Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erimielisyys miehen kanssa, mies haluaa kaverit mukaan yhteiseen reissuun ja minä en
08.04.2024 |
Olen siis todella introvertti, jolla hieman asperger piirteitä. Olen myös luonteeltani hiljainen, pelkään muutoksia, rutiinit ovat tärkeitä ja että saan olla rauhassa ja paljon omaa aikaa. Kaipaan harvoin ystävien seuraa, koska työt ja puolison seura ja toisinaan perheen seura riittää itselleni vallan mainiosti.
Miesystäväni kyllä tietää, millainen olen luonteeltani ja hyväksyy sen.
Miesystäväni on haaveillut pitkään eräästä reissusta ulkomaille. Ollaan käyty pari kertaa ulkomailla, ja en mitenkään super paljon reissaamisesta nauti, mutta on siinä kivatkin puolensa.
Nyt miesystäväni on puhunut, että hänen ystäväpariskunta olisi myös kiinnostunut, jos tulisi meidän kanssa reissuun. Kyseinen mies on mieheni paras ystävä ollut aina ja hänelle tärkeä, kuin perheenjäsen. Olen tavannut tämän pariskunnan muutamia kertoja, tullaan toimeen, mutta he ovat todella ekstroverttejä ja äänekkäitä, ja minulla ei heidän kanssa juttu hirveästi leikkaa, ja olen todella uupunut parin tunnin näkemisestä, vaikka sinänsä ovatkin periaatteessa mukavia, muttei vaan kaveruuden kemiat kohtaa.
Ajatus kauhistuttaa. Oikeastaan stressaa ja ahdistaakin.
Olen sanonut ahdistuksestani miehelle. Hän vain tuumaa, että "No eihän se sitä tarkoita, että me siellä koko ajan yhdessä ollaan! Korkeintaan välillä ollaan yhdessä ja istutaan iltoja ja käydään syömässä ja jossain reissuissa."
Eli se tarkoittaa, että automatka lentokentälle yhdessä aamuyöllä, lentomatka yhdessä, hotellilla oloa yhdessä ja iltaisin syödään yhdessä. Eli aivan liikaa, aivan todella paljon.
Mies on haaveillut nimenomaan tästä kyseisestä reissusta koko elämänsä, ja haluaisi toteuttaa sen juuri minun kanssani, ja hänelle olisi tärkeää, että tähän reissuun tulisi myös ystäväpariskunta. Ei halua ilman minuakaan lähteä tai pelkästään kaveripariskunnan kanssa.
Sinällään en haluaisi olla hänen haaveidensa pilaaja. Hän on joustanut minun kanssani todella paljon, ja lähtenyt reissuun kanssani, mihin itse olen halunnut ja hän on tullut "mielikseni", mutta joustavasta ja avoimesta luonteestaan johtuen aina nauttinut reissuista jopa enemmän kuin minä. Eli minunkin varmaan olisi kannettava korteni kekoon.
Silti, reissu ei sinällään kiinnosta itseäni niin paljon, koska lentomatka on todella pitkä sinne ja stressaan kaikkea. Kuitenkin mieheni mieleksi olen halukas lähtemään.
Reissun tekee ahdistavaksi, koska kaveripariskunta tulisi mukaan ja haluaisin lähteä pelkästään mieheni kanssa. Kertakaikkiaan en jaksa niin äänekkäitä ihmisiä lomamatkalla, kenen kanssa en viihdy.
En nyt tiedä, mitä tässä tehdä. Suostuisitteko itse lähtemään pitkälle reissulle ihmisten kanssa, kenestä et pidä?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Omakohtaisen kokemuksen perusteella sanoisin että nyt on aika erota.
Itse kituuttelin tuollaisessa suhteessa aivan liian pitkään, koska ajattelin että jos minä joustan niin nainen joustaa sitten puolestaan. Mutta ei hän koskaan joustanut. Muuttui vain entistä enemmän "omaa aikaa tarvitsevaksi introvertiksi" ja pikkuhiljaa omat kaverisuhteeni kuihtuivat, koska emme koskaan voineet tehdä mitään yhdessä. Sillä hän ei jaksanut tai juuri nyt oli niin kuormittunut työpäivästä tms. shittiä. Eron jälkeen elämä ollut kevyempää. Olen voinut viettää aikaa ystäväpariskuntien kanssa ilman syyllisyyttä siitä että oma puoliso ei juuri nyt(tenkään) jaksanut tulla mukaan, vaan jäi kotiin makaamaan.
