~ - ~ EX-HAAHUT viikko 4 ~ - ~
[color=6959cd][size=4]¤¤EX-HAAHUILIJAT¤¤ [/size][/color]
[color=darkviolet]Ex-haahuilijat on aiemmin keskenmenon/-ja kokeneiden odottajien oma ryhmä[/color]
[color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color]
[color=6959cd]Ex-haahuilijat lasketun ajan mukaisessa järjestyksessä[/color]
[b][color=darkviolet]Helmikuu 2007[/color][/b]
[b][color=violet] memmuli24 [/b][/color] [color=red] LA 1.2.[/color]
[b][color=violet] Hannele-81 [/b][/color] Minä -81, mies-80. Oulu. km 03/06. [color=red] LA 18.2.[/color]
[b][color=violet] Enni-Maija [/b][/color] Minä -78, mies -65, alkuraskauden km -02, 03 ja -03, poika syntyi 08/04, ja toisen lapsen [color=red]LA 24.2.[/color]
[b][color=darkviolet]Maaliskuu 2007[/color][/b]
[b][color=violet] mami-74 [/b][/color] minä -75, mies -69, lapset -99 ja -02. Km:t 11/04 rv 12+5 ja 08/05 rv 14+5. Pohjanmaa.[color=red] LA 4.3.[/color]
[b][color=violet] Kerry [/b][/color] Olen 37 v, mies 41 v ja lapset 10, 6 ja 3 v. Takana kaksi keskenmenoa: 06/01 ja viimeisin 03/06, nyt odotan neljättä.[color=red] LA 5.3.[/color]
[b][color=violet] Lizie [/b][/color] oma ikä 28v, mies 30v, esikoinen -04, spontaani km 4/-06 rv11+6.[color=red] LA 11.3.[/color]
[b][color=violet] eka-vekara [/b][/color] minä -77 ja mies -74, yksi lapsi: poika 12/03, spontaani km 1/06 rv 7+2 ja keskeytynyt km 4/06 rv 11+.Asumme Etelä-Suomessa.[color=red] LA 15.3.[/color]
[b][color=violet] titi75 [/b][/color] minä-75, mies-67. Yritys aloitettu 09/2004, takana km 07/2005 ja 09/2005. Esikoista odotellaan, [color=red] LA 16.3.[/color]
[b][color=darkviolet]Toukokuu 2007[/color][/b]
[b][color=violet] Limetti1 [/b][/color] 23-vuotias 1 1/2 vuotiaan pikkutaaperon äiti. Keskenmenon sain heinäkuussa rv6 ja nyt heti tärppäsi uudestaan, ilman menkkoja välissä.[color=red] LA 1.5[/color]
[b][color=violet]Pirpaliina: [/b][/color] vm-78 mies vm-80, ennestään tytön 01/03 ja pojan 08/04 äiti, km koettu rv8+ 08/06 ja nyt raskaana ennen km jälkeisiä menkkoja[color=red] LA 17.5[/color]
[b][color=violet]emunainen: [/b][/color] 23 v mies 27 v, esikoista odotellaan. km 11/05 n. 8 rv:lla. Itä-Helsingissä asustellaan. [color=red]LA 19.5.07[/color]
[b][color=darkviolet]Kesäkuu 2007[/color][/b]
[b][color=violet]Juuliar74: [/b][/color] Olen vm 74, samoin mieheni. Asun Etelä-Karjalassa ja meillä on yksi tyttö, synt. 03/2005. Toista lasta aloimme yrittää tänä kesänä ja ensimmäinen (ja toivottavasti myös viimeinen) km tuli 08/2006. [color=red] LA 12.6[/color]
[b][color=violet]Sani-74: [/b][/color] minä -74 mies -68, kaksi lasta -01 ja -03 syntyneet. Km 8/05 (kohdunulkopuolinen). [color=red] LA 26.6[/color]
[b][color=violet]Koala-72: [/b][/color] Minä siis -72, mies-71. Ensimmäistä hartaasti odotetaan. Km 11/2005 (kaksoset). Nyt plussa lokakuussa. [color=red] LA 28.6.[/color]
[b][color=darkviolet]Heinäkuu 2007[/color][/b]
[b][color=violet]DreamOne: [/b][/color] Olen 29-vuotias, mies 26-vuotias. Ensimmäinen clomeilla avustettu raskaus päättyi keskenmenoon vuonna 2004 ja toinen raskaus todettiin tuulimunaksi viikolla 12 kesällä 2006. Nyt plussasin ensimmäisestä clomikierrosta ma 13.11.2006. [color=red] LA 31.7.[/color]
[b][color=darkviolet]Elokuu 2007[/color][/b]
[b][color=violet]Helga76: [/b][/color] Molemmat 3-kymppisiä. Ekaa yritetään. Keskeytynyt km 07/06. Plussauspv 2.12.06. [color=red] LA 13.8.[/color]
[b][color=darkviolet]Syyskuu 2007[/color][/b]
[b][color=violet]Joululahja: [/b][/color] minä 32v, mies 39v, poika 12/04, keskeytynyt km rv 12 05/06. Plussasin 28.12. [color=red] LA tod. näk. 3.9.[/color]
[b][color=violet]levinia: [/b][/color] Neljän tytön äiti ulkomailta, minä ' 69 ja mies ' 66, takana tm 3/06 ; ja km:t 6/06 ja 10/06 viikoilla 8+. [color=red] LA 16.9.[/color]
[b][color=violet]Tuutupii: [/b][/color] 28 v kuumeilija, mies on 31 v. Meillä on 1 v 9 kk ikäinen poika ja asumme Itä-Suomessa. Toisen lapsen yritys alkoi loppukesällä 2006. Minulla todettiin tuulimuna 10/06. Nyt siis uusi plussa 12.1.07. [color=red] LA 23.9.[/color]
[color=6959cd]♥ [/color][color=darkviolet] Vauvoja vuoden ajalta: [/color][color=6959cd] ♥[/color]
[color=6959cd][b] Nette [/color][/b] 28.2. [color=blue]poika[/color], 3510 g ja 51 cm, pipo 35 cm
[color=6959cd][b] tiitiäinen05 [/color][/b] 5.3. [color=red]tyttö[/color], 3170 g ja 49 cm, pipo 34cm
[color=6959cd][b] n.1979 [/color][/b] 7.3. [color=red]tyttö[/color], 3130 g ja 50 cm
[color=6959cd][b] kati. [/color][/b] 15.3. [color=blue]poika[/color], 2870 g ja 48 cm
[color=6959cd][b] miusumausu [/color][/b] .3. [color=blue]poika[/color], 3490 g ja 50 cm
[color=6959cd][b] Melike77 [/color][/b] 23.3. [color=blue]poika[/color], 4300 g ja 54 cm, pipo 35,5cm
[color=6959cd][b] Wilkuna-72 [/color][/b] 2.4. [color=red]tyttö[/color], 3360 g ja 49 cm, pipo 35cm
[color=6959cd][b] Riax [/color][/b] 16.4. [color=red]tyttö[/color], 4325 g ja 53 cm, pipo 37cm
[color=6959cd][b] joanna04 [/color][/b] 30.4. [color=red]tyttö[/color], 3592 g ja 50 cm
[color=6959cd][b] petjuska [/color][/b] 5.5. [color=blue]poika[/color], 2980 g ja 47 cm
[color=6959cd][b] Miikuko [/color][/b] 6.5. [color=red]tyttö[/color], 3710 g ja 50 cm
