päättäessä opinnot 259. Asumislisää sain noin 160 euroa. Yhteensä siis noin 400 euroa kuukaudessa tukirahaa. Mitä tasoa se nykyisin sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Itse opiskelin siihen aikaan kun oli tuo asumislisä ja olin solussa. Onko nuoret niin kermapeppuja että pitää olla kaikilla oma asunto valtion piikkiin heti kun kotoa lähtee?

Vaatimustaso on noussut valtavasti. Viime vuosina solukämppiä on muutettu yksiöiksi, koska soluihin ei enää saada asukkaita. Nyt standardi on kiva yksiö hyvältä paikalta.

Tätä menoa 2030-luvulla perustaso opiskelijoilla on kai kolmio, koska ei voi keskittyä opiskeluun ilman erillistä työhuonetta. Ja ilman poreammetta ei voi rentoutua, että jaksaa lukea tenttiin. Ja sitä paitsi jotkut 40 vuotta töitä tehneet ihmisetkin asuu saunallisessa kolmiossa, niin kai nyt opiskelijankin pitää. Muutenhan se olisi syrjintää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?"

Niin että isompi osa opintotukea oli suoraa tukea ja pienempi osa lainaa. Sitten opintotuki muutettiin "lainapainotteisemmaksi" joka käytännössä siis tarkoittaa että tukea ei enää saa niin paljon vaan isompi osa opinnoista maksetaan ihan itse lainalla.

 

Opintorahani oli v 2002 kun siirryttiin euroon alle 250 euroa ja päättäessä opinnot 259. Asumislisää sain noin 160 euroa. Yhteensä siis noin 400 euroa kuukaudessa tukirahaa. Mitä tasoa se nykyisin sitten on?

Omina opiskeluaikoinani vähän myöhemmin opintoraha taisi olla samaa tasoa, mutta asumislisää sai muutamia kymppejä enemmän.

Solukämppäni maksoi juuri asumislisän verran. Opintoraha kattoi peruskulut aika sopivasti, kun lounas maksoi reilut pari euroa, liikunta maksoi satasen tai pari vuodessa ja niin edelleen. Kesätyörahoilla sai sitten hauskanpitorahoja ja ylimääräistä.

Kaverit elivät samalla tavalla, niin ei se tuntunut mitenkään kehnolta. Päinvastoin, hauska elämänvaihe ja rahan kanssa pihistely silloin kuului asiaan. Antoipa vähän perspektiiviäkin, niin nyt osaa arvostaa hankittua elintasoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?"

Niin että isompi osa opintotukea oli suoraa tukea ja pienempi osa lainaa. Sitten opintotuki muutettiin "lainapainotteisemmaksi" joka käytännössä siis tarkoittaa että tukea ei enää saa niin paljon vaan isompi osa opinnoista maksetaan ihan itse lainalla.

 

Opintorahani oli v 2002 kun siirryttiin euroon alle 250 euroa ja päättäessä opinnot 259. Asumislisää sain noin 160 euroa. Yhteensä siis noin 400 euroa kuukaudessa tukirahaa. Mitä tasoa se nykyisin sitten on?

Opintoraha täysi-ikäiselle itsenäisesti asuvalle 280 euroa, tähän lisäksi laina sekä asumistuki (jos sellaista saa).

Voit miettiä tuon rahan ostovoimaa 22 vuotta sitten versus tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nyt on pakko kysyä: miten vuoteen 2017 saakka pärjättiin?"

Niin että isompi osa opintotukea oli suoraa tukea ja pienempi osa lainaa. Sitten opintotuki muutettiin "lainapainotteisemmaksi" joka käytännössä siis tarkoittaa että tukea ei enää saa niin paljon vaan isompi osa opinnoista maksetaan ihan itse lainalla.

 

Opintorahani oli v 2002 kun siirryttiin euroon alle 250 euroa ja päättäessä opinnot 259. Asumislisää sain noin 160 euroa. Yhteensä siis noin 400 euroa kuukaudessa tukirahaa. Mitä tasoa se nykyisin sitten on?

Opintoraha täysi-ikäiselle itsenäisesti asuvalle 280 euroa, tähän lisäksi laina sekä asumistuki (jos sellaista saa).

Voit miettiä tuon rahan ostovoimaa 22 vuotta sitten versus tänä päivänä.

Koulussa maksoi ruoka muistaakseni 2,3..jotain. Mitä se nykyisin sitten maksaa?

Niin siis me syötiin joka ikinen päivä koulussa, vaikkei muuten olisi ollut edes asiaa sinne (mm opparia tehdessä). Se oli se päivän ateria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Itse opiskelin siihen aikaan kun oli tuo asumislisä ja olin solussa. Onko nuoret niin kermapeppuja että pitää olla kaikilla oma asunto valtion piikkiin heti kun kotoa lähtee?

Vaatimustaso on noussut valtavasti. Viime vuosina solukämppiä on muutettu yksiöiksi, koska soluihin ei enää saada asukkaita. Nyt standardi on kiva yksiö hyvältä paikalta.

