Miksei ihmiset halua enää maksaa laadusta?

Vierailija kirjoitti:

Koska laatua ei enää ole. 

Kyllä laatua on kun on varaa maksaa ja tietää mistä ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Monissa tuotteissa on vaikea tunnistaa laadukasta tuotetta.

Toisaalta kaikki tietävät, kuinka surkeaa laatua ovat esim. Ikean huonekalut. Ja kaikki tietävät mistä saisi laadukkaita huonekaluja. Mutta harva silti satsaa laatuun ostamalla suoraan käsityöläiseltä kalusteita. Näitä käsityöläisten valmistamia tuotteita ei pääasiassa saa huonekaluliikkeistä, koska myyjäliikkeen kate nostaisi hinnat vielä kalliimmaksi. 

Eli sitten ostetaan kovakatteista halpaa ja lyhytikäistä paskaa.

Mistä lähtien Ikean huonekalut ovat huonoa laatua? 14 vuotta sitten muutin ja laitatin Ikean keittiön, ruokapöydän, kulmasohvan, kirjahyllyt, yöpöydät, parisängyn ja lipaston. Kaikki on ihan priimakunnossa edelleen. Patjat saanee tosin kohta uusia kun ovat jo siinä iässä. Ikeasta saa tiskikoneeseen viiden vuoden takuun ja patjoille kymmenen vuoden takuun. 

Vaikea maksaa sellaisesta mitä ei ole enää olemassa.

Suomessa on aina menty hinta edellä. Joskus sen saattoi ymmärtää, kun rahasta oli niukkuutta.

Sen sijaan nykyään sitä pidetään ilmeisesti taloudellisena nerokkuutena. Hyvänä esimerkkinä pientalokaupat ja rakentaminen. Kaupanteko tai rakennusvaiheessa tingitään kaikesta mahdollisesta, ja varsinkin asiantuntijoiden työtunneista. Sitten jos käykin kylmät, niin lakimiehille kyllä maksetaan kymmeniä tuhansia, että päästään ihan kunnolla riitelemään.

Mä en ole koskaan tilannut Kiinasta mitään.

Mutta kertokaa mulle fiksummat miten Google oikein toimii kun se aivan jatkuvalla syötöllä tuuppaa mulle Temua.

En ole ikinä klikannut auki Temun sivuja.

Justiinsa etsin jotain keittiöhärpäkettä, jopa ihan tietyllä valmistajan merkillä mutta Temua vaan tulvi ruudulle.

Maksaako ne Googlelle että ovat esillä kaikissa hauissa?

Hermesin laukutkin maksaa 60 000 -2/4 miljoonaa euroa ja nahka niihin ei maksa kuin korkeintaan 200e ja ihminen joka niitä tekee saa palkkaa 1700e/kk.  Hinta voi olla mitä tahansa, mutta jonkun toisen ihmisen orjuutusta sen teettäminen on ollut ja materiaalissa kustaan silmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa tuotteissa on vaikea tunnistaa laadukasta tuotetta.

Toisaalta kaikki tietävät, kuinka surkeaa laatua ovat esim. Ikean huonekalut. Ja kaikki tietävät mistä saisi laadukkaita huonekaluja. Mutta harva silti satsaa laatuun ostamalla suoraan käsityöläiseltä kalusteita. Näitä käsityöläisten valmistamia tuotteita ei pääasiassa saa huonekaluliikkeistä, koska myyjäliikkeen kate nostaisi hinnat vielä kalliimmaksi. 

Eli sitten ostetaan kovakatteista halpaa ja lyhytikäistä paskaa.

Mistä lähtien Ikean huonekalut ovat huonoa laatua? 14 vuotta sitten muutin ja laitatin Ikean keittiön, ruokapöydän, kulmasohvan, kirjahyllyt, yöpöydät, parisängyn ja lipaston. Kaikki on ihan priimakunnossa edelleen. Patjat saanee tosin kohta uusia kun ovat jo siinä iässä. Ikeasta saa tiskikoneeseen viiden vuoden takuun ja patjoille kymmenen vuoden takuun. 

Vielä lisään, että Ikeasta saa sohviin tilata uusia päällisiä ja uusia sohvatyynyjä, jolloin ei tarvitse uusia koko sohvaa jos runko vaan on ehjä.

Kiinassa on myös korkealaatuista osaamista, esimerkiksi elektroniikka ja autoteollisuus. Sanoisin, että paikoin osaaminen on Yhdysvaltoja korkeampaakin.

