Me Naiset: Ellen Jokikunnas ja Jari-puoliso saavat adoptiolapsen
Jokikunnas oli Italiassa ja matkalla lentokentälle, kun puhelin soi ja langan päässä oli adoptiovastaava. Pian myös kuvat, videot ja tiedot lapsesta saavuttivat tulevien vanhempien sähköpostit.
Videolla näimme hymyileväisen tyypin leikkimässä, piirtämässä ja musisoimassa. Olemme katsoneet tämän äärimmäisen hyvän mielen videon läpi ehkä tuhat kertaa.
Pariskunta on kertonut julkisuuteen avoimesti lapsettomuuden tuomasta surusta. He kävivät seitsemän vuotta lapsettomuushoidoissa, jonka jälkeen adoptiojonossa kului vielä kuusi vuotta.
Pitkä prosessi ei hajottanut parisuhdettamme, päinvastoin. Se hitsasi meidät paremmiksi toisillemme, Jokikunnas summaa Me Naisille.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/7ee904d3-0753-49f6-a127-6aff74…
Onnea!
Mutta ompa hävyttömän pitkä prosessi tuo adoptioprosessikin, kuusi vuotta!
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä jollekin meni tunteisiin kun sanoin että adoptiolapset voivat olla vaikeita. Taidat olla Ellen?
Typerät kusipäät eli sinä tässä ärsyttää. Ja miten niin Ellen kun juuri sanoit ettet edes kirjoita hänestä?
Kaikki lapset voivat olla vaikeita. Mene jo pois.
Tämän ketjun aihe on Ellen JA adoptio.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun aihe on Ellen JA adoptio.
Tämän ketjun aihe on Ellenin adoptio.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset voivat olla vaikeita. Mene jo pois.
Ei saisi edes tulla ketjuun kertomaan mielipidettä joka eroaa omastani? Keskusteluketjut on olemassa vaan siksi että kaikki olisi samaa mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"He kävivät seitsemän vuotta lapsettomuushoidoissa"
Ellen on 47 vuotias. Eli lapsettomuushoidot alkoi kun hän oli 40 vuotias. Olisiko kannattanut silloin kun oli missinä hoitaa asia alta pois?
Todella julma kommentti. Et voi tietää syitä tilanteelle. Kaikki eivät edes löydä (hyvää) kumppania ajoissa.
Siksi etsitä kuuluu aloittaa ennen 20 ikä vuotta. Silloin pitää olla jo avioliitossa. Totuus sattuu siksi sitä ei haluta kuulla.
Hah. Kuka edes haluaa lasta alle kaksikymppisenä? Sitähän on ihan lapsi itsekin silloin.
Meidän eskarilaisen ryhmässä on 12 lasta ja suoraan sanottuna 10 näistä on täysin pilalle hemmoteltuja itsekkäitä ja ärsyttäviä kakaroita joille on opetettu lähinnä se, että on vain omia oikeuksia, eikä yksikään ole adoptoitu :O kylätuttava on saanut Kiinasta aikoinaan adoptiolapsen ja hellyttävämpää ja kohteliaampaa tyttöä en ole kuunaan tavannut!
Olet jo kertonut oman kokemuksesi. Hyvä on. Se on sinulle totta.
Hyväksy kuitenkin se, että muut asioista laajemmin perillä olevat huomauttavat, että se kokemuksesi on vain se: ei mikään yleispätevä totuus. Lopeta jankkaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Usein kun adoptiolapsen saa pitkän odotuksen jälkeen, sitä haluaa hemmotella. Ja adoptiovamhemmiksi valitaan tyyppejä jotka eivät koskaan korota ääntään lapselle missään tilanteessa vaikka aihetta olisi. Lässyttävät vaan.
Kiehuttaa täällä kun lukee "asiantuntijoiden" kommentteja adoptiosta.
- adoptioneuvonta on pitkä ja perusteellinen, kellään ei ole luuloa että "lapsi on kiitollinen". Edes sijaisperheissä ei ole tätä käsitystä että "lapsi on kiitollinen" ja heidän valmennusprosessi on vielä paljon lyhyempi kuin adoptioperheiden.
- toiminta on lapsilähtöistä.
- lapsi ja lapsen tarpeet ensin.
- lapsen kulttuuri täytyy tuntea ja antaa hänen olla osa kulttuuriaan myös uudessa kotimaassa.
- suurin osa adoptoiduista on erityislapsia; https://www.duodecimlehti.fi/duo16650
...
Ja vaikka miten on teroitettu tätä lapsilähtöisyyttä ja tentattu kasvatusperiaatteista, arvoista, miten teidät on kasvatettu ja miten aiotte itse kasvattaa; valmistauduttu vaikka kehitysviivästymiin, silti ne lapsen traumat voi tulla kuin märkä rätti päin kasvoja. Harva on sellaista kohdannut normaalielämässään.
