THL:n Mika Salminen haluaa tuplata sipsien ja makeisten hinnat näin asiantuntijat suhtautuvat ruuan terveysverotukseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hui. Elintarvikkeet on nyt alennetussa veroluokassa eli 14%, tuplattuna se olisi 28% eli esim. Taffel sipsipussi on nyt 2.49€ ja tuplaverotuksella se olisi 2,79€. Pieni korotus vain. Lopettakaa se itkeminen

Ei seutuihin jää. Samoin kuin suklaa, pikkukorotuksiakin, ja hinta on tupla.

Mikan pitää nyt keksiä muu laihdutus keino itselleen.

Tällä saadaan pienet toimijat alalta pois, ja kohta isommatkin. Onneksi makeisia ja sipsejä voi tehdä itsekin, jos niitä haluaa ja ovat paljon parempia 😋 

Saatat olla oikeassakin, mutta mietin, että oikeastiko nämä erilaisten herkkujen "suursyömärit" ovat niitä, jotka pitää valmistajafirmat pystyssä? Ja he kaikki sellaisia, jotka eivät enää osta ollenkaan, jos hinta nousee? Ajattelen asiaa vähän putkiaivoisesti eli jos nyt Fazerin Fazerina suklaalevy maksaa 2,99 €/kpl (eli 30,20 €/kg)  ja sitten uuden alvin ja kauppiaan ja tuottajan laittaman lisähinnan jälkeen 5,98 €, niin mikäli aiemmin olisin aina ostanut 2 tuollaista suklaalevyä, niin lopettaisinko kokonaan niiden ostamisen vai ostaisinko vain yhden? Jos ostaisin sen yhden, niin sehän olisi sekä Fazerille että kauppiaalle paljon parempi juttu. Ei tarvitse enää myydä kahta, kun suunnilleen saman hinnan (se alvin korotus vaan pois) saa myymällä yhden. 

Mä en kovin usein noita tuon tapaisia herkkuja osta, mutta silloin, kun ostan, niin en mä hintaa katso. Nytkin tuon Fazerinan hinnan katsoin netistä. Ja jos sitten vastaavasti laskettaisiin hedelmien, marjojen, vihannesten, juuresten jne alvia, niin se kyllä kompensoisi kustannuksia. Siis MIKÄLI kauppiaat laskisivat vastaavasti hintoja. Mitä eivät kyllä tulisi tekemään, joten se siitä.

Mä tavallaan ymmärrän ajatuksen, että verotuksen keinoin yritettäisiin ohjata ihmisiä tekemään terveytensä suhteen järkevämpiä valintoja, mutta sokeriaddiktio on kyllä addiktio siinä missä alkoholi- ja nikotiiniaddiktiokin. Kuinka moni on oikeasti lopettanut noidenkaan käytön, vaikka hinta on noussut? Ainakin osa addiktoituneista mieluummin menee vaikka leipäjonoon kuin jättää kaljansa ja röökinsä ostamatta. 

Kuitenkin tarvittaisiin sitten useampikin viranomaisryhmä pohtimaan, mille kaikille tuotteille tuo korotettu alv laitettaisiin? Suola, rasva ja sokeri olisi korotusperusteet. Mikä olisi se määrä esimerkiksi suolalle, mikä laittaisi tuotteen "epäterveelliseksi"? Menisikö monet juustot, kylmäsavulohi, savuporo ja moni muu "epäterveellisten" ja siten korkeamman alvin listalle? Siinä toki olisi virkamiehille taas monen palaverin paikka (kampaviinereineen), kun noita pohtisivat. 

Jos tässä olisi tarkoituksena, että ihmiset alkaisivat syömän terveellisemmin, niin miksei sitten suoraan laitettaisi kaikille terveellisille elintarvikkeille alviksi 0? Vai onko ajatuksena, että jos tehtäisiin noin ja se perusruoka olisikin halvempaa, niin ihmisillä olisi sitten varaa ostaa vieläkin enemmän kaikkea epäterveellistä? Eli mentäisiin ojasta allikkoon? En tiedä, kunhan pohdiskelen.

Kerrankin hyvä ajatus  siitä puljusta.

Jos on varaa ostaa karkkia ja limsaa ja läskia, niin on vara myös ostaa kunnon ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos on varaa ostaa karkkia ja limsaa ja läskia, niin on vara myös ostaa kunnon ruokaa.

Mutta kaiketi onkin kyse addiktiosta? Jos on varaa ostaa kaljaa ja tupakkaa, on varaa ostaa ruokaakin. Paitsi ei sitten jos ei pääse addiktiostaan eroon. 

Vierailija kirjoitti:

En käsitä miksi kukaan aikuinen ihminen syö noita.