[color=6959cd][b] Mauku75 [/color][/b] 24.5. [color=red]tyttö[/color], 3555 g ja 51 cm
[color=6959cd][b] uba-aba[/color][/b] 27.5. [color=blue]poika[/color], 3220 g ja 49 cm, pipo 34,5 cm
[color=6959cd][b] Aapeli_77[/color][/b] 10.6. [color=blue]poika[/color], 3620 g ja 52 cm, pipo 36,5 cm
[color=6959cd][b] Kengu76 [/color][/b] 25.6. [color=red]tyttö[/color], 2855 g ja 49 cm, hattu 32 cm
[color=6959cd][b] kuutar-74 [/color][/b] 5.7. [color=red]tyttö[/color], 4000 g ja 50 cm
[color=6959cd][b] Vinku75 [/color][/b] 29.6.[color=blue] poika[/color], 3330 g ja 49 cm
[color=6959cd][b] Hope74 [/color][/b] 17.7. [color=blue] poika[/color], 3390 g ja 50,5 cm, pää 34 cm
[color=6959cd][b] Wannabemami [/color][/b] 26.7. [color=blue] poika[/color], 3280 g ja 48 cm, pipo 36 cm
[color=6959cd][b] Niamey_85 [/color][/b] 19.8. [color=red]tyttö[/color], 3230 g ja 50 cm, pipo 36,5 cm
[color=6959cd][b] Lauris [/color][/b] 19.8. [color=blue] poika[/color], 3930 g ja 52 cm,pipo 35 cm
[color=6959cd][b] Sartsu [/color][/b] 23.8. [color=blue] poika[/color], 3545 g ja 52 cm
[color=6959cd][b] Kerttukasperi [/color][/b] 26.8. [color=blue] poika[/color], 3005 g ja 51 cm
[color=6959cd][b] Femmamma [/color][/b] 7.9. [color=red] tyttö[/color], 3805 g ja 51 cm, pipo 37 cm
[color=6959cd][b] Neronja [/color][/b] 7.9. [color=red] tyttö[/color], 3650 g ja 49 cm, pipo 36 cm
[color=6959cd][b] Kuonokas [/color][/b] 8.9. [color=blue] poika[/color], 3185 g ja 51 cm
[color=6959cd][b] Masunasu [/color][/b] 15.9. [color=blue] poika[/color], 4480 g ja 52 cm, pipo 36 cm
[color=6959cd][b] Peebee [/color][/b] 15.9. [color=red] tyttö[/color], 3465 g ja 50 cm
[color=6959cd][b] UusiNuppu [/color][/b] 26.9. [color=blue] poika[/color], 4070 g ja 51.5 cm
[color=6959cd][b] ulriina [/color][/b] 4.10. [color=red] tyttö[/color], 4310 g ja 54 cm
[color=6959cd][b] myttynen75 [/color][/b] 4.10. [color=blue] poika[/color], 3864 g ja 51 cm
[color=6959cd][b] hexu83 [/color][/b] 13.10. [color=blue] poika[/color], 3840 g ja 52 cm
[color=6959cd][b] marrasmamma [/color][/b] 2.12. [color=blue] poika[/color], 3370 g ja 49 cm, pipo 34 cm
[color=6959cd][b] nippula [/color][/b] 23.12. [color=blue] poika[/color], 3080 g ja 49,5 cm
[color=6959cd][b] maria80 [/color][/b] 16.1. [color=blue] poika[/color], 4320 g ja 53 cm
[color=6959cd]Ex-haahujen yahoo-lista:[/color]
[b][color=darkviolet] groups.yahoo.com/group/exhaahut [/color][/b]
[color=6959cd]Listalle ovat tervetulleita kaikki exät, jo jakautuneetkin :)[/color]
[color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color][color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4] ♣[/size][/color] [color=darkviolet][size=5] ♠[/size][/color] [color=6959cd][size=4]
Kommentit (59)
Ihan ensiksi MARIALLE SUUREN SUURET ONNITTELUT POIKAVAUVAN JOHDOSTA! Hienoja uutisia oli!
Ja Katrille oikein, oikein paljon onnea plussasta!
Omaa napaa sitten: Viikonlopun kyläilystä selvitty. Siis tosiaankin. Oli välillä niin kuvottava olo, että jouduin sylkeä jo nieleskelemään. Onneksi en ihan oksentamaan joutunut lähtemään. Pahoinvointi alkaa oikeastaan vasta aamupäivällä, mutta jatkuu sitten iltaan asti. Ruualla saan sen vielä pysymään kurissa, ihan niin kuin esikkoa odottaessa.
Masu on päättänyt jäädä jalkapalloksi - turvotus on paikallaan heti aamusta. Edelleen nippailuja ja vihlontaa. Paljon " selkeämmät" oireet kuin tuulimunassa. Toisaalta yritän koko ajan toitottaa itselleni, ettei mikään ole vielä varmaa, ettei sitten tulla niin rytinällä alas pilvilinnoista, jos ultrasta ei tuukaan hyviä uutisia... Ultra on pe 2.2. - voih, tuntuu ikuisuudelta...
Tuutupii rv 5+1
Hannele ja Tuutupii: Kiitos teillekin onnitteluista!
Hannele: En osaa vielä sanoa siitä listaemon hommasta. Tänään mulla oli ensi alkuun parempi mieli, mutta nyt olen surun syövereissä ja itkuakin väännetty oikein olan takaa. Sain tänään ilmoituksen yhden kaverini veljeltä, joka sanoi että tää kaverini on kuollut tänään klo 9. En nyt siis paljoa jaksa mihinkään keskittyä, kun on niin paha olla kaverini kuoleman takia.
LA:sta sen verran, että en sitä kyllä kovin tarkaksi saanu, mutta luultavasti syyskuun puolivälin kieppeillä se on. Jos lasken siitä millon alkoi tuo km-vuoto ja sitten kun mun kierto vaihtelee muutenkin aina, niin tais olla jotain 7.9. tai sinne päin, mutta jos taas yhden laskurin mukaan laskenkin siitä milloin meillä oli vauvan yritystä eli tasan yhden kerran tossa joulukuussa, niin sen mukaan olis sitten 17.9., muistaakseni. Mutta kuten sanottu, niin kaikki muu on nyt vähän taka-alalla tässä.
Päivänjatkoja kaikille!
Katri rv 7+ vaiko kenties rv 8 (jotain tämmöistä kuitenkin)
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille exille! : )
Ihan ekaksi ISOT ONNITTELUT Marialle &perheelle mukavan kokoisesta pojan pötkylästä! Kuulosti mukavalle kuulla tollainen ilontäyteinen vaikka hieman hurrrjakin synnytys (lopun nopeus). Paras palkinto kivuista on nyt sitten kotona tuhisemassa terveänä ja ihanaa kun ei niitä repeämisiä ym tullut, niin toipuminenkin varmasti on nopeaa. Nauttikaa nyt koko porukalla siitä " viimeisestä" pikkuvauva-arjesta pysähtyen ihan vaan nuuhkimaan pikkuruista : ) hui, mullakin ihan kyyneleet kutittelee silmänurkissa kun niin herkäksi vetää!