Uskallan siis sanoa että ette sovi toisillenne. Pidemmän päälle miestä rupeaa syömään tuo sinun kuormittuminen joka jumalan asiasta, vaikket tekisikään sitä tahallasi.
Onko sinulla omia ystäviä vai onko kaikki ystävät "kaveripariskuntia" joiden luona pitää jostain syystä vierailla pariskuntana. Kylmä tosiasia on se, että erittäin harvoin kaikki neljä tällaista "pakolla yhteen" kaveria ovat oikeasti ystäviä.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo reissu tulee menemään niin, että ukot hengailevat keskenään ja naisväki keskenään. Ei siinä mitään, jos myös toiset ovat hyvää pataa keskenään, mutta usein niin ei ole
Eli oikeasti raskas reissu sille pakko ottaa mukaan puolisolle. Nämä naiset voivat olla keskenään täysin eri tyyppisiä, vaikka miehet olisivat iiìiiiks ystäviä jo viimeiset 100 vuotta.
Mies taitaa naida kaverimiestään ja haluaa jakaa unelman juuri sen kanssa, paras olisi jos gayt tulisi kaapista ja lähtisi avoimesti kahdestaan lemmenlomalle 👉👌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakohtaisen kokemuksen perusteella sanoisin että nyt on aika erota.
Itse kituuttelin tuollaisessa suhteessa aivan liian pitkään, koska ajattelin että jos minä joustan niin nainen joustaa sitten puolestaan. Mutta ei hän koskaan joustanut. Muuttui vain entistä enemmän "omaa aikaa tarvitsevaksi introvertiksi" ja pikkuhiljaa omat kaverisuhteeni kuihtuivat, koska emme koskaan voineet tehdä mitään yhdessä. Sillä hän ei jaksanut tai juuri nyt oli niin kuormittunut työpäivästä tms. shittiä. Eron jälkeen elämä ollut kevyempää. Olen voinut viettää aikaa ystäväpariskuntien kanssa ilman syyllisyyttä siitä että oma puoliso ei juuri nyt(tenkään) jaksanut tulla mukaan, vaan jäi kotiin makaamaan.
Uskallan siis sanoa että ette sovi toisillenne. Pidemmän päälle miestä rupeaa syömään tuo sinun kuormittuminen joka jumalan asiasta, vaikket tekisikään sitä tahallasi.
Onko sinulla omia ystäviä vai onko kaikki ystävät "kaveripariskuntia" joiden luona pitää jostain syystä vierailla pariskuntana. Kylmä tosiasia on se, että erittäin harvoin kaikki neljä tällaista "pakolla yhteen" kaveria ovat oikeasti ystäviä.
-ohis
On omia kavereita, oli yhteisiä, oli hänen kavereita. Ei kaikkialla tarvi pariskuntana vierailla, mutta jos molemmat kutsutaan ja paikalla on muitakin pariskuntia, niin on se vähän ankeaa yksin mennä tai jättää menemättä. No se ratkeaa sillä että ne kutsut sitten vaan loppuu. Ja sanomattakin lienee selvää että ikinä emme voineet ketään kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakohtaisen kokemuksen perusteella sanoisin että nyt on aika erota.
Itse kituuttelin tuollaisessa suhteessa aivan liian pitkään, koska ajattelin että jos minä joustan niin nainen joustaa sitten puolestaan. Mutta ei hän koskaan joustanut. Muuttui vain entistä enemmän "omaa aikaa tarvitsevaksi introvertiksi" ja pikkuhiljaa omat kaverisuhteeni kuihtuivat, koska emme koskaan voineet tehdä mitään yhdessä. Sillä hän ei jaksanut tai juuri nyt oli niin kuormittunut työpäivästä tms. shittiä. Eron jälkeen elämä ollut kevyempää. Olen voinut viettää aikaa ystäväpariskuntien kanssa ilman syyllisyyttä siitä että oma puoliso ei juuri nyt(tenkään) jaksanut tulla mukaan, vaan jäi kotiin makaamaan.
