Mikä siinä lapsiperhe-elämässä oikein väsyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun syömistä pitää miettiä vähän väliä. Joko on ruoka-aika tai sitä pitää valmistaa tai pitää käydä kaupassa. Aivan jatkuvaa ruokarallia.

Tuohon auttaa suunnittelu. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa ja varsinkaan joka päivä ei tarvitse juosta kaupassa. 

Miksi sinä paasaat täällä?

 

Miksi koet neutraalin toteamuksen paasaamisena? 

No sehän ei ollut ainoa ns. neutraali toteamus, joita olet tänne paasannut. Anna ihmisten vastata, äläkä sekaannu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei saa koskaan nukkua kunnon yöunia. Kuluneet neljä vuotta minut on herätetty joka yö monta kertaa kesken unien. Ei yhtään kokonaista yötä unta koko aikana.

Mitä lääkäri on sanonut, kun olette käsitelleet 4-vuotiaan unettomuutta?

Ei lapsi ole uneton. Hän heräilee yöllä ja herättää minut, nukahtaa kuitenkin itse nopeasti uudelleen. Minä en. Lääkärin mukaan on normaalia, joskin harvinaisempaa, että tuon ikäinen heräilee öisin. Ei mitään sairautta ole.

No ei se kyllä normaalia ole, että vielä 4-vuotiaana herää ihan jokainen yö kesken unien. Jossain on vika, jos niin tapahtuu. 

No sanoppa missä vika. Lääkäri ei löytänyt vikaa. Lää

Lääkäreitä on monenlaisia. En jättäisi yhden lääkärin mielipiteen varaan, jos tilanne olisi tuollainen. Mutta sinä toki voi valvoa ihan vapaasti, jos luotat tuohon lääkäriin kuin vuoreen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun syömistä pitää miettiä vähän väliä. Joko on ruoka-aika tai sitä pitää valmistaa tai pitää käydä kaupassa. Aivan jatkuvaa ruokarallia.

Tuohon auttaa suunnittelu. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa ja varsinkaan joka päivä ei tarvitse juosta kaupassa. 

Miksi sinä paasaat täällä?

 

Miksi koet neutraalin toteamuksen paasaamisena? 

No sehän ei ollut ainoa ns. neutraali toteamus, joita olet tänne paasannut. Anna ihmisten vastata, äläkä sekaannu.

 

Mikäs palstapoliisi sinä kuvittelet olevasi :D Keskustelupalstalla saa keskustella ilman, että sinun tarvitsee siitä parkua. Mene vaikka ulkoilemaan, jos et kestä erilaisia mielipiteitä. 

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva kova meno. Koko ajan pitää olla keksimässä tekemistä, tai hypitään pitkin seiniä. Tuntuu lapsettomasta ettei tuo nyt voi olla niin iso juttu, mutta on se. Sen väsymyksen seurauksena myös avioliitto muuttuu ja etenkin seksielämä. Se on tabu aihe, eikä näin saisi sanoa, mutta siitä tulee ihan paskaa. Väsyneitä pikapanoja ja niitäkin harvoin. Parisuhteen liima väljähtyy ja se taas aiheuttaa omat jatkoseuraamuksensa. Ero on vielä paskempi diili. Vuoroisäksi ja -äidiksi alkaminen, uusioperhehelvetti, rahojen tiukentuminen jne. saa vielä kaiken kertomani kertaa kolme tai neljä. 

Niinpä. Aikaa parisuhteelle ei enää ole. Ex-vaimo ehdotti aikanaan, että kun molemmat satumme olemaan samaan aikaan etätöissä, niin paneskellaan silloin. Ajatuksena kiva, käytännön toteutus mahdoton. Kumpikaan ei ole keskellä työpäivää "siinä moodissa" ja kertayrittämisen jälkeen se jäi sikseen, kun vaimolle soitti pomo esileikin aikana. Aamuisin nuorin herää seiskalta viikonloppuisinkin ja vanhin menee nukkumaan joskus yhdeltätoista. Jossain kohtaa pitäisi itsekin saada nukutuksi. "Menkää pariskuntalomalle" ne sanoo ja että siellä on aikaa pelehtiä. No ensiksi mahdollisuuksia tällaisille irtiotoille ei nyt arkielämässä vain oikeasti liikaa tule. Ehkä kerran puolleen vuoteen, joten ei se nyt ihan ole vielä riittävästi seksiä se. Toisekseen lapsiperheessä ei useimmiten ole hirveästi ylimääräistä rahaa. Että lähde siinä nyt sitten käymään pitkä viikonloppu Levillä, kun samaan aikaan mietitään miten talven suuresta sähkölaskusta selvitään. Ja toki ainahan voisi mennä lähemmäs ja halvemmalla, mutta ei nekään ilmaisia ole ja jonkun kämäisen kylpylän tunnelma nyt ei ole ehkä se mitä sitä hakee. Sitten kun seksiä on vähän, se halu alkaa kuolla pois. Niin siinä vain käy. Ero lopulta tuli, kokeilin tuota mainitsemaasi uusioperheen perhehelvettiä hetken ja se nyt vielä vähemmän oli oma juttu. Nyt vain tapailen ja se riittää mulle varsin hyvin.