Katri!!! Onneksi olkoon plussasta! Toivottavasti tämän saatte pitää, paljon tarrasukkia ja suojelusenkeleitä pienelle elämänalulle!
Titi, älä nyt yhtään syyllistä itseäsi saikusta. Ei kukaan voi tietää sun jaksamista paremmin kuin sinä itse! Nopsaan käyt tekemässä ne tietojen kopsaukset ym tarvittavat ja sitten vaan hyvällä omallatunnolla ja puhtaalta pöydältä lomailemaan! Mullakin on vielä muutamia juttuja toimistolla tehtävänä, ei onneksi mitään hirmuisen tärkeää (esim pöydän siivous ja tuntien kirjaaminen tuonne ä-loman alkuun), käyn joku päivä ne hutasemassa kunhan jaksan. Tosin, taitaa munkin olla parasta käydä tiedostot läpi, kun varmaan kone lähtee tyhjäykseen ä-loman ajaksi ainaskin. Mulla onneksi tilanne on sellainen, että mun hommat osaa tehdä myös pari muuta sihteeriä ja ovatkin ne hoitaneet jo, ettei tarttee murehtia niiden hoitamatta jäämistä. Huomaatko, mä oon päässyt jo s-lomasyyllisyydestä yli. Nyt vaan tappelen vastaan pojan tarhassaolo -syyllisyyttä vastaan ; )
Lizie, ihan samalla tavalla laiskoiksi on heretty, mullakin on oikeastaan välillä ihan harmitus kun ei saa aikaseksi kirjoitettua. Kuiteskin kaikki ootte olleet niin ihana tuki ja turva koko tän odotuksen ajan, että tuntuu itsekkäältä " hyljätä" tällä tavalla virtuaalikaverit.. Noh, juu kaippa kaikki ymmärtää että ajoittain sitä jaksaa ja ajoittain menee muut asiat edelle. Toivottavasti teillä nyt se asuntojuttu järkkääntyisi, toisaalta ehkä mukavampaa olikin alkaa muuttoa murehtimaan vasta kun on kerinnyt synnytyksestä toipua muutaman kuukauden..
Sitten omanapailen kun en muiden juttuja enempää muista kommentoida. Viiem viikon lopulla taisin tännekin pohtia noita liikeiden vaimeutta/vähyyttä. perjantaina aloin jo olla ihan paniikissa, kun fasupaljen mätölläkin sain aikaseksi vaan ihan vaimeita liikkeitä, tosin onneksi sen 10/tunti. Jotenkin oli niin vaisu päivä vauvalla. Olin ihan valmiudessa soittaa ä-polille, mutta ajattelin kuiteskin odottaa vielä iltaan.. ja sitten seuraavaan päivään, kun kuitenkin jotain eloa oli massussa. Noh, lauantaina heti aamusta alkoikin kauheat bileet mahassa, taisi siis olla van huilipäivä tms pienellä! Potkut taas tosin siirtyivät alavatsalle/kohdunsuulle, joten reilun viikon malttoi minttu-vadelma olla kääntyneenä oikeaan suuntaan. Noh, kaippa tuo kerkiää noita voltteja heitellä vielä niin että päätyy lopulta pää alaspäin. hope so!
Sunnuntaina kaivoin pinniksen varastosta ja putsattiij ja koottiin se meidän makkariin jo valmiiksi. Lisäksi pesin kaikki vaunujen irtoavat kangasosat + pehmeän kantokassin osat, joten nekin vaan oottaa kokoamista : ) Ihan ahkera olo, ja hyvä mieli kun taas on saanut jotain tehtyä vauvaa varten valmiiksi. Mies pilaili, ettei kai me nyt oiekasti olla lähdössä lähiaikoina vielä synnärille kun tää mun järkkäysvimma antaa niin ennustaa.. No ei toivottavasti, toisaalta mukavaa tietää, että viimeiset viikot jää sitten aikaa levätä kun nyt tekee valmiiksi mahdollisimman paljon.
Olo on taas tosi raskas ja kömpelö, jotenkin tuo vaavelin kääntyminen takaisin istualleen tekee olosta paljon hankalamman, ainakin mulla. Mites muut? Taitaa toi kohdun alaosa olla sektioarvenkin takia arka ja hermoherkkä, kun kaikki vauvan potkut suorastaan sattuu. Taitaa ne liikeet myös ärsyttää kohtua ajoittain ihan suppareihin saakka, tosin ei mitenkään kivuliaisiin kuitenkaan..
neuvolan piti olla tänään, mutta terkka onkin kipeänä joten siityi perjantaille. Kävin sitten huvikseni aamupalan jälkeen vaa' alla, näyttäis painon olevan melkein sama kuin 2 viikkoa sitten. Ihan hyvä juttu, jos vaan neuvolankin vaaka on sitten samaa mieltä. Yritän nyt kuitenkin jo alkaa tiukentamaan tota mun dieettiä, ettei vauva näinä lioppuviikkoina sais mitään kauhiaa kasvuspurttia. Ja itselleenkin olisi hyvä jos pysyisi turvotukset ja painonousut kurissa. Selkäranka ei oo ollut vahvimmasta päästä...
jahas, nyt hetkeksi pitkälleen ennenkuin alan keittelemään siskolle päiväkahveja : )
e-v + m-v 32+4
Onnittelut täältäkin ensinnäkin KATRIlle - mitäs me sanottiin?? :D - ja MARIAlle, isosta pojasta :) :)
HANNELE pian se sieltä teilläkin putkahtaa .. :)
Omaa napaa, keskenmenopeikko ei oikein hellitä, päinvastoin. Näin mm unta missä synnytin pienen pojan ja kaikki meni hyvin helposti. Ja sitten jälkikäteen keksin, miten tämä onkin ennen kuinka lapsi syntyy etuajassa (tai menee kesken??) + olin ihan hajalla kun en pystynyt muistamaan oliko vauva unessa hengissä vai ei. Huokaus. Että tälle tasolle olen nyt sitten jo vajonnut..!
Kysymys: pidemmälle tai jopa loppuun raskauksissa ehtineet, missä vaiheessa pelko hellitti vai hellittikö missään vaiheessa? Vai onko tämän kanssa vain elettävä, elettävä ja elettävä... argh.
Joo, minulla taitaa olla muutenkin vähän maanantai, isolla kädellä. Lupaan tästä ainakin yrittää piristyä ettei mene ihan synkeäksi koko tarinointi :)
Hyvää vointia ja tarrasukkia
t Joululahja rv 8+2 tjtn sinne päin
" tämä oli enneuni" , eikä " tämä oli ennen" :)
IHan sekaisin täällä, ainakin näppis jos ei muuta..
katri72: Hypersuuret onnittelut sulle!! Toivotaan, että tämä nyt vihdoin viimein olisi se kestävänlaatuinen plussa! Pikkuiselle paljon suojelusenkeleitä matkaan! Sä oletkin meitä pitänyt aika ajoin erinomaisessa jännityksessä... Vihdoin nyt plussasit. Ihanaa ja onnea vielä!
Ikävää kuulla noin kamalan ikäviä uutisia heti plussauutistesi perään! Paljon voimia sulle jaksaa nyt vain... Isoja haleja... Suru on varmasti suuri...
titi75: Koeta kestää nuo muutamat jutut vielä työpaikalla ja älä niiden kommenteista välitä. Raskaus tuntuu kullakin eri tavalla, eikä heillä ole mitään asiaa kommentoida sun masun kokoa eikä muutenkaan känistä siitä, et jäät duunista pois.