Tätä menoa 2030-luvulla perustaso opiskelijoilla on kai kolmio, koska ei voi keskittyä opiskeluun ilman erillistä työhuonetta. Ja ilman poreammetta ei voi rentoutua, että jaksaa lukea tenttiin. Ja sitä paitsi jotkut 40 vuotta töitä tehneet ihmisetkin asuu saunallisessa kolmiossa, niin kai nyt opiskelijankin pitää. Muutenhan se olisi syrjintää.

Kyllä. Eikä 2000 luvun alussa ollut vielä älypuhelinta tai muutakaan kotiliittymää, prepaideja me pyöriteltiin, että kotoa pystyi soittamaan meille päin ja nettiä käytettiin koululla. Telkkari oli monella sentään, muttei lupaa katsoa sitä :) Tekoripsiä tai kynsiä ei ollut kenelläkään, eikä nuorilla miehilläkään autoa. Vanhemmat kustansi mulle bussikortin, mutta silti yleensä pyöräilin 7km koululle, koska se oli se liikuntaharrastus. 

Ja koskaan (!) ei käyty hesellä tai mäkissä, ei kertakaikkiaan olisi tuhlattu vähiä baarirahoja johonkin hampurilaiseen!

Voin ihan käsi sydämellä sanoa, että kun nyt katselee nuoren kummitytön opiskelijan elintasoa niin eihän niitä voi edes verrata. Mutta töitä se vaatii, vaateliikkeessä kymmenkunta tuntia viikossa. On ripset ja kynnet ja tekorusketus ja iphone ja asunto Helsingin keskustan tuntumassa (kaksio puoliksi ystävän kanssa). Käydään brunssilla tai ristelilyllä ja on salikortit.. Opinnothan tuossa venyy, mutta eipä ole tarvinnut luopua mistään kun kotoa muutti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavinta minusta tässä on se että Hallitus sanoo hillitsevänsä valtion velkaa. He totesivat että tukevat opiskelijoita siten että ens syksyllä opintolaina on 850 kk. Mutta sehän on velkaa, joka maksetaan takaisin, minusta siinä on tuki kaukana, saati että se hillitsisi omaa velkaa.

Kahdessa lauseessa onnistuit sekoittamaan valtion ja oman velkasi. 

Minusta se on vain erinomaista, että on yksi joka tunnistaa sen, että valtion velka on ihan jokaisen omaa henkilökohtaista velkaa.

Ei muuta kuin maksat oman osasi pois. Itse ajattelin pysyä saama puolella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavinta minusta tässä on se että Hallitus sanoo hillitsevänsä valtion velkaa. He totesivat että tukevat opiskelijoita siten että ens syksyllä opintolaina on 850 kk. Mutta sehän on velkaa, joka maksetaan takaisin, minusta siinä on tuki kaukana, saati että se hillitsisi omaa velkaa.

Kahdessa lauseessa onnistuit sekoittamaan valtion ja oman velkasi. 

Minusta se on vain erinomaista, että on yksi joka tunnistaa sen, että valtion velka on ihan jokaisen omaa henkilökohtaista velkaa.

Ei muuta kuin maksat oman osasi pois. Itse ajattelin pysyä saama puolella

Sulla ei varmastikaan ole lapsia, vai olet luottavainen, että hekin pystyvät roikkumaan yhteiskunnan nisässä kiinni koko kurjan olemassaolonsa?

Suurin ongelma tuossa asumislisässä (tai no, ylipäänsä koko opintotuessa) on se että opiskelija ei saa mitään tukia kesän aikana. Eli toisin sanoen koko tukijärjestelmässä on se epärealistinen oletus, että opiskelijan oletetaan sataprosenttisella varmuudella saavan töitä kesän ajaksi, ja vieläpä sellaiseen paikkaan, jossa on tarjolla tarpeeksi työtunteja ja palkkaa. Ja tämä työnsaantihan ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Ei nyt  ja tuskin oli aikaisemminkaan

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma tuossa asumislisässä (tai no, ylipäänsä koko opintotuessa) on se että opiskelija ei saa mitään tukia kesän aikana. Eli toisin sanoen koko tukijärjestelmässä on se epärealistinen oletus, että opiskelijan oletetaan sataprosenttisella varmuudella saavan töitä kesän ajaksi, ja vieläpä sellaiseen paikkaan, jossa on tarjolla tarpeeksi työtunteja ja palkkaa. Ja tämä työnsaantihan ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Ei nyt  ja tuskin oli aikaisemminkaan

Kela tulkitsee toisin. Toki oleilusta tukea ei saa, vaan kursseja pitää suorittaa.

Kela: Jos kesätyö jäi saamatta, voit opiskella kesällä ja hakea kesäksi opintotukea. Opintoraha, opintolaina ja yleinen asumistuki turvaavat opiskelijan toimeentulon kesällä.