Empatian oppiminen pitäisi ottaa kouluopetukseen
Jokavuosi opetusta tästä. Mitä tarkoittaa empatia, toisten huomioiminen, hyvään pyrkiminen toista kohtaan, ei pahaan. Nämä asiat eivät ole kaikille itsestäänselviä asioita ja niitä taitoja voi opetella.
Kommentit (199)
Ap on näitä tolloja, jotka kuvittelevat, että koulu opettaa kaiken. Ei opeta. Jos vanhemmat ovat niin kyvyttömiä, että eivät osaa opettaa empatiaa ennen kouluikää, ei sitä opi sen jälkeenkään. Juu ja jotakin vikaa on perheessä, missä aseita lojuu siellä sun täällä.
Olen samaa mieltä kun eräät. Jos kotona ei saa empatiaa, niin ei siinä välttämättä opettaminen auta, jos sinulla ei ole tätä taitoa luotaisesti. Samoin myös opettaja voi olla kaikkea muuta kuin empaattinen!!!
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen media tutkitusti tuhoaa lasten empatiakyvyn. Eli nyt kaikki vanhemmat vastuuseen lastensa kasvatuksesta.
Tässä voi olla perääkin.
Esim. vanha neuvo toisenkin posken kääntämisestä lyöjää kohden ei enää päde. Ennen lyöjä ei lyönyt tuolle toiselle poskelle. Nykyään lyö hymyssä suin ja potkii vielä maassa makaavaa. Kaveri kuvaa ja laittaa videon jakoon.
Ei ole paljoa empatialle tilaa.
Kyllä se on kurin puute, eikä tämä loputon tunteiden sanoittelu ja tutkiskelu, mikä nykyaikana mättää.
Kyllä. Tunnetaidot ja tunneilmaisu heti ekasta luokasta lähtien. Psykologi vetämään näitä tunteja.
Leikkauslistalle. Empatia ei kuulu kouluun. -riikka-
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Tunnetaidot ja tunneilmaisu heti ekasta luokasta lähtien. Psykologi vetämään näitä tunteja.
Ja ylipäätään ilmaisutaito kouluun. Me ei tarvita enää tätä vihaista hiljenemisen kulttuuria.
Lapset oppivat vanhempiensa kautta:
yksikään lapsi ei opi sanomaan aidosti anteeksi, jos vanhemmat eivät ole itse koskaan pyytäneet anteeksi lapselta.
Yksikään lapsi ei opi kunnioittamaan muita ihmisiä tai itseään, jos vanhemmat eivät kohtele lastaan kunnioittavasti
Jos lasta yritetään johtaa mielivaltaisesti, myös lapsi yrittää saada mielivaltaisesti oman äänensä kuuluviin.
Jokainen lapsi haluaa olla vanhemmilleen mieliksi. Lapsen itsetunto muodostuu vanhempien ihailusta ja kannustuksesta. Joskus mieliksioleminen voi olla lapselle hyvin vaikeaa, jos vanhemmat eivät anna siihen keinoja. Lapselle on tärkeää että saa näyttää oppimiaan asioita, joista vanhemmat tulevat iloiseksi. Kehuminen tukee lapsen kehitystä ja innostaa oppimaan lisää. Ihan niinkuin aikuisetkin saavat virtaa siitä, että heidän työtään/tekojaan arvostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat vanhempiensa kautta:
yksikään lapsi ei opi sanomaan aidosti anteeksi, jos vanhemmat eivät ole itse koskaan pyytäneet anteeksi lapselta.
Yksikään lapsi ei opi kunnioittamaan muita ihmisiä tai itseään, jos vanhemmat eivät kohtele lastaan kunnioittavasti
Jos lasta yritetään johtaa mielivaltaisesti, myös lapsi yrittää saada mielivaltaisesti oman äänensä kuuluviin.
