Lue keskustelun säännöt.
Kun luokkakoot ovat paisuneet yli kolmenkymmenen oppilaan, oppimisen edellytykset ovat parhaimmillaankin heikot
03.04.2024 |
Erityishuomiota vaaativien sijoittaminen ryhmään vie huomion enemkistöltä pois. Isossa ryhmässä olemisen ja oppimisen hankaluuus, vaikeudet hyväksyä opettajan päätösvalta, lasten välillisten toverisuhteiden kitka, oppimisvaiikeudet ym. oppilaisiin liittyvät asiat työllistävät opetttajia yhä enemmän.
Se raja, jolloin ei jaksa enää hoitaa työtään laadukkaasti, tulee nopeammin vastaan nykyisellä oppilasaineksellla.
Moni istuu pulpetissaan kiemurellen kuin muurahaisia olisi housuissa. Oman kehon hallinta ja itsehillintä tuntuu olevan valtavan vaikeaa.
Lasten on usein mahdotonta olla kommentoimatta kaikkea ympärillä tapahtuvaaa.
Kukaaan ei jaksa vuosi vuoden jälkeen työtä, jossa onnistumisen edellytykset ovat hävinneeet, tekipä työnsä miten antaumuksellisesti tahansa.
Syrjäytymisen ehkäisystä puhutaan, mutta siihen ei panosteta ainoaa tehokasta välinettä, pienryhmäää, jossa syrjäytymiskierteeseen luisunut lapsi saisi kokea sekä aikuisen huomiota että onnistumiselämyksiä.
Kommentit (18)
Ei taida yli kolmenkymmenen oppilaan luokkia olla. Joskus on yhdistelmäluokkia, mutta niissä on sitten yleensä yhteisopettajuus, eli kaksi opettajaa ja usein vielä kouluavustajakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuva ristiriiita toiminnan luonteen, sen eettisen perustan ja ulkopuolisten pääättäjien odotusten välillä toiminnan johtamisesta ja tuloksellisuudesta yritysmaailman mallien ja kulttuuurin mukaisina on kestämätöntä.
Julkisen sektorin ammattikunnista tulee yhteiskunnallisen myrrkytysketjun huippu, jonne saasteet kasautuvat: hoitajien, lääkärien, opettajien, sosiaaalityöntekijöiden ja poliisien vaaditaan entistä paremmin hallitsevan yhteiskunnan puolesta ahdistavaaa tulevaisuutta samaaan aikaan kun ongelmat oikeastaan kielletään eväämälllä näiltä ammattikunnilta toimintaan tarvittavat voimavarat.
Miten ihmeessä me opittiin mitään kun oppilaita oli yli 40 ?
En ihannoi vaan ihmettelen mikä nyt on toisin , oppilasaines ?
Joka luokassa on vähintään yksi hölöttäjä, joka imee kaiken energian opeilta.
Näin on myös aikuiskoulutuspuolella.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä me opittiin mitään kun oppilaita oli yli 40 ?
En ihannoi vaan ihmettelen mikä nyt on toisin , oppilasaines ?
Ennen oltiin siivosti tunneilla. Höpöttäjä ei ollut. Sellaiset palautettiin heti ruotuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inkluusio on kuolleena syntynyt ajatus etenkin, kun resurssit kunnilla sen toteuttamiseen kunnolla ovat nollassa. Erityisluokat ja tarkkikset takaisin, niin pystyy edes osa oppilaista opiskelemaan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida yli kolmenkymmenen oppilaan luokkia olla. Joskus on yhdistelmäluokkia, mutta niissä on sitten yleensä yhteisopettajuus, eli kaksi opettajaa ja usein vielä kouluavustajakin.
Hah, meillä on uudessa koulussa kaksi 30 oppilaan luokkaa ja molemmissa vain yksi opettaja. Lisää luokkia ollaan yhdistämässä, eli parin vuoden kuluttua on useampi 30 tai yli oppilaan luokkaa. Ja ei ole juurikaan muuta resurssia kuin yksi opettaja/luokka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä me opittiin mitään kun oppilaita oli yli 40 ?
En ihannoi vaan ihmettelen mikä nyt on toisin , oppilasaines ?
Ennen oltiin siivosti tunneilla. Höpöttäjä ei ollut. Sellaiset palautettiin heti ruotuun.
Sama juttu, mutta silloin opettaja oli auktoriteetti. Turvat pidettiin kiinni ja kuunneltiin.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä me opittiin mitään kun oppilaita oli yli 40 ?
En ihannoi vaan ihmettelen mikä nyt on toisin , oppilasaines ?
Ei ennenkään opittu sen paremmin. Luokassa oli kauhea meteli, poislukien muutaman ooettajan tunnit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiskoulutuksessa yksi tyyppi oli kokoajan äänessä. Ei osannut pitää turpaansa kiinni edes silloin, kun piti tehdä annettu tehtävä.