Tuutupii: Tsemppiä pahoinvoinnin kanssa. Hyvä, et ruokailu auttaa siihen. Onhan se aina mahdollista, et mitä tahansa tapahtuu. Mut toivottavasti tämä raskaus nyt kuitenkin menis oikein hyvin. Ja kylllä se helmikuun ultra pian tulee, vaikka nyt tuntuu et sinne on ikuisuus. Pidä itsestäs huolta, jos et vielä varsin ymmärrettävistä syistä uskalla niin nauttia olostas.
eka-vekara: Mua ei siis yksinkertaisesti kiinnosta tää kirjoittelu samalla tavalla kuin aiemmin, kun on tuhat ja yks muuta asiaa, jotka pitää hoitaa silloin, kun kotona rauha maassa. Siis todella, täältä saamani tuki kaikkeen, mikä on liittynyt keskenmenon jälkeiseen elämään, on parasta mahdollista. Ja on kiva käydä lukemassa muiden kuulumisia. Kiitos kaikille munkin puolesta!
Niin, joko me muutetaan nyt tosi pian tai sitten reilusti synnytyksen jälkeen! En enää tiedä, kumpi olis parempi, mut katsotaan, miten tää nyt menee. Haku on päällä.
Kivasti oot saanut valmiiksi sinäkin vauvaa varten. Mä varmaan aloittelen tällä viikolla pienten vaatteiden pesua. Ja kun tästä muutosta sais jonkin selvyyden, ni vois hakea tuolta varastosta lastensängyn esikolle, jotta pieni saa pinniksen. Ja muutamia juttuja ostoslistalla. Ja sit edelleen mietinnässä ne kaksostenrattaat vai seisomalauta vai kantoliina. En osaa päättää sittenkään ja onhan täs vielä aikaa...
Mun olo kans varsin elefanttimaisen kömpelö, etenkin ajoittain. Välillä vauva punkeilee sillai, et sattuu tohon navan viereen. Ja usein potkii tuonne rakon seudulle, et on hyvä, jos vessa on aika lähellä. Välillä selkää jomottaa menkkamaisesti, kai se on jonkinlaista supistusta vaikkei masu aina kovetukaan. Mut tosi ikävä fiilis, kun ei pysty liikkumaan ja sohvalla kyljellään sitten ähkii..
Joululahja: Voi voi, ikäviä unia sulla. Ehkä se vähitellen, sitten kun potkut alkavat tuntumaan, hellittää se pahin pelko. Näin itselleni kävi.
Nt-ultraan asti olin ihan paniikissa enkä uskonut raskauden edes jatkuvan. Ultran jälkeen oli vähän helpompaa ja pelot vähän kauempana. Mut vasta tosiaan liikkeiden tunnistamisen jälkeen rv 15-16 alkoi vihdoin helpottamaan. Paitsi et sitten murehti heti, et mikä on jos vauva ei koko ajan potki.
ON: Ei kummempaa. Tosiaan täällä palstailu ei usein kiinnosta, koska mulla niin monta asiaa, jotka pitää järjestää pois alta ennen vauvan syntymää. Ja ainoa hetki noita järjestellä on se sama hetki kuin olla täällä koneella, eli kun poitsu nukkuu.
Odotus on kivaa, vaikka välillä tuntuukin et vielä niin ja niin monta pitkää viikkoa ainakin. Vauvaa jo syliin kaipaisin.. Potkuista nautin, jopa yöllä. Masu on aika pikkuinen, mutten ole sillä jaksanut päätäni nyt vaivata.
Ikäviä suppareita ja menkkajomotuksia alaselässä toisinaan eli jos on ollut vähän liian hurjatempoinen päivä. Olo on aika elefanttimainen, kenkien laittaminen vaikeaa.
Maitoa heruu rinnoista aika ajoin, onneks ei virtaa kuten ykkösraskaudessa tähän aikaan oli virrannut jo monta viikkoa.
Jotenkin alakuloinen ja ahdistunut olo noiden muuttoasioiden takia, mieskään ei ole yhtään samoilla linjoilla mun kanssa, mikä kärjistää mun omia fiiliksiä ja sitten kun vielä on tällainen tankkiolo ja väsyttää niin ei helppoa. Mut uskon, et kaikki joskus järjestyy ja hyvin kaikille osapuolille.
Kaikille ex-haahusiskoille hyvää alkanutta uutta viikkoa!
Lizie ja pikkumuru 33+1
Kiitos onnitteluista Eka-Vekara, Joululahja ja Lizie. Vihdoin tosiaan tuli plussattua. Tällä kertaa vain mieli matalana sen ystäväni kuoleman takia. Soitin äsken äidillenikin, niin hyvä ettei itku tullu.
Niin ja Lizie: kiitos haleista. Niitä todellakin nyt tarvin. Itkut on kuitenkin nyt vähentyny päivän mittaan ettei ole melkein jatkuvaa... Silmät on kyllä osittain itkusta turvonneet, mutta eiköhän tää tästä. Syöpään tuo ystäväni kuoli ja loppujen lopuksi menikin äkkiä. Ikääkin oli vain 37v...
Meinasin unohtaa tänään syödäkin päivällä. Aamupäivästä vatsa kurni, mutta jotenkin unohdin vain syödä ja muistin vasta myöhemmin. Silloin ei niin nälältä tuntunu, mutta söin kuitenkin leipää jottei tule huono olo ja päänsärkyä.
Toivottavasti tän uutisen jälkeen ei tule km:a, en tiedä miten enää senkin tuskan kestän, jos tulee tähän perään... Pakko olis yrittää ajatella jotain positiivista, mutta vaikeeta se on... Onneksi mies tulee kotiin noin 1½ tunnin päästä. Jos sitten saisi ajatuksia paremmin muuhunkin..
Katri rv 7+ ? tai rv 8
Täällä sitä mennä puksutellaan taas kohti uusia viikkoja... Kohti sitä maagista tusinaa....
Jotenkin on jääny tää julkipalstaileminen ihan kokonaan, ihan laiskuutta siis väsymystä havaittavissa. Ei vaan jaksa...Mieluummin makaa sohvalla torkkuen kuin härski silli.
Eikä työkuvioiden puolestakaan mitenkään helpolla ole päässyt. Siellä on ollu jos jonkinasteista kimuranttia ongelmaa mun ja esimiehen välillä ja nyt perjantaina asiat sitten kärjistyi hieman lisää, mikä johti siihen, et henkinen paniikki sai aikaan fyysisen huonon olon, jonka takia lähdin kotiin yökkäilemään.
Nyt edessä saikkua ensi maanantain np-ultraan asti... Tosin itse ultraus päivänä ei ole enää saikkua, mutta katsellaan fiilikset loppuviikosta.
Työ asioihin kun en pysty ottamaan kantaa, ennen kuin tiedän minkä suhteen otan kantaa! siis ollaanko tässä aikuisten oikeasti saamassa vauvaa ja jos niin on, niin sitten tarttee alkaa muuttaan jossain vaiheessa mun työkuvioita.