No minua ei väsyttänyt tai rasittanut lapsiarki mitenkään erityisemmin. Mutta olinkin kotiäitinä niin ei tarvinnut raataa töissä ja suorittaa elämää tiukan aikataulun mukaan. Lapsia on kaksi 4 vuoden ikäerolla ja molemmat ovat perusterveitä, perustyytyväisiä ja maalaisjärjellä kasvatettuja. Mies/isä on myös perhekeskeinen ja osallistuva isä. Pikkulapsiaika oli elämän parasta aikaa. Lapset on parasta mitä on yhdessä saatu aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun syömistä pitää miettiä vähän väliä. Joko on ruoka-aika tai sitä pitää valmistaa tai pitää käydä kaupassa. Aivan jatkuvaa ruokarallia.

Tuohon auttaa suunnittelu. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa ja varsinkaan joka päivä ei tarvitse juosta kaupassa. 

Miksi sinä paasaat täällä?

 

Miksi koet neutraalin toteamuksen paasaamisena? 

No sehän ei ollut ainoa ns. neutraali toteamus, joita olet tänne paasannut. Anna ihmisten vastata, äläkä sekaannu.

 

Miksi olet keskustelupalstalla, jos et kestä, että viesteihisi vastataan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun syömistä pitää miettiä vähän väliä. Joko on ruoka-aika tai sitä pitää valmistaa tai pitää käydä kaupassa. Aivan jatkuvaa ruokarallia.

Tuohon auttaa suunnittelu. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa ja varsinkaan joka päivä ei tarvitse juosta kaupassa. 

Miksi sinä paasaat täällä?

 

Miksi koet neutraalin toteamuksen paasaamisena? 

No sehän ei ollut ainoa ns. neutraali toteamus, joita olet tänne paasannut. Anna ihmisten vastata, äläkä sekaannu.

 

Mikäs palstapoliisi sinä kuvittelet olevasi :D Keskustelupalstalla saa keskustel

Et siis osaa vastata miksi sinulla on sisäinen pakko paasata? 

 

Ethän sinä keskustele. Sinä paasaat.

Valvominen väsyttää. Muu väsymys on isolta osin itse aiheutettua. Moni tunkee elämänsä liian täyteen ja sitten ihmetellään, kun ei ole "omaa aikaa" ja koko ajan väsyttää. Osa myös passaa lapsensa piloille ja uuvuttaa itsensä sitä kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun syömistä pitää miettiä vähän väliä. Joko on ruoka-aika tai sitä pitää valmistaa tai pitää käydä kaupassa. Aivan jatkuvaa ruokarallia.

Tuohon auttaa suunnittelu. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa ja varsinkaan joka päivä ei tarvitse juosta kaupassa. 

Miksi sinä paasaat täällä?

 

Miksi koet neutraalin toteamuksen paasaamisena? 

No sehän ei ollut ainoa ns. neutraali toteamus, joita olet tänne paasannut. Anna ihmisten vastata, äläkä sekaannu.

 

Miksi olet keskustelupalstalla, jos et kestä, että viesteihisi vastataan? <

Ethän sinä vastaa viesteihin, vaan paasaat todella ilkeästi sivusta. Ei tuo ole mitään keskustelemista.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun syömistä pitää miettiä vähän väliä. Joko on ruoka-aika tai sitä pitää valmistaa tai pitää käydä kaupassa. Aivan jatkuvaa ruokarallia.

Tuohon auttaa suunnittelu. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa ja varsinkaan joka päivä ei tarvitse juosta kaupassa. 

Miksi sinä paasaat täällä?

 

Miksi koet neutraalin toteamuksen paasaamisena? 

No sehän ei ollut ainoa ns. neutraali toteamus, joita olet tänne paasannut. Anna ihmisten vastata, äläkä sekaannu.

 

Mikäs palstapoliisi sinä kuv

En koe paasavani, kuten jo kerroin. Koeta nyt vain kestää, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä eikä tämä palsta toimi sinun tahtosi mukaan. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun syömistä pitää miettiä vähän väliä. Joko on ruoka-aika tai sitä pitää valmistaa tai pitää käydä kaupassa. Aivan jatkuvaa ruokarallia.

Tuohon auttaa suunnittelu. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa ja varsinkaan joka päivä ei tarvitse juosta kaupassa. 

Miksi sinä paasaat täällä?

 

Miksi koet neutraalin toteamuksen paasaamisena? 

No sehän ei ollut ainoa ns. neutraali toteamus, joita olet tänne paasannut. Anna ihmisten vastata, äläkä sekaannu.

 

Sinä vittuilet ja paasaat. Ja mikäs sinä olet neuvomaan millaisia muiden lapset saa olla ja milloin joku käy kaupassa? 

