Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa iso porukka olisi liittoutunut sinua vastaan?
13.04.2024 |
Esimerkiksi, että yksi ihminen ei pidä sinusta ja muut seuraavat perässä siitä huolimatta mitä teet.
Oletko koskaan joutunut olemaan tälläisessä syrjityssä asemassa?
Kommentit (82)
No sellaset sadattuhannet vuosikymmeniä perässä. En tiedä onko varsinaisesti vastaan vai mitä mutta varsinainen tähti olen saanut olla. Ei haittaa yhtään. Ainoastaan ulkonäön sabotointi tahallisesti on ollut todella raukkamaista, kuten myös pari muuta törkeää rikosta. Mutta koka näistä tietää jotkut muutkin kun minä, hauskaa kuinka noloa se on tekijöille.
Sääli vasn että eivät tiedä läheskään kaikkea ja en voi niitä oikein kertoa tai todistaa. Tai voin sellaisena anonyyminä ja muka fiktiivisenä tapahtuma.
Kyllä taas eräät psskiaiset nolostuisi kun ne järkyttävimmät tekosensa tulee ilmi. On nimittäin niin paljon valheita ja vääristelyjä liikkeellä. Monet tuntisi itsensä täys ääliöksi, kun kuulevat totuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei suoranaisesti tuollaista, mutta jos on mennyt uuteena johonkin ryhmään, on pian selvinnyt, että siellä on yksi ns. valtaapitävä ja muut silmänsä sulkevia. Narsku sitten ottaa uuden kohteeksi ja testaa tämän rajoja eri tavoin. Jos kyseessä onkin persoona, joka ns. pistää hanttiin, saattaa sieltä hiljaisista hyväksyjistä päin vastoin tulla tukeakin. Yleensä, jos narskun asema on pysyvä ja vakaa, paras vain poistua ryhmästä, hankkia uutta työtä, harrastusryhmä jne. Turha persoonallisuushäiriöiseen pistää energiaa.
En mutta jos joutuisin tuollaiseen tilanteeseen niin en välittäisi asiasta. Sillä asialla ei olisi muhun mitään vaikutusta.
kyllä. vihervasemmisto on liittoutunut meitä valkoisia työssäkäyviä suomalaisia vastaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olen. Persoonallisuushäiriöinen ex (nainen) vieraannutti minut lapsistani ja manipuloi ison joukon ihmisiä minua vastaan valheillaan.
Kyllä. Täällä jatkuvasti paheksutaan minua peräsuolenlaskeuman vuoksi 🥺
Niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saatan olla mutta minut ohjattiin lääkäriin kun puhuin epäilyistä.
Mulla samoin. Lääkäri vielä lähti mukasn ja sanoi, että pyrin täydellisyyteen ja tein vain työni kuten minut on koulutettu 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim tän hetkinen työporukka jotenkin seko, kuten varhaiskasvatuksessa on melkein tapana..
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Täällä jatkuvasti paheksutaan minua peräsuolenlaskeuman vuoksi 🥺
Niin.
Pisteet soveltavasta käytöstä 👌🏻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti pyrki eristämään muista levittämällä paskaa ja tekaisemalla someen feikkiprofiileita minusta. Halusi esiintyä ison nistiporukan johtohahmona ja pisti alaisensa tekemään pahuuksia ja levittämään valheitaan.
Vierailija kirjoitti:
YYYHYYY KAIKKI KIUSAA EIKÄ SYY OLE MUN YYYHYYY😫😩
Noniin, narsku löysi keskustelun :D Tervetuloa näyttämään tyyppiesimerkkiä taas ihmisestä, jota kannattaa vältellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja miettinyt mistä tuo johtuu?
Ootko sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YYYHYYY KAIKKI KIUSAA EIKÄ SYY OLE MUN YYYHYYY😫😩
Noniin, narsku löysi keskustelun :D Tervetuloa näyttämään tyyppiesimerkkiä taas ihmisestä, jota kannattaa vältellä.
T. Uhriutuva narsku
Vierailija kirjoitti:
YYYHYYY KAIKKI KIUSAA EIKÄ SYY OLE MUN YYYHYYY😫😩
Mitä sen jälkeen tapahtuu jos myöntää kaikille virheensä? Saako silloin olla rauhassa ?
