Lue keskustelun säännöt.
Juontaja Laura Ollila kertoi faktaa lapsettomien ja perheellisten arjen eroista ja ihmiset sen vuoksi nostaneet somemyrskyn!
07.04.2024 |
https://www.is.fi/viihde/art-2000010343307.html
Ensimmäisessä asiassa Laura ottaa kantaa lapsettomien ja perheellisten sairastamiseen. Lauran mukaan lapsettomat voivat sairastuessaan keskittyä vain itseensä ja parantumiseen, mutta perheellisten on pyöritettävä perhearkea siinä samalla.
"Podcast-juontaja Laura Ollilan kommentit lapsettomista aikuisista ovat nostattaneet myrskyn sosiaalisessa mediassa.
Ollila julkaisi sunnuntaina Instagram-tilinsä tarinoihin videoita, joissa hän luettelee talven aikana tekemiään havaintoja. Havainnot koskevat lapsettomien aikuisten ja lapsiperheiden arjen eroja.
- On kaksi asiaa mitä lapsettomat ihmiset eivät tiedä. Ensimmäinen asia on se, että lapseton ihminen ei tajuakaan, miten onnekas on, kun saa sairastaa yksin kaikessa rauhassa, ei tarvitse tehdä mitään. Kun sulla on lapsia ja 40 astetta kuumetta, sä pyörität sitä perhearkea silti, Ollila toteaa videollaan.
Hän kertoo seuranneensa huvittuneena talven aikana, kuinka lapsettomat valittavat sosiaalisessa mediassa flunssaansa.
- Oikeasti joku lapseton ihminen nyyhkyttää ja itkee sitä, kun hän ei jaksa enää, kun hänellä on flunssa. Sitten mä katson sitä stooria: "Olen täällä 39 asteen kuumeessa kahden pienen lapsen kanssa, ja tämä perhearki vaan jatkuu. Ja mitä sinä teet, sinä pystyt makaamaan sillä sohvalla katsoen Netflixiä, eikä sun tarvitse tehdä mitään, Ollila jatkaa""
Toisessa asiassa Laura sanoo, että Suomen talvesta tykkäävät taitavat olla kerrostalossa asuvia lapsettomia, koska talvi aiheuttaa heille paljon vähemmän harmia kuin perheellisille.
"Ollila myös kertoo videolla, että hän ei ole ennen juurikaan ärsyyntynyt säästä. Kahden pienen lapsen äitinä tilanne on kuitenkin muuttunut. Hän on havainnut, että pienten lasten kanssa talvi voi olla raskasta aikaa.
Hän kertoo asuvansa nykyään kerrostalossa, mutta samaistuvansa heihin, jotka asuvat lasten kanssa omakotitalossa tai rivitalossa.
- Tämä Suomen talvesta tykkääminen. Miten musta tuntuu, että kaikki ihmiset, jotka siitä tykkäävät, ovat lapsettomia kerrostalossa asuvia, koska se ei vaikuta heidän elämäänsä juuri mitenkään, Ollila miettii.
Hän listaa talven aikaisiksi harmiksi omakotitalossa asuville muun muassa jatkuvan lumen kolaamisen, stressin lämmityskuluista ja lapsien ulkovaatteiden pukemisen.
- En tiennyt, että Suomen talvea voi inhota näin paljon, Ollila toteaa naurahtaen."
Mielestäni nuo molemmat Lauran kertomat asiat ovat ihan totta. Siksi minä en oikein ymmärrä tuota ihmisten somemyrskyä. Mutta kai se on niin, että nykyään se oma mieli todellakin pahoitetaan asiasta kuin asiasta.
Kommentit (356)
Olen 46v ja lapset jo isoja. Ihanan helppoa. Jos sairastan ja tarvitsen vaikka kaupasta jotain niin siirrän vaan rahat lapsen tilille ja hän käy kaupassa. Sama lumitöiden kanssa. Jos en jaksa niin lapsi tekee ne. Muutama pikkulapsiviuosi on pieni vaiva siihen nähden mitä on edessä sen jälkeen. Lapseton sai ehkä sairastaa silloin niinä muutamana vuotena rauhassa, mutta ei hänen elämänsä tässä kohtaa enää niin helpolta ja varsinkaan kadehdittavalta kuulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut nyt valittaa, oli tilanne mikä tahansa. Siskoni jaksoi aina lapsettomana ollessaan muistuttaa juuri siitä, että lapsettomana on kaikki ihan yhtä rankkaa kuin lapsen kanssa. Vähätteli kaikkia lapsiperheen haasteita ja korosti omiaan.