Adoptio on aina trauma, varhaislapsuudessa vaihtuvat hoitajat (lastenkodin taso) on traumaattista. Jotkut selviää näistä paremmin, jotkut ei. Pahimmillaan lapsella on kiintymyssuhdehäiriö. RAD on varsin tuttu termi adoptioperheille, ja täällä nämä "asiantuntijat" on "huolissaan" jos lässytetään liikaa.
RAD on niin monisyinen juttu. Lapsella ei ole kykyä muodostaa ihmissuhteita (edes vanhempiin tai sisaruksiin), hänellä ei ole empatiantajua, hän ajattelee muista pahaa ja näkee kaikissa pahaa. Hän ei välitä mistään.
Tällaista lasta pitää kasvattaa aluksi kuin sylivauvaa, juu, lässyttäminenkin kuuluu siihen. Tuttipullo viisivuotiaalle, sillä sitä vaille hän on jäänyt. Syötetään sylissä, syötetään herkkuja, opetetaan katsekontaktia, opetetaan että olet kaiken rakkauden ja välittämisen arvoinen. Se kuuluisi oppia sylivauvana, mutta jos sitä ei ole silloin oppinut, se yritetään opettaa sille viisivuotiaalle tai seitsemänvuotiaalle, ihan kuten vauvalle.
Adoptiovanhemmat (ja myös hyvin usein sijaisvanhemmat, kyllä Suomessakin on lapsia jotka on juuri näin traumatisoituneita) painii sellaisten erityisyyksien kanssa, joista teillä ei ole aavistustakaan. Pintaa katsomalla ette lapsen tunne-elämää näe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset voivat olla vaikeita. Mene jo pois.
Ei saisi edes tulla ketjuun kertomaan mielipidettä joka eroaa omastani? Keskusteluketjut on olemassa vaan siksi että kaikki olisi samaa mieltä?
Tottakai saa kertoa myös vastakkaisen mielipiteen , mutta mikä se vastakkainen mielipide on johon vetoat? Jos aiheena on se, että Ellen sai adoptiolapsen, sen aiheen vastakkainen mielipide olisi se, että Ellen EI olisi saanut adoptiolasta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset voivat olla vaikeita. Mene jo pois.
Ei saisi edes tulla ketjuun kertomaan mielipidettä joka eroaa omastani? Keskusteluketjut on olemassa vaan siksi että kaikki olisi samaa mieltä?
Mikä mileipide se on että solvaat ihmisiä? Ohi ketjun aiheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun aihe on Ellen JA adoptio.
Tämän ketjun aihe on Ellenin adoptio.
Kenelle se Ellen adoptoidaan ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun aihe on Ellen JA adoptio.
Tämän ketjun aihe on Ellenin adoptio.
Kenelle se Ellen adoptoidaan ?
Kuusi palaa, kuusi palaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun aihe on Ellen JA adoptio.
Tämän ketjun aihe on Ellenin adoptio.
Kenelle se Ellen adoptoidaan ?
Adoptio (kovalla peellä) on suomeksi LAPSEKSI OTTAMISTA. Ellen ottaa lapsen. Pi-tää-kö tavata?
Vierailija kirjoitti:
50v nainen luulee jaksavansa lapsi arkea. Kohta saadaan lukea lööpeistä kun ei jaksa.
Pidä ilkeä Vanhapiika turpasi kiinni. Älä olettele kenenkään elämää 😈😈😈😈😈😈
Nämä suht vanhana adoptoidut voivat olla hyvin traumatisoituneita
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muhoksen-perhekotimurhasta-tuomittu…
Vierailija kirjoitti:
"He kävivät seitsemän vuotta lapsettomuushoidoissa"
Ellen on 47 vuotias. Eli lapsettomuushoidot alkoi kun hän oli 40 vuotias. Olisiko kannattanut silloin kun oli missinä hoitaa asia alta pois?
Eikö kannattasi olla puuttumatta, mitä kenenkin kannattaa, varsinkin noissa asioissa. Sinun kannattaa pitää läpesi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös luki, että on kyse 7v lapsesta, jolla on jotain erityisyyttä.
Jokikunnas ja miehensä ovat sen ikäisiä, etteivät he voi adoptoida alle 7-vuotiasta lasta.
Tuossa iässä on jo lastenlapsia jos on ollut järkeä päässä.
Onko sinulla järkeä päässä kun tommosta päliset.. 🤮🙈
Kylläpä jollekin meni tunteisiin kun sanoin että adoptiolapset voivat olla vaikeita. Taidat olla Ellen?