Nyt muuten tiedän mitä tarkoittaa ihmeellinen kipu tuolla akselilla emätin/kohtu...Monesti oon kuullu jonkun selittävän " pistosmainen kipupiste" tai jotain muuta yhtä ihmeellistä, mutta juu, tänään on pari kertaa tullu sellanen aivan omituinen ja ennen kokematon pisto " tuolla jossain" . Ilmeiseti kohtu kasvaa ....Taas.. Niihin sivunippailuihin alkaa olla jo niin tottunut, et muistaa jo vaistomaisesti pitää mahasta kiinni aivastaessa, ettei nyt ihan julmetusti riipaise mahaa.
Hyvää nukkuma asentoa kaipaan edelleen... Taitaa jäädä haaveeks, sen verran alkaa olla hankalaa löytää hyvää asentoa.Nyt yritän saada " tyyny jalkojen väliin" operaatiosta jotain apua, katsotaan miten käy.
Olen myös hairahtanut shoppailemaan mahdollisia mamma vaatteiksi sopivia paitoja ja housuja...Ihan muutamia vain. tosin omat housut on jääneet kaapin pohjalle jo kaks-kolme viikoa sitten, ja erilaisissa joustavissa viritelmissä sitä sit on tullu liikuttua. Että kyllä siellä massussa jokin kasvaa...Vaikkakaan paino ei näytä nousevan kummemmin! Onko muuten vähän outoo katsoo puntaria ja ihmetellä, et miten en voi mahtua omiin housuihini vaikka vaan kilo on tullu painoa lisää....?
No mutta nyt muihin, tosin muisti on huono kun mikä...
Tänne oli uusiakin tullut, onnea teille, oliko Tuutupii, Joululahja ja Levinia? Ja tietty Katri!
Maria on pyöräyttäny poika vauvan , onnea myös siitä!
jaaaa.... Eka-Vekaralle, et juu kyllä leijuttaa edelleen, mutta ihan vähän vaan enää... melkein varpaat on maassa kiinni. =)
Hannele: Juu, Katri on parempi listaemona kun mä ikinä, oon laiska pieni possu ja yritän salakavalasti pomppia piiloon jonnekkin sivun alalaitaan pakoon listaemon velvollisuksia....
Mitähän muuta mä unohdin sit vielä....? No pirskatti terveisiä kaikille ja voikaahan paksusti!
Terkuin Helga & Marakatti rv 11... huiiiiiiii, niin ne vaan viikot vierii...
Ai hitsi, joku oli nähny unta vauvan syntymisestä, oliko joululahja?, no kuka olikin, niin mä näin myös unen öö jossain rv7 paikkeilla et synnytyin pienen keskosvauvan, joka kylläkin menehtyi unessa, jos oikein muistan...Mut siinä unessa se oli rauhallinen tapahtuma, ihan kuin niin olisin tiennyt, että meidän lapsi ei selviä ja näin pitää käydä? *Hrrrr, kylmiä väreitä*
Mut unet on unia, ja vaikka mulla meinaa välillä unet tupata pitämäänkin paikkaansa, en oo kertaakaan jääny miettiin tuota keskosunta mahdollisena toteen käypänä unena.
kommentoin pitkät pätkät kaikille, varmaan tunnin suhrailin kun kurkin sitä edellistäkin pinoa.. ja kas, kaikki katosi taivaan tuuliin!!
nyt sitten enää (.) aloitan kommentoinnin sitten kun taas koneelle ehdin..
tänään neuvolassa:
paino sama kuin 2 viikkoa sitten,eli alusta pitäen se +12kg
verenpaine 96/66
hemo 109 , eli laskenut 8 yksikköä edellisestä
sf 35 , edellisestä +2cm
vyötärö sama kuin ennen 108
edelleen rt
syke ok siinä 140-147 pisteli, samaaa sorttia kuin ennenkin
pissa ok
ja otettiin se verikoe missä katsotaan niitä reesustekijöiden vasta-aineita. olen A+, mutta olen saanut edellisen synnytyksen jälkeen verensiirron, niin kuuluu kuulemma asiaan.
ensviikolla 1.2. olis lääkärineuvola, ja siitä seuraavalla viikolla neuvola.
sain ohjeet liikelaskentaan, ja nyt menen tekemään sitä, eli päiväunille.. =)
-ennis- ja sintti rv35+3
Ennis: voi kun siullakin on paljon viikoja. Ihanaa ja jännittävää. On tosiaan kummallista miten teidän kaikkien kuulumiset niin kovasti kiinnostaa, ja rupeaa jännäilemään synnytysten puolesta ja tietysti niiden puolesta myös, jotka alkuviikoilla menee. Ihanaa porukkaa täällä.
Katrille: Super isot onnittelut plussasta ja jaksamista suruun. Enkeleitä matkaan pikkuiselle. Oletko jo soitellut neuvolaan? Onko siulla joku ylimääräinen lääkärikäynti tai ultra alkuraskaudesta, kun nuo viikot ovat epävarmat. Itsellä oli lääkärikäynti tuosta syystä noin rv10, mutta ei se kyllä siellä sen enempää osannut sanoa, eli ei ollut mitään hyötyä.
Joululahja kyselit milloin pelko helpottaa, niin voin sanoa omalta kohdalta, että koko ajan on ollut enemmän pelkoja, kuin esikoista odottaessa. Vähän helpotti, kun np-ultrassa näki vauvan olevan hengissä ja koon vastaavan viikkoja ja tietysti sen jälkeen on ollut helpompaa, kun liikkeet alkoivat tuntua, mutta kyllä vieläkin kaikista kipuiluista ja muista tuntemuksista helpommin hätäännyn, kuin esikoista odottaessa.
Eka-Vekara: Ihanat puuhailut siellä. Meillä esikoinen nukkuu vielä pinniksessä, eli ei tarvitse sitä rueta kaivamaan esiin. Jossain vaiheessa pitäisi, tuo kaksivuotias totuttaa isoon sänkyyn. Tosin en usko, että kovin nopeasti tuo vauveli sänkyä tulee tarvitsemaankaan, niin laiska olen yöimetysten kanssa, että eiköhän se tuohon minun viereeni pesiydy.
Lizie: toivottavasti nuo asuntoasiat selviäisi. Alkaahan siulla noita viikkoja olla, mutta ei se mahdotonta ole muuttaminen viimetipassakaan, jos vain saa hyvää muuttoapua, sellaisia ihmisiä, joilta voi pyytää apua ihan siihen pakkaamiseen ja purkamiseenkin. Ei se muutto kuitenkaan herkkua ole sitten pienen lapsenkaan kanssa.
Helga: Nauti nyt sairaslomasta, lepäile ja rentoudu! Toivottavasti saat työpaikalla asiat kuntoon. Eikös siulla ollut aikaisemminkin jotain kurjia kokemuksia, muistelen tuolta haahuista loppu kesästä? Toivottavasti myös löydät hyvän nukkumisasennon. Minulla oli myös aluksi tosi vaikeaa nukkuminen, kun vatsa turposi ja oli tosi kipeä, mutta se meni onneksi ohi.
Olin viikonlopun yksin reissussa, niin sen jälkeen ekan kerran tuo kaksivuotias esikoinen kommentoi mahaani. Tähän asti on ollut sitä mieltä, että ei siellä mitään vauvaa ole, kun olen yrittänyt asiasta kertoa. Nyt tuli masua halaamaan, kun sängyllä makailin ja sanoi " äitin masu, vauva potkii." Mites teillä muilla on nämä pienet isot sisarukset suhtautuneet?
