35v. En ole vieläkään tavannut ketään kenen kanssa haluaisin lapsia
Mummoni sukupolvessa valtaenemmistö naisista perhekeskeisiä ja äidillisiä, äitini sukupolvessa vielä moni on.
Edellisen parinkymmenen vuoden aikana olen treffaillut ja tapaillut kymmeniä naisia mutta yksikään ei ole tehnyt semmoista vaikutusta, että "vau haluaisin lapsia kanssasi" vaikka lähtökohtaisesti olen lapsien hankkimiseen ja perheen perustamiseen myötämielinen.
Ne henkilöominaisuudet mitä mummoni sukupolven naisilla on, tuntuu puuttuvan nykyään kokonaan ja tilalle on tullut jotain ihan hölynpölyä.
Nykyään tapailemani noin omanikäiset tai vähän nuoremmat naiset jo lähes ensitapaamisella vaatii että lapsia nyt ja mietin aina että ei sinusta kyllä ole äidiksi.
Mitä tässä on oikein tapahtunut? Kuka pudotti pallon?
Kommentit (8)
Äidiksi kasvetaan. Minä en halunnut lapsia, enkä voinut kuvitella itseäni kenenkään äidiksi. Nuorempana olin itsekeskeinen, vastuuton ja epäluotettava. En ole lainkaan sellainen enää ja nykyään olen kahden lapsen hyvä äiti.
Yleensä nainen kasvaa äitiyteen vasta odotusajan ja lapsen saamisen myötä. Että jos tapailet lapsettomia nuoria sinkkutyttöjä niin eivät ne kovin äidillisiä joo varmaan ole.
Mitä ne ominaisuudet on mitä pitäisi olla?
Jos et halua lapsia niin ei ole pakko. Hyvää elämää voi elää myös kokonaan ilman.
Ihme fiksaatio lisääntymiseen monella.
Sama miehissä. En ole tavannut yhtään miestä, josta voisin olla varma, että jaksaa pikkulapsivaiheen eroamatta ja osallistuisi yösyöttöihin.
Mummosi aikaan parinvalinnan kanssa ei oltu niin nirsoja ja niitä lapsia vain tuppasi syntymään, kun ehkäisykeinot olivat vähissä, eivätkä kaikkien saatavilla.
Sama juttu. Ei ole vielä sellaista miestä vastaan, jonka kanssa haluaisin lapsia tehdä. En ala äidiksi mieslapselle, enkä halua olla vetovastuussa samalla kun mies toimii lapsenlikkana joskus ja jatkaa omia harrastuksiaan samalla tavalla kuin ennen lapsia.
No millaisia henkilöominaisuuksia sitten etsit? Esimerkkejä?