Vierailija kirjoitti:

Monissa tuotteissa on vaikea tunnistaa laadukasta tuotetta.

Toisaalta kaikki tietävät, kuinka surkeaa laatua ovat esim. Ikean huonekalut. Ja kaikki tietävät mistä saisi laadukkaita huonekaluja. Mutta harva silti satsaa laatuun ostamalla suoraan käsityöläiseltä kalusteita. Näitä käsityöläisten valmistamia tuotteita ei pääasiassa saa huonekaluliikkeistä, koska myyjäliikkeen kate nostaisi hinnat vielä kalliimmaksi. 

Eli sitten ostetaan kovakatteista halpaa ja lyhytikäistä paskaa.

Mulla on huonekalut suurimmaksi osaksi puusepällä mittatilaustöinä teetettyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostomania, kulutusvimma. Se opitaan lapsena, kun "ei voi saada kaikkea, mitä haluaa" ja siitä jää puute, joka kehittyy jopa neuroosiksi.

Olisi kjva nähdä vertailu hyvätuloisen ostokset ja huonompituloisen ostokset. Vaikka tuo hyvätulounen olisi ostanut enemmän määrältään ja enemmän turhuuksia, veikkaan että vain huonompitiloinen leimataan joksikin mania ostajaksi.

On kuitenkin vähön eri asia ostaa liikaa tuloihin kahden kun, että ostaiaiai hilittömästi kaikkea tarpeetonta. Tarpeeton töysin turhaon vain sellaista, joka ei tule käyttöön tai jos uusitaan joku tavara, joka ei ollut ollenkaan tullut tiensä loppuun. 

Totta, että hyvätuloisen tyhmä kuluttaminen on ainakin äkkiseltään helpompi hyväksyä, onhan hänellä siihen varaa.

Hyvätuloisen impulsiivisen ja hövelin kuluttamisen (voihan impulsiivinen olla järkevääkin, jos on nopeaälyinen) mieltää helposti naiiviksi, sinänsä harmittomaksi. Köyhän kuluttamisen mieltää helposti tyhmäksi tai jopa maaniseksi, sillä eihän köyhällä ole varaa sellaiseen holtittomuuteen?

Ei tiedä mitä uskaltaa ostaa muuta kun kokemuksen kautta.

Finlayson ollut pettymys. Pyyhkeet menevät nopeasti pilalle pesussa. Kallein ei ole paras, mutta harvoin se halvinkaan.

Harmi kyllä joskus sai Esim. Stocmannilta laatua ja palvelua takuulla.. Mutta kansa ei halunnut maksaa. Kai sitä jostain saa vieläkin?.

Mainostakaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aina menty hinta edellä. Joskus sen saattoi ymmärtää, kun rahasta oli niukkuutta.

Sen sijaan nykyään sitä pidetään ilmeisesti taloudellisena nerokkuutena. Hyvänä esimerkkinä pientalokaupat ja rakentaminen. Kaupanteko tai rakennusvaiheessa tingitään kaikesta mahdollisesta, ja varsinkin asiantuntijoiden työtunneista. Sitten jos käykin kylmät, niin lakimiehille kyllä maksetaan kymmeniä tuhansia, että päästään ihan kunnolla riitelemään.

:D ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostomania, kulutusvimma. Se opitaan lapsena, kun "ei voi saada kaikkea, mitä haluaa" ja siitä jää puute, joka kehittyy jopa neuroosiksi.

Olisi kjva nähdä vertailu hyvätuloisen ostokset ja huonompituloisen ostokset. Vaikka tuo hyvätulounen olisi ostanut enemmän määrältään ja enemmän turhuuksia, veikkaan että vain huonompitiloinen leimataan joksikin mania ostajaksi.

On kuitenkin vähön eri asia ostaa liikaa tuloihin kahden kun, että ostaiaiai hilittömästi kaikkea tarpeetonta. Tarpeeton töysin turhaon vain sellaista, joka ei tule käyttöön tai jos uusitaan joku tavara, joka ei ollut ollenkaan tullut tiensä loppuun. 

Totta, että hyvätuloisen tyhmä kuluttaminen on ainakin äkkiseltään helpompi hyväksyä, onhan hänellä siihen varaa.

Ja kuitenkin just ne köyhät ostaa sitä Temu-paskaa? Kiinalaiset syö meidät elävänä, jos Temu-syötit toimii jatkossakin.