No, nyt siskolla on pieni lapsi ja yhtäkkiä se lapsiperheen arki onkin raskaampaa kuin mikään ikinä. Enkä edes minä voi heidän elämän rankkuutta ymmärtää, vaikka olen jo 10v sitten elänyt tuon pikkulapsivaiheen läpi. Sisko vielä asuu kaikkien tukiverkkojen lähellä ja saa kaiken avun ihan joka tilanteessa. Itse asuin pikkulapsiajan ulkomailla.
Sanoisin, että elämän rankkuus on myös pitkälti luonne-/asennekysymys monella.
Vierailija kirjoitti:
Olen 46v ja lapset jo isoja. Ihanan helppoa. Jos sairastan ja tarvitsen vaikka kaupasta jotain niin siirrän vaan rahat lapsen tilille ja hän käy kaupassa. Sama lumitöiden kanssa. Jos en jaksa niin lapsi tekee ne. Muutama pikkulapsiviuosi on pieni vaiva siihen nähden mitä on edessä sen jälkeen. Lapseton sai ehkä sairastaa silloin niinä muutamana vuotena rauhassa, mutta ei hänen elämänsä tässä kohtaa enää niin helpolta ja varsinkaan kadehdittavalta kuulosta.
Lapsettomien lapseton elämä on kaikkea ja ihan mitä vaan lapseton siitä haluaa tehdä, mutta toki lapselliset uskottelevat itselleen juuri noin kuin sinäkin. Lapsettomalla voi kuitenkin olla ihan kaikkea muuta paitsi se lapsi, jota lapseton ei siis alun perinkään halua vaivoikseen ja joka on lopulta vain 1 ihminen ja 1 ihmissuhteen osapuoli. Lapsettomalla voi olla (sisäänpäin lämpiävää ja itseensä/perheeseensä käpertynyttä) lapsellista laajemmat ihmissuhdeverkostot ja muutenkin lapseen liittymättömissä asioissa paljon laajemmat ja mielekkäämmät skaalat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 46v ja lapset jo isoja. Ihanan helppoa. Jos sairastan ja tarvitsen vaikka kaupasta jotain niin siirrän vaan rahat lapsen tilille ja hän käy kaupassa. Sama lumitöiden kanssa. Jos en jaksa niin lapsi tekee ne. Muutama pikkulapsiviuosi on pieni vaiva siihen nähden mitä on edessä sen jälkeen. Lapseton sai ehkä sairastaa silloin niinä muutamana vuotena rauhassa, mutta ei hänen elämänsä tässä kohtaa enää niin helpolta ja varsinkaan kadehdittavalta kuulosta.
Lapsettomien lapseton elämä on kaikkea ja ihan mitä vaan lapseton siitä haluaa tehdä, mutta toki lapselliset uskottelevat itselleen juuri noin kuin sinäkin. Lapsettomalla voi kuitenkin olla ihan kaikkea muuta paitsi se lapsi, jota lapseton ei siis alun perinkään halua vaivoikseen ja joka on lopulta vain 1 ihminen ja 1 ihmissuhteen osapuoli. Lapsettomalla voi olla (sisäänpäin lämpiävää ja itseensä/perheeseensä käpertynyt
Niin voi olla tai olla olematta. Ei se lapsi tuota muuta pois sulje kuitenkaan. Lapsettomuus sen sijaan sulkee pois lapsen. Mutta ei niin päin, että lapsi sulkee pois muut ihmissuhteet. Typerää edes tuollaista ottaa puheeksi "keskustelussa". Samalla tavalla on itseensä käpertyneitä ikisinkkuja pienissä vuokrayksiöissään ihmettelemässä masennusta ja kun ei ole ystäviä, perhettä eikä edes ulkona uskalla liikkua. Otetaan sitten tuo ääriesimerkki, kun itsekin lähdit äärilaidasta vanhemmasta joka on vaan omaan lapseensa ja perheeseensä käpertynyt. Tosin en kyllä ole kiinnostunut jatkamaan enää tästä, kun taso on tuo. On perhe ja muutakin tekemistä. ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 46v ja lapset jo isoja. Ihanan helppoa. Jos sairastan ja tarvitsen vaikka kaupasta jotain niin siirrän vaan rahat lapsen tilille ja hän käy kaupassa. Sama lumitöiden kanssa. Jos en jaksa niin lapsi tekee ne. Muutama pikkulapsiviuosi on pieni vaiva siihen nähden mitä on edessä sen jälkeen. Lapseton sai ehkä sairastaa silloin niinä muutamana vuotena rauhassa, mutta ei hänen elämänsä tässä kohtaa enää niin helpolta ja varsinkaan kadehdittavalta kuulosta.