Ethän sinä vastaa viesteihin, vaan paasaat todella ilkeästi sivusta. Ei tuo ole mitään keskustelemista.

eri

Et sinä mikää eri ole :D Sama ulisija sillä parkuu, kun vauvapalsta ei toimikaan niin kuin ulisija tahtoo, vaan ihmiset kirjoittavat ihan omalla tavallaan. Ilmeisesti koulupäivä on tältä erää ohi, kun lapset tulivat tänne jankkamaan .

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kokenut raskaimpana pikkulapsiajan, jolloin sun täytyy olla jatkuvasti lapsen kanssa. Et voi edes lähikaupassa kipaista ilman että lapsen seuraan jää joku muu tai sitten raahaat sen uhmakiukkuisen lapsen mukaasi. Se sitovuus on ollut kaikkein vaikeinta hyväksyä. Mikään maailmassa ei sido enempää kuin (pieni) lapsi. Lemmikitkin voi jättää pieninä pentuina kotiin hetkeksi, lasta ei voi moneen vuoteen jättää. Tästä syystä lapsiluku jää yhteen. Olen niin onnellinen kun tuo lapsi kasvaa ja itsenäistyy pikkuhiljaa. Mahtava tyyppi "kuoriutumassa". 

Tämä! Päälle tukiverkottomuus ja se ettei ole ketään kuin minä ja lapsen isä vuorottelemassa. Yhteistä aikaa parina ei ole, seksiäkään ole ollut vuoteen.

On vain oma aika ja yhteinen lapsen kanssa. Kotona ei saa olla ikinä yksin, sillä lapsi hallitsee koko kämppää ja takoo vessan/työhuoneen ovea jos yrität paeta omalle ajalle. Pitäisi lähteä kotoa ollakseen yksin, vaikka haluaisin vaan rauhaa kotona! 

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinä vastaa viesteihin, vaan paasaat todella ilkeästi sivusta. Ei tuo ole mitään keskustelemista.

 

eri

Et sinä mikää eri ole :D Sama ulisija sillä parkuu, kun vauvapalsta ei toimikaan niin kuin ulisija tahtoo, vaan ihmiset kirjoittavat ihan omalla tavallaan. Ilmeisesti koulupäivä on tältä erää ohi, kun lapset tulivat tänne jankkamaan .

Uliulimies näköjään siinä. Jo olinkin tunnistavinani vanhan kusipääpaskan. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei saa koskaan nukkua kunnon yöunia. Kuluneet neljä vuotta minut on herätetty joka yö monta kertaa kesken unien. Ei yhtään kokonaista yötä unta koko aikana.

Mitä lääkäri on sanonut, kun olette käsitelleet 4-vuotiaan unettomuutta?

Olen eri, mutta oma lapseni sai 4-vuotiaaksi asti todella usein kauhukohtauksia ja näki painajaisia, jotka herätti lähes joka yö. Lääkärissä kuitattiin vilkkaana mielikuvituksena. Että ei se valvominen aina ratkea lääkärissä. 

Uhmaikäisen raivarit ja rajojen kokeilut uuvuttaa. Mitään ei voi tehdä ilman että pitää samalla toistuvasti kieltää, ohjata kädestä pitäen tai fyysisesti siirtää pois tilanteista mukana roikkuvaa yli 10kg pikkuihmistä, joka vasta harjoittelee mm. itsehillintää, oman toiminnan ohjausta, motoriikkaa, ohjeiden noudattamista, odottamista...

Ketju ehti olla jopa 3 sivua järkevää keskustelua ennen kuin ylisveetit pääsivät koulusta ja rupesivat vänkäämään ohi aiheen ja haastamaan riitaa. 

Astmalapsi valvottaa kivasti vaikka kuinka olisi yli kaksivuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinä vastaa viesteihin, vaan paasaat todella ilkeästi sivusta. Ei tuo ole mitään keskustelemista.

 

eri

Et sinä mikää eri ole :D Sama ulisija sillä parkuu, kun vauvapalsta ei toimikaan niin kuin ulisija tahtoo, vaan ihmiset kirjoittavat ihan omalla tavallaan. Ilmeisesti koulupäivä on tältä erää ohi, kun lapset tulivat tänne jankkamaan .

Uliulimies näköjään siinä. Jo olinkin tunnistavinani vanhan kusipääpaskan. 

 

 

Voimia sinulle! On varmasti rankkaa olla sinä. 

Ulkopuolisten odotukset. Pitää sitä ja pitää tuota. Meidän lapsemme eivät sovi muottiin, mutta paineet siihen pakottamiseen olivat kovat koko kouluajan. Nyt 3/4 ovat jo aikuisia ja nuorinkin melkein, kaikki pärjäävät, tekevät töitä, opiskelevat ja ovat onnellisia. Vaikka eivät lasten ja nuoren perusrooleihin sopineetkaan.