Uskallan siis sanoa että ette sovi toisillenne. Pidemmän päälle miestä rupeaa syömään tuo sinun kuormittuminen joka jumalan asiasta, v
Kaverisi ei kutsunut sinua, kun puolisosi ei tullut? Outoa. Nytkö voit sinkkuna taas olla kutsuttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla omia ystäviä vai onko kaikki ystävät "kaveripariskuntia" joiden luona pitää jostain syystä vierailla pariskuntana. Kylmä tosiasia on se, että erittäin harvoin kaikki neljä tällaista "pakolla yhteen" kaveria ovat oikeasti ystäviä.
-ohis
Mä olen sitten varmaan poikkeus sääntöön, koska olen ystävystynyt sekä exäni, että nykyisen miehen kavereiden puolisoiden kanssa. Tosi mukavia tyyppejä. Miehet kyllä myös. Kun erosin exäni kanssa, ystävyys näihin kaveripariskuntiin säilyi, vaikka alunperin olen heihin tutustunut exän kautta. Yksi näistä puolisoista on paras ystäväni. Myös mieheni sekä exäni uusi tulevat heidän kanssaan juttuun ja vaikken exäni kanssa ystävä olekaan, meidät voi huoletta kutsua samoihin pirskeisiin. Niin, ja on minulla silti myös ns. omiakin ystäviä, mitä nyt mieheni on mokoma mennyt ystävystymään heidän puolisoidensa kanssa. Ehkä olen vaan onnekas, kun on sattunut mahtavia tyyppejä ympärille.
Introvertti, AMBIVERTTI (n. 50 % väestöstä) ja ekstrovertti. Ihan tiedoksi.
Oudoksuttaa myös, että yleinen mielipide näyttää olevan, että ekstrovertti on se ainoa oikea ja hyväksyttävä tyyppi. Miksi ihmeessä?
Ap:n kysymykseen liittyen: vaikea paikka, joku pettyy varmasti aina. Voisitteko jakaa, kuten joku ehdottikin, mutta esim. viikko kahdestaan ja mies lisäviikon kavereiden kanssa ja sinä kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oudoksuttaa myös, että yleinen mielipide näyttää olevan, että ekstrovertti on se ainoa oikea ja hyväksyttävä tyyppi. Miksi ihmeessä?
Mistä niin päättelit? Itse kirjoitin tähän kerjuun, että harmittaa vähän mieheni kaverin syrjään vetäytyvä vaimo. Olen itse ambivertti. Ja silti en jaksaisi puolisoa joka käyttäytyy kuten ap. Mä ymmärrän hyvin sekä ap:ta, että mieheni kaverin vaimoa. Mutta ei se ymmärrys heistä sen parempaa seuraa tee.
Kyllä minä lähtisin mieheni mieliksi. Jos hän on sun vuoksesi paljon joustanut niin kyllä on suhteen kannalta tärkeää, että sinäkin teet jotain mikä itseäsi ei niin napostelisi. Jos tuo on joku oikea unelma miehelle niin sitä paremmalla syyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä olisi hyvä jutella miehen kanssa, että mitä hän konkreettisesti tarkoittaa sillä, että välillä teette koko porukalla reissuja ja illastatte/vietätte iltaa. Introvertille "välillä" tarkoittaa usein aivan muuta kuin ekstrovertille.
Täällä käy todella selvästi ilmi, että introverttejä vaaditaan joustamaan, mutta jos ekstroverteiltä vaadittaisiin samaa, niin se on melkein kidutusta. On hankala ymmärtää että miksi introvertin pitäisi venyä ja lomailla porukalla, mutta ekstrovertiltä ei vaadita sitä, että hän lomailisi vain puolison kanssa.
Ryyppääminen Japen ja Peran kanssa kiinnostaa aina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi hyvä jutella miehen kanssa, että mitä hän konkreettisesti tarkoittaa sillä, että välillä teette koko porukalla reissuja ja illastatte/vietätte iltaa. Introvertille "välillä" tarkoittaa usein aivan muuta kuin ekstrovertille.
Täällä käy todella selvästi ilmi, että introverttejä vaaditaan joustamaan, mutta jos ekstroverteiltä vaadittaisiin samaa, niin se on melkein kidutusta. On hankala ymmärtää että miksi introvertin pitäisi venyä ja lomailla porukalla, mutta ekstrovertiltä ei vaadita sitä, että hän lomailisi vain puolison kanssa.