Vierailija kirjoitti:
Lyhyen aikaa vain. Lukiossa paras kaverini suuttui minulle, ja niin kauan kuin se riita kesti - pari viikkoa - kukaan isosta kaveriporukasta ei puhunut minulle mitään. Se oli todella omituinen kokemus, enkä sen jälkeen luottanut enää kunnolla kehenkään heistä.
Myös kaveriporukan ulkopuolella olevat ihmiset v*ttuilivat minulle tästä, ja koko juttu tuntui absurdilta, koska riidan aihekin oli niin typerä ja epäreilu. (Kaverini oli lainannut muistiinpanojani => tarvitsin ne takaisin lukeakseni kokeeseen => kaveri unohti kerta toisensa jälkeen tuoda ne minulle takaisin => hain ne koetta edeltävänä päivänä itse häneltä. Tuolloin kaverilla oli treffit uuden poikkiksen kanssa, ja hän loukkaantui verisesti, että häiritsin hänen kuherteluaan.)
Onpa sairasta, mutta siitä huolimatta en ole yllättynyt, koska tuollaisia ihmisiä löytyy paljon.
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja miettinyt mistä tuo johtuu?
Usein luonnevikaisen yksilön valtapeleistä. Ei se sen ihmeempää vaadi. Tyyppi puhui paskaa muista selän takana jatkuvasti, oli omasta mielestään kovin hauska.
Itse kasvoin perheessä, jossa oli 6 lasta ja vanhemmat. Kaikki oli epäjohdonmukaista, juopot milloin toistensa kimpussa, milloin yhdessä rintamassa lapsia vastaan, yleensä sen mukaan mitä hyötyä olivat saamassa milloin mistäkin. Oli suosikkilapsia/orjalapsia, vastakkainasettelua. Sukupuolen perusteella suosimista, pojat olivat äidin lemppareita ja myös sanoi sen selvästi.
Ns. järki-ihmisenä minut useinkin suljettiin ja eristettiin emotionaalisesti ja psyykkisesti. Meitä lapsia ei koskaan nähty tai kuultu, saati arvostettu. Ns. lempilapsetkin vain jonkinlaisen oudon tunnekokemuksen perusteella, he myös saivat aineellista hyvää kun joku muu joutui kerjäämään uusia housuja kuukausia. Oli jo silloin tunne, että on täysin joidenkin mielivaltaisten seikkojen armoilla siitä, saako olla rauhassa vai joutuuko silmätikuksi. Se on kehittänyt itsestä aika oudon persoonan enkä ole kyennyt ihmissuhteisiin oikeastaan lainkaan aikuisiällä. Näillä mennään, ja olen tyytyväinen, että tiedostan, että en ole normaali.
Tunnistan yleensä oudot dynamiikat erilaisissa ryhmissä nopeasti. Ja ryhmän dynamiikan yleensäkin sekä ihmisten roolit siellä. Olen aika sopeutuva sen vuoksi, olen huomannut jonkinlaista manipulatiivisuutta käytöksessäni jos on avautunut tilaisuus hyödyntää näitä havaintoja. En oikein pidä tuosta puolesta itsessäni, haluaisin, että kaikki olisi mahd. neutraalia ryhmissä, joissa tunnepuoli jää jo ryhmän tehtävän takia taka-alalle.
Alue: Aihe vapaa
Yhdessä työpaikassa ja siellä yhdessä tiimissä jouduin jotenkin pois suljetuksi.
Se oli aika karmea kokemus, tietyllä tapaa vähän traumaattinenkin vaikka ihan aikuinen olin. Onneksi minulla oli työelämässä ja muutenkin jo kilometrejä takanani aika paljon ja olin aiemmin aina kokenut olevani pidetty työkaveri riippumatta millaisissa yhteisöissä ja tiimeissä olin toiminut, niin pääsin kokemuksesta yli suhtkoht ehjin nahoin. Kyllä se silti työstämistä vaati, eniten pohdin sitä että mitä jos minä olenkin se outo ja vaikea ja minut suljetaan siksi pois.
Jälkikäteen kun olin vaihtanut työpaikkaa ja kaikki oli taas hyvin, tajusin vasta kunnolla sen miten epäterve se työyhteisö oli, vaikka tosiaan siis oireilin jo siellä ollessani sitä epätervettä dynamiikkaa ja siksi sieltä lähdinkin.