Miksei ihmiset halua enää maksaa laadusta?
Kaikki tavara tilataan jostain kiina krääsä kaupoista joista pitää sekin saada mahd. Halvalla.
Kommentit (113)
Millä suomalainen laatua ostaa, kun palkat laahaa niin kaukana yleiseisestä hintatasosta, eikä tämä hallitus ainakaan asiaa helpota. Päinvastoin.
Suomi on todella hyväksikäytetty kansa.
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset tunneostaa. Siitähän se on kyse. Samasta syystä naiset on PA koska noh ..ostettu ne sisustus tikkaat ja jotain kemikaali kynttilöitä.
Hah hah haa...
En osta sitä halpaa kamaa ulkomailta. Ostan kirpparilta.
Jos naiset masokistisesti tykkää tuhlata rahansa roskaan, kun ei muutakaan saa ("kas kumma", sillä tarjonta vastaa kysyntää..) Tulee hyvä mieli tuotteen pelkästä ideasta? Osittain toteutettua fantasiaa, onko mahdollista? Voiko joku nauttia sellaisesta leikkimisestä? Mua vaan vituttais - en pystyisi valikoimaan todellisuudesta osasia.
Ja eivätkö opi? Ostavat yhä uudelleen krääsää, kun oli se vaan niin halpaa [roskaa], ja jotain oli pakko tarvita?
Ostomania, kulutusvimma. Se opitaan lapsena, kun "ei voi saada kaikkea, mitä haluaa" ja siitä jää puute, joka kehittyy jopa neuroosiksi.
Haluaisin todellakin ostaa laatua.
Viime vuosien pettymyksiä:
-Finlaysonin tekstiilit; saatiin anopilta joululahjaksi 3 pyyhettä, joissa _kaikissa_ jo käyttämättömänä lankapakoa
-haluaisin ostaa vaatteita kivijalkaliikkeistä, mutta 90-95% rekeissä olevista vaatteista on jotain muuta kuin luonnonmateriaalia, ne pienemmät liikkeet joissa on kokopuuvillaa tmv ovat muodottomia muotisäkkejä malliltaan
-Iskusta ostetuista kalusteista: Pohjanmaan kalusteiden tuolien jalat paskoja, eivät vastaa reklamaatioihin (ovat muuttaneet kyseisten tuolien jalan mallia sittemmin), Pohjanmaan kalusteen sohvan runko hajosi, se sentään korjattiin, lipaston laatikot haperoita käytössä ja niitä pitää fiksailla
-Iittala: en edes sano mitään, en aio ostaa sieltä mitään ainakaan hetkeen mutta onneksi ei ole pakottavaa tarvetta
-lasten lelut: ei löydy vähän isompia muovisia figuureja jotka kestäisivät alle 5v:aan leikkejä - my little pony G1 ovat täydellisen kokoisia ja kestäviä, ystävälläni on näitä noin 25v vanhoja poneja nyt oman lapsen leikeissä ja näyttävät tismalleen samoilta kuin silloin kun me leikittiin niillä
Sitten tuotteet joiden laatuun olen ollut tyytyväinen viime aikoina
-kaikki Applen tuotteet (puhelin, läppäri, joskus ajat sitten ipodit)
-Reiman ja Polarn o pyretin lastenvaatteet
-Balmuirin pellavakietaisumekko
Minä en osta Kiinasta mutta muutenkin vasta kun on tarve. Suomalaiset vaatteet on tosiaan tunikoita rumissa kuoseissa. Inhoan tunikoita.
Vierailija kirjoitti:
Ostomania, kulutusvimma. Se opitaan lapsena, kun "ei voi saada kaikkea, mitä haluaa" ja siitä jää puute, joka kehittyy jopa neuroosiksi.
Aikuisena tätä kyltymättömyyttä voi hillitä ostamalla roinaa, aina tilaisuuden tullen. Pieni euforia siitä seuraa, mutta roskalaatu tekee maniasta kierteen: olisiko seuraava krääsä tyydyttävämpi?
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset masokistisesti tykkää tuhlata rahansa roskaan, kun ei muutakaan saa ("kas kumma", sillä tarjonta vastaa kysyntää..) Tulee hyvä mieli tuotteen pelkästä ideasta? Osittain toteutettua fantasiaa, onko mahdollista? Voiko joku nauttia sellaisesta leikkimisestä? Mua vaan vituttais - en pystyisi valikoimaan todellisuudesta osasia.
Naapurin rouva ainakin pystyy olemaan valikoivasti luonnon ystävä, valikoivasti kaikkea, joten miksei valikoivasti kuluttamisestakin nauttiva. Vaatinee narsistisen/"dissosiatiivisen" luonteenlaadun.