Vielä vähemmän voi uskoa, että oikeasti äidit pilaavat lastensa terveyden syöttämällä mitä lapset haluavat eli karkkia ja ranskalaisia ym- Niihin jää koukkuun, ihan sama kuin lapsilleen antaisi jotain huumetta, koska se haluaa.

Ei niin laiska saa olla. Tai pitää olla tekemättä lapsia, jos niiden terveydestä ei yhtään välitä.

Vierailija kirjoitti:

Juttu tiivistettynä

THL ehdottaa epäterveellisten ruokien verotuksen rajua kiristämistä.

Tavoitteena on vähentää suolaisten, rasvaisten ja sokeristen elintarvikkeiden kulutusta, jotka lisäävät kroonisten kansantautien riskiä ja terveydenhuollon kustannuksia.

Verotuksen asiantuntijat kuitenkin epäilevät, ohjaako laaja ruuan terveysperusteinen verotus ihmisiä terveellisempiin valintoihin ruokakaupassa.

Suomessa on käytössä virvoitusjuomavero, mutta makeisvero lopetettiin, koska EU piti sitä vääristävänä verona.

Ai niin, tietysti kansainvälinen makeisteollisuus vaatii halpoja karkkeja kaikille. Vastuu jää siis vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä miksi kukaan aikuinen ihminen syö noita.

Vielä vähemmän voi uskoa, että oikeasti äidit pilaavat lastensa terveyden syöttämällä mitä lapset haluavat eli karkkia ja ranskalaisia ym- Niihin jää koukkuun, ihan sama kuin lapsilleen antaisi jotain huumetta, koska se haluaa.

Ei niin laiska saa olla. Tai pitää olla tekemättä lapsia, jos niiden terveydestä ei yhtään välitä.

Tämä on vuosikymmenten tulos ja lähtöisin rapakon takaa. Rasva, suola ja huonot hiilarit koukuttaa. Varsinkin, jos ne on kaikki samassa tuotteessa. 1960- ja 1970-lukujen  taitteessa sieltä rantautui Suomeen mm Corn Flakesit ja erityisesti lapsille. Aamiaiseksi kaurapuuron tai ruispuuron tilalle. Paketissa vielä joku kiva pieni lelu. Ei niissä mitään lasten  terveyttä ajateltu vaan bisnestä. Jenkit viljelivät paljon maissia ja se piti tietty saada myydyksi. Muistan myös,  kun 1973 Helsingin Simonkadulle tuli ensimmäinen Wimpy. Siis jenkkityylinen hampurilaispaikka. Olihan sitä ennenkin saanut hampurilaisia, porilaisia ja lihapiirakoita nakkikioskilta, jos sellaiselle olisi mennyt sapuskaa ostamaan, Ja siinä missä nakkikioskin sapuskat olisi pitänyt syödä seisten, niin Wimpyssä oli tuolit ja pöydät asiakkaille ja vielä sellaiseen jenkkityyliin. Samana vuonna tuli elokuva American Graffiti ja sitähän oli sen katsottuaan tosi cool, jos kävi vielä Wimpyssä syömässä. 

Mä tulin äidiksi jo 1986 ja muistan hyvin, kun katselin kauppojen tarjouksia. Siis postiluukusta tipahti niitä mainoksia. 90% kaikista tarjouksista oli limsoja, karkkeja, perunalastuja, sokeroituja jugurtteja, pillimehuja yms ja hyvin vähän mitään terveellistä. Tälläkin tavalla ohjattiin kuluttajia ostamaan kaikenlaista sellaista, mitä ei oikeastaan tarvitse kuin synttäreille tai muihin juhliin. Mutta silloin kasarilla tuli myös tämä karkkipäivä kerran viikossa. Muistan, kun neuvolan terveydenhoitaja oli ihan hämmästynyt, kun mun lapsellani ei ollut joka lauantai karkkipäivää. Kysyin, miksi lapsen pitää syödä joka lauantai karkkia. Mun lapseni sai karkkia silloin, kun oli syytä juhlia vähän jotain, mutta ei meillä nyt joka lauantai ollut jotain juhlia.  Mun kuopus täyttää 35 vuotta eikä sillä ole vielä ensimmäistäkään reikää ollut hampaissaan. Ja sai toki lapsena karkkiakin, mutta ei joka viikko. 

On hyvä muistaa sekin, että kun tehdään erilaisia tutkimuksia, niin paljon tulokseen vaikuttaa sekin, kuka sen tutkimuksen rahoittaja on. Japanilaiset ovat yksi pitkäikäisin kansakunta, vaikka eivät maitoa juokaan. Suomessa oli aikoinaan suositus, että 3 lasillista eli 6 dl  maitoa joka päivä. Nyt se on vähän vähentynyt eli 3,5 - 5 dl päivässä. Suomessa on ollut paljon  maidontuottajia, Japanissa ei.