Tätä menoa on monopolitkin nurin, kun Kiina syrjäyttää ne Temulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa tuotteissa on vaikea tunnistaa laadukasta tuotetta.

Toisaalta kaikki tietävät, kuinka surkeaa laatua ovat esim. Ikean huonekalut. Ja kaikki tietävät mistä saisi laadukkaita huonekaluja. Mutta harva silti satsaa laatuun ostamalla suoraan käsityöläiseltä kalusteita. Näitä käsityöläisten valmistamia tuotteita ei pääasiassa saa huonekaluliikkeistä, koska myyjäliikkeen kate nostaisi hinnat vielä kalliimmaksi. 

Eli sitten ostetaan kovakatteista halpaa ja lyhytikäistä paskaa.

Mistä lähtien Ikean huonekalut ovat huonoa laatua? 14 vuotta sitten muutin ja laitatin Ikean keittiön, ruokapöydän, kulmasohvan, kirjahyllyt, yöpöydät, parisängyn ja lipaston. Kaikki on ihan priimakunnossa edelleen. Patjat saanee tosin kohta uusia kun ovat jo siinä iässä. Ikeasta saa tiskikoneeseen viiden vuoden takuun ja patjoille kymmenen vuoden takuun. 

Ikean kalusteet tunnetaan aivan ylivertaisen heikosta laadusta, mistään muusta liikkeestä ei saa edes noita pahvipäällysteisiä paperikenno kalusteita.

Lastulevykalusteetkin ovat hieman muiden valmistajien kalusteita heikompia, kun se lastulevy on höttöisempää.

Vierailija kirjoitti:

Monissa tuotteissa on vaikea tunnistaa laadukasta tuotetta.

Toisaalta kaikki tietävät, kuinka surkeaa laatua ovat esim. Ikean huonekalut. Ja kaikki tietävät mistä saisi laadukkaita huonekaluja. Mutta harva silti satsaa laatuun ostamalla suoraan käsityöläiseltä kalusteita. Näitä käsityöläisten valmistamia tuotteita ei pääasiassa saa huonekaluliikkeistä, koska myyjäliikkeen kate nostaisi hinnat vielä kalliimmaksi. 

Eli sitten ostetaan kovakatteista halpaa ja lyhytikäistä paskaa.

EU.

Mitä ap tarkoittaa laadulla? Kotimaisena myytyä mutta kuitenkin kiinassa tuotettua koristekrääsää ja vaatteita, joista pitäisi maksaa 15 kertainen hinta vain siksi että suunnittelija on suomalainen?

Laatua ei oikeasti ole enää, ehkä jossain Eurooppalaisissa antiikki, räätäli ja nahkaliikkeissä.

Kaikki "laadukas" ruokakin pilataan halvoilla ja vieläkin halvemmilla aineksilla, nimi pysyy samana, laatu heikkenee vuodesta toiseen. Ja hinta nousee.

Vierailija kirjoitti:

Koska laatua ei enää ole. 

Höpön höpön.

Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys.

Aiemmin merkkituote & korkeampi hinta = tae laadusta. Moni ihan säästi, jotta pystyi ostamaan vaikka jotain tiettyä astiasarjaa osa kerrallaan. 

Mutta tämähän ei päde enää, sillä huonolaatuista tavaraa saa myös ns. premiumbrändien alla.

Marimekko on toistaiseksi ollut odotusten arvoinen, tosin en osta koskaan mitään täydellä hintaa, vaan runsaassa alessa. 125 € pitkäikäisestä mekosta on ihan jees, mutta 250 € eli se normihinta olisi jo liikaa. 20 € mukista on liikaa, mutta n. 10 € voin jo maksaa, kun muki kestää.

Viimeisin pettymys oli Marita Huurinaisen ja Manuela Boscon yhteistyömekko. Tilasin mekon nettikaupan loppuunmyynnistä (ilman vaihto- ja palautusoikeutta). Hintaa oli 130 €, kun lähtöhinta joskus pari vuotta sitten taisi olla liki 400 €, joten odotin laatua. Mekko on todella kaunis ja ihana päällä, mutta materiaali niin haurasta villaneuloskangasta, että siinä oli langanvetoja etenkin ompeleiden vierellä heti uutena. Petyin kyllä nimenomaan siihen laatuun, kyllä tuolla hintaa olisi odottanut parempaa.