Jos ei ole rahaa, tuskin on millä maksaa. Ehkä osa haluaa että rahaa riittäisi muuallekin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka maksan täällä kymmenkertaisen hinnan niin saan sitä samaa temulaatua.
No jep ei kauaa kestä joustavina kalliit kotimaan kaupan tekstiilikuminauhat ja kalsarit tipahtaa. Tilasin temusta paljon halvemmalla kuminauhaa ja ihan samanlaista tavaraa tuli, kestää varmasti ihan yhtä lyhyen aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset masokistisesti tykkää tuhlata rahansa roskaan, kun ei muutakaan saa ("kas kumma", sillä tarjonta vastaa kysyntää..) Tulee hyvä mieli tuotteen pelkästä ideasta? Osittain toteutettua fantasiaa, onko mahdollista? Voiko joku nauttia sellaisesta leikkimisestä? Mua vaan vituttais - en pystyisi valikoimaan todellisuudesta osasia.
Naapurin rouva ainakin pystyy olemaan valikoivasti luonnon ystävä, valikoivasti kaikkea, joten miksei valikoivasti kuluttamisestakin nauttiva. Vaatinee narsistisen/"dissosiatiivisen" luonteenlaadun.
Siten voi siis olla laaduttomien tuotteiden säännöllinen ostaja, luoda niille kysyntää. Kun sekoittaa niiden idean johonkin illuusioon kunnollisesta, tai ei edes ajattele, että pitäisi saada erinomaista. Ei ole sillä tavalla hyvää itsetuntoa.
Kaikki eivät pysty vastustamaan kauniisti pakattua roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Ostomania, kulutusvimma. Se opitaan lapsena, kun "ei voi saada kaikkea, mitä haluaa" ja siitä jää puute, joka kehittyy jopa neuroosiksi.
Olisi kjva nähdä vertailu hyvätuloisen ostokset ja huonompituloisen ostokset. Vaikka tuo hyvätulounen olisi ostanut enemmän määrältään ja enemmän turhuuksia, veikkaan että vain huonompitiloinen leimataan joksikin mania ostajaksi.
On kuitenkin vähön eri asia ostaa liikaa tuloihin kahden kun, että ostaiaiai hilittömästi kaikkea tarpeetonta. Tarpeeton töysin turhaon vain sellaista, joka ei tule käyttöön tai jos uusitaan joku tavara, joka ei ollut ollenkaan tullut tiensä loppuun.
Monissa tuotteissa on vaikea tunnistaa laadukasta tuotetta.
Toisaalta kaikki tietävät, kuinka surkeaa laatua ovat esim. Ikean huonekalut. Ja kaikki tietävät mistä saisi laadukkaita huonekaluja. Mutta harva silti satsaa laatuun ostamalla suoraan käsityöläiseltä kalusteita. Näitä käsityöläisten valmistamia tuotteita ei pääasiassa saa huonekaluliikkeistä, koska myyjäliikkeen kate nostaisi hinnat vielä kalliimmaksi.
Eli sitten ostetaan kovakatteista halpaa ja lyhytikäistä paskaa.
Kun valtaosa ostaa roskalaatua, laadusta tulee erikoisuus. Suomen valtio on ohjannut kehitystä monopolisoitumiseen, joten laadusta voi repiä kuluttajilta ja tuottajiltakin poikkeuksellisen paljon. Jos joku keskiluokkainen kuvittelee olevansa laadun arvoinen, joutuu maksamaan siitä maltaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostomania, kulutusvimma. Se opitaan lapsena, kun "ei voi saada kaikkea, mitä haluaa" ja siitä jää puute, joka kehittyy jopa neuroosiksi.
Olisi kjva nähdä vertailu hyvätuloisen ostokset ja huonompituloisen ostokset. Vaikka tuo hyvätulounen olisi ostanut enemmän määrältään ja enemmän turhuuksia, veikkaan että vain huonompitiloinen leimataan joksikin mania ostajaksi.
On kuitenkin vähön eri asia ostaa liikaa tuloihin kahden kun, että ostaiaiai hilittömästi kaikkea tarpeetonta. Tarpeeton töysin turhaon vain sellaista, joka ei tule käyttöön tai jos uusitaan joku tavara, joka ei ollut ollenkaan tullut tiensä loppuun.
Totta, että hyvätuloisen tyhmä kuluttaminen on ainakin äkkiseltään helpompi hyväksyä, onhan hänellä siihen varaa.
Jotkut tavarat sentään ovat laadukkaita.