-Limetti rv25+6 (huomenna taas uuteen viikkoon:))
oon taas heräillyt yöllä ja jotenkin urvelo olo. Onneksi unet jatkuivat eikä tällä kertaa tullut jäätyä " haahuilemaan" tunneiksi. Päikkäreille ei uskalla mennä, on sllainen olo että sitten vasta ens yönä valvotaankin..
Noh, Ennis on eka jolle muistan kommentoida. sulla on kyllä kaikki nuo arvot hyviä, paitsi tietysti aika alhainen tuo hemppa. Painokaan ei oo noussut, hienoa! Mutta muuten varmasti erittäin hyvät noin loppusuoran vetäjälle? Sanhoivatko mitään tuosta hempasta, pitäiskö saada vielä nousuun ennen synnytystä? Suam harmitti ne bittitaivaisiin katoavat viestit. Itse koko ajan kirjoittaessani kopsaan tekstiä välillä ctrl + C talteen, et jos kirjautuminen vanhentuu tms. Tarvittaessa teksti on sitten liitettävissä jos alkaa herjaamaan jotain ja kadottaa koko kirjotetun. Liian monta viestiä kadotettuna, niin osaa jo varautua : /
Joululahja, en osaa oikein muuta sanoa noista peloista kuin että tietyissä vaiheissa alkaa tietyt jutut pelottamaan vähemmän, esim ihan km-pelko nt-ultran jälkeen ja erityisesti kun alkoi tuntemaan liikkeitä. Sittemin pelot on vaihtaneet kohdetta, esim mua hlökohtaisesti on vaivannut päätä milloin kehitysvammat ja nyttemmin liikkeiden vähyys, ennenaikaiset synnytykset ym. Tiedän, kauhealta kuulostaa: ( ihanaa olisi vakuutella että pelot on poissa kun se tietty maaginen raja esim rv 12 on ylitetty. Mutta jotenki sitä on menettänyt tietynlaisen sinisilmäisyyden ja luottavaisuuden. Mutta mutta, toisaalta pelon kanssa oppii selviytymään ja ilot ja onni tuntuu vastaavasti jotenkin suuremmilta! Aika vuoristorataaha tässä mennän tunteissa, milloin paniikissa ja milloin onnen huipuilla : )
Lizie, meillä esikoinen on jo pitkään tajunnut vauvantulon tai siis sen, että mun masussa kasvaa pikkusisko/veli. Kuitenkin jo 3 v, niin ehkä osaa jo enemmän hahmottaa. Paljon kyllä ollaankin puhuttu tulevasta vauvasta, viime viikkoina oon enemmän yrittänyt jutella isoveljeydestä ja siitä, mitä merkkaa kun perheessä on pikkuinen vauva. Ihanasti tuntuu suhtautuvan, lauleleee vauvalle navan kautta, kyselee potkiiko vauva massussa ym sellaista. Oli isälleen sanonut, että vauva saa siten hänen pikkunorsun unilelukseen kun syntyy : ) Ihanasti suhtautuu nyt, eri asia tietysti on että esikoisena voi sopeutuminen tulokkaaseen olla sitten reaalimaailmassa pikkasen vaikeampaa : / Me muuten siirrettiin poika pinniksesta pois jo joskus ennen 2 vuoden ikää, kun tuli selälleen laidan yli.. Missäs teitin vaavi nukkuu ekat kuukaudet, aiotteko hankkia toisen pinniksen hänelle? Tuli vaan mieleen, että voi olla vaikea luovuttaa pinnis(kin) uudelle tulokkaalle, jos sellainen on tilanne. Olisiko ehkä nyt parempi aika siirtyä alstensänkyyn, että kerkiää tottua siihen ennen muita isoja muutoksia?
jahas, ei kai mulla muuta ollut. Täytyy mennä pötköttelemään sohvalle että jaksaa lähteä hakemaan murusta sieltä hoidosta. Tänään en oo saanut aikaseksi mitään hyödyllistä, en oo järkkäilly mitään enkä saanut muutenkaan mitään tehtyä. noh, välillä näinkin. jos ottais sitten illaksi lastisten ajaksi vaikka pojan vanhojen vaatteiden lajittelu-urakkaa et edes jotain saaa tehtyä.. ai nih, täytyyhän mun viellä säästö-pörssistä käydä ostelemassa (pe oli tilipäivä, sen kunniaksi) kaikkea vauvaan liittyvää tarviketta valmiiksi, esim ensitutti, mulle siteitä + liivisuojuksia..
palaillaan astialle : )
ev ja m-v 32+5
limetti: Kiitos onnitteluista. Yritin tänään soitella neuvolaan, mutta varattua oli. En siis vielä tiedä miten tulee käymään, pääsenkö ultraan vai en. Ennenkin tupannu kestämään ennenkuin olen päässy neuvolaan läpi, kun soittoaika on vain tunti päivässä ja sitten tietysti kaikki yrittää sitä yhtäaikaa...
Peloista. Mun yks kaveri sanoi kerran näin: Ensin pelottaa tuleeko raskaus, sitten pelottaa meneekö kesken, sitten pelottaa onko se terve, sen jälkeen pelottaa synnytys ja sitten alkaakin pikku hiljaa pelottaa kun alkaa liikuskelemaan kaupungilla yksin ettei vain sattuis mitään.
ON: Eilen illalla oli taas nipistelyjä, että kait ainakin silloin vielä jotain tapahtui tuolla masussa... Hirveä pömppö vain on ettei ole tosikaan... Tällä kertaa ei kuitenkaan ole sitä jatkuvaa kuvotusta kuten aiemmissa raskauksissa, että sinänsä on helpompi ollu. Toivottavasti ei vain sentään huonoa tiedä...
Päivänjatkoja kaikille!!
Katri ja rv:t jotain.. unohdin ne jo.. =D
Sori, joudutte kärsimään mun valituksista, mutta tiedän, että ymmärrätte.
Tänään ollut taas huono päivä. Ei ole juurikaan mahaa kivistellyt ja pahoinvointia ei ole ollut juuri ollenkaan. Heti ajattelen, että tuulimuna taas. Kun nyt menossa rv 5+2 ja viimeksi se sikiöpussi yms vastasi ko' oltaan rv 5+3, joten siihen oli kehitys pysähtynyt... Nyt ei pyöri päässä muu kuin, että tähän tää taas jäi. Mieluummin oksentaisin vaikka, niin olis varmempi olo. Mä en oikeasti jaksaisi olla näin negatiivisesti ajatteleva! Voi kun pääsis ultraan jo pian. Vielä 9 pvä. Äh!
Nostoa hieman, kun oltiin jo melkein tokan sivun alalaidassa...
Tuutupiille jaksuja! Piinaavaahan tuo aina on. Silloin kun ei ole itelläkään ollu mitään oiretta päällä, niin väkisinkin on tullu mieleen, että onkohan mitään enää elossakaan..
ON: Elämä voittaa surunkin jälkeen ja siinä mukavasti auttaa tuo pieni elämän alku sisällä. Eilen taas painon tunnetta ja nipistelyjä ja tänäänkin on jo ehtinyt noita nipistelyjä tulla.