Lapsettomien lapseton elämä on kaikkea ja ihan mitä vaan lapseton siitä haluaa tehdä, mutta toki lapselliset uskottelevat itselleen juuri noin kuin sinäkin. Lapsettomalla voi kuitenkin olla ihan kaikkea muuta paitsi se lapsi, jota lapseton ei siis alun perinkään halua vaivoikseen ja joka on lopulta vain 1 ihminen ja 1 ihmissuhteen osapuoli. Lapsettomalla voi olla (sisäänpäin
Kyllä se lapsellisuus nyt vaan auttamatta poissulkee vähintään lapsettomuuden ja edelleen: lapsellinen lauraollila aloitti velaherjauksen.
Velat taas eivät herjaa lapsellisia, koska ovat tehneet itselleen oikean, toimivan ja mieleisensä eli parhaan mahdollisen ratkaisun = onni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 46v ja lapset jo isoja. Ihanan helppoa. Jos sairastan ja tarvitsen vaikka kaupasta jotain niin siirrän vaan rahat lapsen tilille ja hän käy kaupassa. Sama lumitöiden kanssa. Jos en jaksa niin lapsi tekee ne. Muutama pikkulapsiviuosi on pieni vaiva siihen nähden mitä on edessä sen jälkeen. Lapseton sai ehkä sairastaa silloin niinä muutamana vuotena rauhassa, mutta ei hänen elämänsä tässä kohtaa enää niin helpolta ja varsinkaan kadehdittavalta kuulosta.
Niin siirrän vain rahat lapsen tilille eli lapsi on peruspersaukinen kädestä suuhun kituja eikä muutenkaan sairaalle/terveellekään äidilleen tee mitään maksuttomasti?
Huono äiti -syndroomainen reppana, jolle selvisi liian myöhään, että mitä ikinä tekeekään mikään ei koskaan riitä.
Huono isä -syndrooma ja (yleinen) syyllistäminen kaikesta ja mistään huolimatta loistaa poissaolollaan = 0% riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kyllä aina se kun kuvitellaan miten lapseton ei tajua sitä tätä ja tuota lapsiperheen elämästä. Ehkäpä syyt siihen lapsettomuuteen on monella siinä, että tajutaan liiankin hyvin ja halutaan väistää luoti.
Just tämä!! Aivojen käyttö ja asioiden ennakointi, asioista selvää ottaminen. Fiksut ihmiset tekevät edellä mainittuja ja todennäköisesti perustavat elämänsä isot päätökset, kuten esimerkiksi lastentekopäätös, hankkimilleen faktoille ja syvälliselle harkinnalle.
Päinvastoin. Lapsettomien ajatellaan tulevan sairaanakin töihin tai ei koskaan olevan sairaana. Lapsia omaavat saavat aina saikkulomaa, vaikka koskaan itse eivät olisi sairaana vaan lapsi olisi sairaana ja lapset ovat sairaana ja paljon joten ovat paljon saikulla ja se ei haittaa työnantajaa ollenkaan, mutta lapsettomien haittaisi. Sekin haittaa työnantajaa jos lapseton ei ole koskaan sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tainnut vielä kertoa kuka hänet pakotti ne mukulat tehtailemaan ja missä velvollisuudentuntoinen, osallistuva isä?
Ollila nyt avautui omaa harmitustaan: tulikin lisäännyttyä. Puki sen nyt sit näin sanoiksi. Olisi miettinyt 10 min. ennen julkaise painallusta. Lapsiparat, martyyyriäiskäainesta jo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia ei voi palauttaa. Kantsii miettiä onko valmis, loppuelämään, enemmän kuin avioliittolupaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Basic Pick Me Bitch (sokkona?) lankesi (ulin) vauva-ansaan ja nyt vasta selvisi, että tuli sössittyä, kaduttaa ja *ituttaa.
Katumus omista pilteistä, joita ei voinutkaan rasti ruutuun periaatteella kustomoida ja hukkaan heitetystä elämästä 100%.
Minulla oli pienet lapset ja hups molempien vanhat isoäidit 'hoidettavina', minun vanhemmat lähti eläkkeelle päästyään 3kk talvisin etelään ja miehen muuttivat toiselle puolen Suomea.
Nyt vanhenee minun ja miehen vanhemmat ja tarvitsevat apua, milloin missäkin, olihan tässä muutama vuosi kun omat isovanhemmat olivat kuolleet ja lapset muuttaneet kotoa omaa aikaa.