Jokainen lapsi haluaa olla vanhemmilleen mieliksi. Lapsen itsetunto muodostuu vanhempien ihailusta ja kannustuksesta. Joskus mieliksioleminen voi olla lapselle hyvin vaikeaa, jos vanhemmat eivät anna siihen keinoja. Lapselle on tärkeää että saa näyttää oppimiaan asioita, joista vanhemmat tulevat iloiseksi. Kehuminen tukee lapsen kehitystä ja innostaa oppimaan lisää. Ihan niinkuin aikuisetkin saavat virtaa siitä, että heidän työtään/tekojaan arvostetaan.
Mutta koska huonoja vanhempia on niin paljon, niin juuri sen takia näitä asioita pitäisi opettaa edes siellä koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on kurin puute, eikä tämä loputon tunteiden sanoittelu ja tutkiskelu, mikä nykyaikana mättää.
Ei se ole mikään kurin puute mikä vaivaa vaan puhtaasti tunnetaitojen puute. Se ettei tiedetä ollenkaan miten ihmisten kanssa tulee toimia ja miten kuuluu käyttäytyä.
Lapsilisään korotus, jos lapsi ei ole kiusaaja tai häirikkö. Tai sittenkin, alennus, jos on.
Vierailija kirjoitti:
Vuorovaikutustaitojen opettaminen, tapakasvatus, tunnetaidot (empatia), siisteyskasvatus ja moni muu tärkeä asia on mukana opetussuunnitelmassa, mutta ne eivät ole erillisinä oppiaineina. Niitä otetaan sopivissa yhteyksissä vaikka matematiikan tunnilla.
Ei ole riittävää, että empatian opettaminen hukkuu muuhun. Opettamisen pitäisi olla jatkuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorovaikutustaitojen opettaminen, tapakasvatus, tunnetaidot (empatia), siisteyskasvatus ja moni muu tärkeä asia on mukana opetussuunnitelmassa, mutta ne eivät ole erillisinä oppiaineina. Niitä otetaan sopivissa yhteyksissä vaikka matematiikan tunnilla.
Ei ole riittävää, että empatian opettaminen hukkuu muuhun. Opettamisen pitäisi olla jatkuvaa.
Kaikkea aina halutaan ympätä koulun vastuulle. Tulee lisää ja lisää ja mitään ei oteta pois. Nyt jo pidetään tunnetaito-opetuksen lisäksi oppilaille erillisiä hyvinvointitunteja. Ja sitten vielä pitäisi erikseen olla empatia-opetus, taloustaito-opetus, hyvä käytös -opetus jne. Ihan fine mulle, mutta jätetään sitten vaikka historia, kielet ja fysiikka opettamatta ja aletaan vaan terapoida kaikkia lapsia.
Ei tuota voi oppia. Jotkut ovat pahoja jo lapsena.
Empatia ei kuulu politiikkaan. -Riikka
Toisin sanoen mitään toimia empatian lisäämiseksi EI TEHDÄ. Ei ole kirjattu sellaista hallitusohjelmaan, toisin kuin leikkaukset lapsiperheisiin ja koulutukseen. Ne tehdään.
Empatiakyky on aivojen anatomiasta ja muista biologisista seikoista riippuva synnyinäinen ominaisuus, joka lapsesta joko löytyy tai ei löydy. Sitä ei voi opettaa.
Lukeminen kehittää empatiaa.
Noin muuten, empatiaa, niin kuin kaikkea muutakin, opitaan esimerkin kautta (tämä on monilla hakusessa lapsia kasvattaessa).
Vierailija kirjoitti:
Empatiakyky on aivojen anatomiasta ja muista biologisista seikoista riippuva synnyinäinen ominaisuus, joka lapsesta joko löytyy tai ei löydy. Sitä ei voi opettaa.
Onko sulla joku tieteellinen lähde tälle väitteellesi?
(Joo, tiedän että ei oo, koska väitteesi ei pidä paikkaansa)
Yksi niitä asioita mitkä pitäisi tulla kotikasvatuksesta, alkaen ihan taaperoiästä.
Mutta nykyään kaikki "epämieluisa" pitäisi ulkoistaa koululle, perheenä pidetään vaan hauskaa.
Joka tapauksessa 12 vuotiaalla se ei ole vielä täysin kehittynyt.