Ja sehän on niin, että estrovertin on yleensä vaikea ymmärtää intvovertia. Jos omasta mielestä on sitä parempi, miten enemmän porukkaa ympärillä, omaa tilaa ja aikaa tarvitseva introvertti on äkkiä omituinen tunnelman pilaaja.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi hyvä jutella miehen kanssa, että mitä hän konkreettisesti tarkoittaa sillä, että välillä teette koko porukalla reissuja ja illastatte/vietätte iltaa. Introvertille "välillä" tarkoittaa usein aivan muuta kuin ekstrovertille.
Täällä käy todella selvästi ilmi, että introverttejä vaaditaan joustamaan, mutta jos ekstroverteiltä vaadittaisiin samaa, niin se on melkein kidutusta. On hankala ymmärtää että miksi introvertin pitäisi venyä ja lomailla porukalla, mutta ekstrovertiltä ei vaadita sitä, että hän lomailisi vain puolison kanssa.
Eiköhän suurin osa ekstroverteistä lomaile enimmäkseen puolison/perheensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikimaailmassa lähtisi tuollaiselle reissulle.
Tunnen itseäni sen verran, että kuormittuisin niiden muiden seurasta ja minulta menisi hermot. Jo muutamassa päivässä tulisin vihamieliseksi ja saisin ennenpitkää suunnilleen raivokohtauksia, vähintään joutuisin vetäytymään kokonaan omiin oloihini loppumatkaksi. Siinä menisi ne ihmissuhteet poikki kokonaan. Siksi ymmärrän olla edes lähtemättä tilanteisiin, jotka ylittävät sietokykyni niin pahasti.
T. Introvertti ja lievä asperger
En lähtisi missään nimessä.
Teen kyllä kompromisseja koko ajan, kuten parisuhteessa kuuluu. Mutta en ikinä, ikinä pilaisi lomaani tuolla tavalla. Ihan liikaa pyydetty. Tuo olisi täydellinen painajainen, syistä jotka ap kuvaili.
Minulle olisi kyllä ok jos mies haluaa lähteä yksin. Keksin kyllä tekemistä itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi hyvä jutella miehen kanssa, että mitä hän konkreettisesti tarkoittaa sillä, että välillä teette koko porukalla reissuja ja illastatte/vietätte iltaa. Introvertille "välillä" tarkoittaa usein aivan muuta kuin ekstrovertille.
Täällä käy todella selvästi ilmi, että introverttejä vaaditaan joustamaan, mutta jos ekstroverteiltä vaadittaisiin samaa, niin se on melkein kidutusta. On hankala ymmärtää että miksi introvertin pitäisi venyä ja lomailla porukalla, mutta ekstrovertiltä ei vaadita sitä, että hän lomailisi vain puolison kanssa.
Mitä ihmettä? Kyllä minä meillä intron miehen kanssa lomailen pääsääntöisesti, todella harvoin on joku isomman porukan reissu. Yleensä jos en mene miehen kanssa, menen kavereiden kanssa ja hän viihtyy hyvin itsekseen sen viikonlopun tms. Mutta harvinaista herkkua, ei todellakaan edes mitään joka toinen vuosi, on, jos mies haluaa lähteä isomman kaveriporukan kanssa jonnekin.
Jo mökille viikonlopuksi saa puolittain patistella, saatika että lähtisi johonkin pitkään reissuun kaveripariskunnan kanssa. Ihan varmaa on, että jos viime kesänä oltiin kaveriviikonlopussa jossain niin tänä vuonna tai vielä seuraavanakaan turha kysellä. Vastahan siellä oltiin ja kamalaa oli.
Aina on meillä selvää ollut, että näissä mennään sen vähemmän seurallisen mukaan ja niin näyttää olevan muillakin, kenellä näissä eroa on.
En lähtisi. Mies voisi mennä kavereiden kanssa ja parisuhdereissu voisi olla joku toinen kerta. Jos se on miehen unelmareissu, hänellä on jo lähtökohtaisesti niin isot odotukset, että niitä on mahdoton täyttää ja viettää samalla oman näköistä lomaa.
Alue: Aihe vapaa
Olen superekstrovertti ja tietääkseni neurotyypillinen, mutta en ikinä lähtisi mihinkään reissuun ihmisten kanssa, joiden seurasta en nauti. Miksi käyttää rahaa huonoon lomaan? Sitäpaitsi esim. syömisestä tulee käytännön ongelmia jos ei halua olla muiden seurassa, koska lomalla nyt yleensä on syötävä ulkona. Varmasti muut kokisivat ongelmaksi, jos AP päättäisi mennä yksin eri ravintolaan.