Eilen illalla tosin koin pelon hetkiäkin, kun ennen nukkumaanmenoa mies oli vielä koiran kanssa ulkona. Aloin tuntemaan oikein kunnon lorinaa varmaan puoli minuuttia tai ainakin tuntui pitkältä... Olin ihan varma, että kesken meni kun noin paljon lorisi.. Sydän hakkas varmaan sataa kun menin vessaan tarkistamaan... Onneksi sitten olikin tullu valkkaria vain runsaammin.. Voitte uskoa että helpotti kun ei näkynykään punaista...
Mutta tämmöistä näin aamutuimaan... mies lähti jokin aika sitten töihin, niin siksi näin aikasessakin olen. Väsyttäis kyllä, mutta ei toi selkä anna vielä myöden mennä makoilemaan, ehkä tossa tunnin päästä taas voi mennäkin...
Kivaa päivänjatkoa kaikille, jaksuja loppuvaiheessa oleville ja masunkasvatuksia muille!!
Katri rv 7+ ? tai rv 8+2?
Mulla on eka pahanolon aamu tanaan, soin vahan asken josko se auttais: mutta oikein inhottaa ajatuskin keittioon menosta, onneks se on siisti. Kun vaan ruokaa pystyis menna laittaan. Mahaankin koskee hiukan tanaan, tosin yo oli yhta patkanukkumista kun nuorin ankes monta kertaa viereen ja oma uni ei sitten enaa tule!
Tuutupiille etta mun tm:ssa oli kaikki mahdoliset vaivat ja pahat olot, joten ei tuo oireettomuuskaan valttamatta paha merkki ole? Ja molemmat km:tkin oli aivan erilaisia niin mieliteoilta kuin oireiltakin! Joka raskaus todella on erilainen!!
Mutta kovin sita jo alkaa haaveilla kaikenlaista, jaksaisko sita viela puoltoista viikkoa odottaa ultraa, vai menisinko jo ens viikon lopulla? Taidan seuraavaan maanantaihin (5.2) jattaa, jos elamaa ei loytyiskaan niin klinikalla on tiistaina leikkauspaiva...kun kumminkin kaavintaan sita joutuis. Toivon kuitenkin sydameni pohjasta etta talla kertaa siita paastais ohi ja ei tarvis tuota miettia?! Inhottaa naa aatoksetkin, mutta kylla sen verran pitaa olla varuillaan, etta tallakin kerralla vois asiat huonosti olla...
Kivaa kuulla etta siella onkin jo lunta! Pakkanen tuntuu vaan monissa paikoissa hirmu kylmalta, -20 /ylikin. hhhrrrr.... En kylla nain monen vuoden jalkeen enaa noita pakkaslukemia kesta! -10 on jo silla rajalla. Meilla on ollut ihan epanormaalin kuumaa viime paivat, +22 oli eilenkin! Tosin yolla viela viilenee. Ja ennen kevatta pitais ainakin tulla viela yks kylma kausi. ' Kevatkin' kun alkais jo helmikuun lopusta. Etta tallaista kevennysta lopuksi!
- levinia ja hope 6+3 -
Neuvola/lääkäri:
Paino +950 g/vko, nyt lähtöpainosta +11,9 kg
Verenpaine 116/90, 2.mittaus 126/94, 3. mittaus 120/94 ja vielä
digimittarilla 117/79 --> alapaine korkea --> voi viitata
raskausmyrkytykseen --> verenpainemittari mukaan kotiin ja nyt viikon
ajan mittailen kotona
Pissa puhdas
Hemppa 118
Sf-mitta 32 cm
Tarjonta RT, sykkeet 145-160
Kohdunsuulla sama tilanne ku viimeksi eli kiinni mutta ulkosuulle
tuntuu " rengas"
Nyt äsken mittasin verenpaineen ja se oli 117/78. Eli ihan normaali
kai. Raskausmyrkytykseen liittyy yleensä myös turvotus tai valkuaista
pissassa mutta kumpaakaan ei ollut. Eli korkea alapaine saattoi
johtua myös siitä että edellisenä iltana ajoin kuntopyörällä ja
aamulla siivosin aika railakkaasti ennen neuvolaa.
Lääkäri sanoi että jos mieli tekee niin kohdunsuun puolesta voin
uimaan vielä mennä, ja kuntopyörälläkin saa ajaa, kunhan kuuntelee
omaa vointia. Mutta tuon paineen nousun tuloksena kuitenkin ukko
ärähti että nyt loppu tuo touhuilu!
Nyrkkitestit ja lantion " mittaukset" on tehty. Sanoi että tuolla
taustalla ehdottomasti eteenpäin. Kysyin sitten että entä jos ei olis
tätä taustaa, niin lääkäri sanoi että vähän ahtaalta tuntuu, eikä hän
uskaltais sanoa juuta eikä jaata ja lähettäis joka tapauksessa
eteenpäin. Eli synnytystapa-arvioon parin viikon sisään.
Eipä muuta. Ei oo hajuakaan mitä tuo raskausmyrkytys sitten tarkottaa mutta toivon että paineen nousu johtui vain siivouksesta, joka tosiaan oli aika railakasta, hiki päässä heiluin, sitten kävin äkkiä suihkussa ja kävellen neuvolaan, joten voi kai nostaa paineita tuo?
Onkos kelläään raskausmyrkytyksestä kokemusta? Kuulostaa vakavalta... Jäiks!
HANNELE + vilpertti rv 36+3
Siis täällä meinaa käpy palaa kiinni ihan kunnolla, kun eilisen verkon kaatumisen vuoks ei systeemit vieläkään toimi kunnolla...
Eilen yritin sen kymmenen kertaa avata vauviksen sivuja, mut kun ei aukee niin ei aukee... Tai tiiä jos ois auennu kun ois odottanu sivun latautumista 5min...Ja mun hermoilla moinen ei onnistu!
Nyt sit aukes mut on edelleen tuskastuttavan hidasta touhua, et jos ei tahti tästä ala pikku hiljaa nopeutuun niin siinä syy miks ei mua näy.
Limetti: Juu kesälläpä hyvinkin km jälkeen alkoi mun ongelmat tuolla töissä... ja tavallaan nyt sitä samaa ongelmaa ratkotaan edelleen. Ja juu lonkkaa vedän ihan rauhassa tän viikon! =)
Saakos udella mistä päin itä-suomee sitä ollaan kotoisin...? Taidan nääs olla itsekkin sieltä päin kotoisin...
Tuutupii: Odottavan aika on pitkä!! Ja jos yhtään lohduttaa niin eipä mullakaan juuri oireita ollu mun " hermo ultrien" välissä! Se kaks viikkoo kun epävarmuudessa eleli niin huh, huh... En tiiä muistatko mun stooria, mut näin pika kertauksena, eka ulta jotain rv4-5, näkyvissä " musta möntti" , ja se et se on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Seuraava ultra piti olla rv6+päiviä päälle, eli sykkeen piti näkyä, mut pah ja hah, epäiltiin et ehkä pieni sykkeen alku siellä näkyis mut ei varmuutta asiaan ja epäiltiin ettei nuo viikot pidä paikkaa ollenkaan, et ainakin viikko pois viikoista ellei jopa enemmän!
No taas odotin 2vk ja jo valmiiks musertuneena ultraan, et paskat siellä mitään oo kuitenkaan...
Kuinkas kävikään, syke näky heti, pieni ihmistaimihan se siellä köllötteli! Ja viikot piti kuin pitikin paikkaansa!! olinkin siis ihan menkkojen mukaan lasketussa ajassa menossa. ja tää ultrahan piti olla uusi rv 6+ ultra.... Mikä muuttuskin rv8 kerta rysäyksellä!