Sain mennä tekemään tehtävää viereiseen luokkaan tämän takia. Nii Voihan saa#ana se mölötys kuului sinne toiseen luokkaan saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taida yli kolmenkymmenen oppilaan luokkia olla. Joskus on yhdistelmäluokkia, mutta niissä on sitten yleensä yhteisopettajuus, eli kaksi opettajaa ja usein vielä kouluavustajakin.
Hah, meillä on uudessa koulussa kaksi 30 oppilaan luokkaa ja molemmissa vain yksi opettaja. Lisää luokkia ollaan yhdistämässä, eli parin vuoden kuluttua on useampi 30 tai yli oppilaan luokkaa. Ja ei ole juurikaan muuta resurssia kuin yksi opettaja/luokka.
Sinne on sitten resursoitu eritysopettajaa yhteisopettajuuteen. Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että erityisopettaja ei pysty tekemään omaa työtään hyvin ja tuentarpeisille lapsille ei jää juurikaan resursseja esim. tehostettuun tukeen. Tämä tapa se vasta hölmö onkin. Erityisopettajien pitäisi pitää tiukemmin kiinni omasta ammattitaidostaan ja työnkuvastaan, eikä suostua kouluavustajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna -74 aloitin ykkösellä ja meitä oli 33. Olihan se luokka aika täysi, mutta siihen aikaan oli apukoulu ja tarkkailuluokka. Hyvin herkästi joutui puhe-, luki- ja tukiopetukseen. Minuakin uhattiin lukiopetuksella, jos en alkanut tekemään läksyjäni. Oli jo kaksi opettajaa sekä koulupsykologi yhdessä terveydenhoitajan kanssa tukiopetustilanteessa. Uhkaukset ja hyvä poliisi - paha poliisi asetelma toimi eli vältyin lukiopetukselta, ilmeisesti kirjauksella laiska. Olin tosiaan ykkösellä aika laiska oppilas, en metelöinyt mutta piirtelin kirjat vihkot täyteen tikku-ukkoja. En seurannut opetusta ja opettaja uhkaili johtajaopettajan puhuttelulla. Jonne sitten jouduinkin kuuntelemaan kunnon huudot.
Joo. Kuulun siihen koulutetuimpaan 70-luvun sukupolveen. Oli isoja luokkia ja ne oli oikeasti inkluusio/integaatio-ryhmiä, koska ei ollut diagnooseja.
Ei avustajia ja joskus meni viikkokin ilman opea. Joku vahtimestari kävi sanomassa, että lukekaa kirjaa ja näytettiin jotain hiihtokisoja videolta. Ei luettu. Hyvin pärjättiin.
En siis hemmetissä halua takaisin noita aikoja, kunhan totesin. Tämäkin siis sillä kultaisella, yltäkylläisellä , ihanalla kasarilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä me opittiin mitään kun oppilaita oli yli 40 ?
En ihannoi vaan ihmettelen mikä nyt on toisin , oppilasaines ?
Ei ennenkään opittu sen paremmin. Luokassa oli kauhea meteli, poislukien muutaman ooettajan tunnit.
Mun peruskouluaikoina ei ollut meteliä koskaan. Syy oli se, että opet ei hyväksyneet metelöintiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida yli kolmenkymmenen oppilaan luokkia olla. Joskus on yhdistelmäluokkia, mutta niissä on sitten yleensä yhteisopettajuus, eli kaksi opettajaa ja usein vielä kouluavustajakin.
On kyllä ainakin isoissa kaupungeissa. Toinen opettaja ei välttämättä ole pätevä, ja paljon resurssia menee siihen, että kaikki oppilaat saavat pätevän opettajan opetuksen vuorollaan ja se apuope vahtii tehtävien tekoa. Järjestely sopii varmasti mainiosti myös työnantajalle, koska päteviä opettajia on vaikea saada ja apuopelle voi tietenkin maksaa vähemmän. Tästä opettajan epäpätevyydestä ei tietenkään hiiskuta vanhemmille, jos kukaan ei hoksaa kysyä.
Viertolassa oppilaita 800 ja oliko opetushenkiloita 90?
Miten muka onnistuu valvonta?
Ikävää niiden oppilaiden kantilta, jotka haluaisivat oppia. Yksi t€rrorisoija häiritsee kaikkien opiskelua.
Yhteiskunta vaatiii koululta tiettyjä asioita mutta ei anna rahaaa niiden toteuttamiseksi.
Kustannustehokkuus korvaa romahtavat julkiset palvelut ahdistuksen säilöjänä.
Lama-aikana hyvin toimivasta palvelujärjestellmästä tuli yhtäkkiä rasite kansantaloudellle ja ammattitaitoisesta työlleen omistautuneeesta henkilökunnasta vain kuluerä budjetissa.