Multa meni pari päivää tajutessa, et olinkin mennyt tietämättäni omien riskiviikkojeni ohi ja kaiken pitäis oikeesti olla paremmalla mallilla.
Tosin tällä taustalla se epäilevän Tuomaan ääni kuuluu jostain aina välillä, ja odotankin ensi maanantaita kun kuuta nousevaa, et saan lopullisen varmistuksen tälle raskaudelle np-ultrassa...Vaikkakin neuvolassakin syke kuului oikein reippaasti.
Ja mitäs muuta vielä omasta navasta.... No kupu pullottaa, ja on muuttanu muotoonsa, et kyllä sitä ainakin haluaa niiiiiiiiin kovasti uskoa, et siellä kaikki on hyvin, mutta silti yritän pitää jalat maassa väkisin siihen ens maanantaihin...
Happamat jutut on in... greippi-appelsiinimehu on hyvää, happamat & tujut hedelmä karkit on hyviä, hapokkaat omenat jne
Taitaa vaan tää jatkuva röyhtäily olla merkki liian happamien juttujen liika syömisestä....?
Mut saa riittää tälle päivälle, palaillaan...
Terkuin Helga & Marakatti rv 11+2
KATRI: Pahoittelut sulle tuosta kaverisi poismenosta! Ymmärrän kyllä ettei ajatukset riitä nyt mihinkään ylimääräiseen, kyllä me täällä pärjätään! Suojelusenkeleitä teiän uudelle pienelle perheenjäsenelle!
Jos ei listaemon hommaan löydy etukäteen ketään ja käy niin että minä ykskaks häviän synnärille niin osaattehan te uuden pinon kuitenkin kuka tahansa laittaa ilman nuita esittelyjä, ja parissa päivässähän sieltä sitten toivon mukaan tulen takaisin…
JOULULAHJA: kyselit hellittääkö pelko. Kyllä mulla helpotti. Helpotti kai joskus rv 14-15, alkoi vaan pikkuhiljaa luottaa tulevaan kun np-ultrassakin kaikki hyvin. Rv 18 kun alkoi liikkeet tuntua niin sen jälkeen ei oo periaatteessa se pelottanut että vauva kohtuun menehtyisi. Alkuviikot on pitkiä ,ja paljon riippuu siitä millä viikolla ite on km kokenut. Itse koin rv 12 joten luonnollisesti sen ajan ylitettyä alkoi pikkuhiljaa luottamus tulevaan lisääntyä.
TUUTUPII myös on näitä alkuviikkojen peloista kärsiviä. Mulla ainakin on vielä muistissa ne ajat (alkaa jo muistikuvat hämärtyä niin kauan on ollut tämä iso maha jo ;o) Ja saa täällä valittaa! Mulla alko itellä pahoinvointi rv 6. sen jälkeen kun olin jo kertaalleen vuotanut verta. Mutta jossain vaiheessa tuli muutama päivä ettei ollut pahoinvointia ja olin tietysti aivan paniikissa. Täälläkin kaikki sanoi että kuului asiaan mutta eihän sitä voinut uskoa, kun pelkäsi niin että nyt se on kuollut. Pian se ultra sieltä tulee ja saat helpotuksen ettei ole ainakaan tm.
Tsemppiä myös LEVINIALLE noihin ensimmäisiin tuskaisiin viikkoihin!
HELGA: Uni- ja asento-ongelmat taitaa kuulua asiaan… Itse pidän tällä hetkellä ylimääräistä peittoa taiteltuna jalkojen välissä. Pään alustyynyäkin kannattaa vaihtaa, sillä on yllättävän suuri merkitys. Nukkuminen on työlästä ja täsä vaiheesa jokainen kyljenkääntö on operaatio. Iltasin tuntuu että ”miten taas voi olla nukkumaanmeno aika?! Justhan tässä herättiin!”
Nyt lähden ruuan laittoon kun mies aiko tulla kotiin lounaalle
HANNELE + v
Pääsiskö tänne ex-haahuihin haahuilemaan? Olen siis kirjoitellut aikaisemmin tuolla haahuissa (hei vaan KATRI, HELGA, TUUTUPII, LEVINIA, JOULULAHJA!). Sain km:n 12/06 rv 6 ja uuden plussan sain heti seuraavasta kierrosta 7.1.07. Pienillä viikoilla vielä mennään, nyt viikkoja 6+6. Varovaisin, mutta luottavaisin mielin mennään...pelkotiloja tietty on, mutta se kaiketi on ihan luonnollista, kun on noita keskenmenoja takana. Mitkään megaoireet ei ole, rinnat on vähän turvonneet, väsyttää, huimaa ja välillä on ällö-olo (etenkin sen jälkeen kun olen syönyt...)
Jaa, mitäs vielä. Niin odotan siis pikkukolmosta, aikaisemmat lapset syntyneet -01 ja -03. Ykkösen ja kakkosen välissä mulla oli myös km rv 10+ (vai olikohan se 11+).
Olen huomannut, että täältä saa parhaimman tuen, kun kaikki olemme kokeneet ikäviäkin asioita tässä raskautumisen tiellä.
Kirjoittelen paremmalla ajalla lisää!
-Ultsi + Lahja 6+6-
Ja tosi hyvissä merkeissä onkin alkanut:
KATRILLE hurjan paljon onnea plussasta! Laske nyt jo LA että saa lisätä listaan ;o) Ja miten oli ne listaemon hommat?! Voit alottaa vaikka heti ens viikolla!
MARIALLE oikein paljon onnea pojan syntymän johdosta! Niin pieni mutta niin suuri! Ison pojan mitoilta kuulosti, hui hui, yli neljä kiloa ja senttejäkin 53. Ja tuosta noin vaan sen pykäsit maailmaan! Kuulosti jokseenkin mukavalta ja helpolta sun synnytys, tietysti kun ei oo ensimmäinen synnytys (itse asiassa sun kohdalla viimeinen ;o) niin tapahtuuhan se nopeammin mutta että etes puudutusta ei loppukädessä keritty laittamaan… Hui!
Muutenkin näyttää ”huolestuttavalta” kun oman nimen edestä vaan nimet vähenee. Memmuli on enää mun edessä, eikä sekään oo tainnu kirjotella enää, joten saa nähdä kuullaanko edes memmulin uutisia.
TITI: Vieläkö sulla tämä viikko saikkua on? Meilläkin ei nyt vaan ens kerralla mies ei sitten lähe valmennukseen, mutta aion silti mennä yksin. Sillon aiheena on rentoutus.
LIZIE: Koita nyt pitääkin se univelka takana jos vaan siinä onnistut! Toivottavasti löydätte kodin!
EMUNAINEN: Onnea kivoista neuvolakuulumisista!
LEVINIA: Tsemppiä vaan siihen ultran odottamiseen! Ne ensimmäiset viikot on tuskallisen hitaita!
EKA-VEKA: Voi höh ei me päästykkään leffaan kun mies oli vähän flunssassa… No ehkä ens viikonloppuna sitten. Kohta pitäis jo mennä jos meinaa että minä jaksan istua paikoillaan koko leffan ajan…
MUKAVAA VIIKKOA KAIKILLE!
HANNELE + vilpertti rv 36+1