Ampuja oli koulukiusattu!

Mitäs siitä sylttytehtaasta tiedetän? Eli ampujan vanhempien koulutus ja ammatit? 

Nyt kun koulujen turvallisuudesta puhutaan, niin sanoin jo eilen miehelleni. Älä kiusaa, älä osallistu kiusaamiseen äläkä mahdollista kiusaamista, eloonjäämis% nousee kummasti.

Vierailija kirjoitti:

Vantaan kouluampumisessa käytettyyn ampuma-aseeseen liittyen on käynnistetty oma rikostutkintansa, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Särkkä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

- Asiassa on syytä epäillä ampuma-aserikosta. Tämä selvitetään myöskin perinpohjin, hän kertoo.

- Lähtökohtaisesti näillä tiedoilla mitä poliisilla nyt on, asiassa epäillään aseen haltijaa.

Särkkä kuitenkin kertoo, ettei siitä, kenen ase kyseessä todella on, ole vielä täyttä varmuutta. Poliisi kertoi aiemmin, että ase kuuluisi epäillyn tekijän lähisukulaiselle.

- Suoritetaan tekniset tutkimukset ensin, joissa selviää, kenen ase kyseessä on, hän sanoo.(IS)

Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä, etä kyse oli suvun yhteisestä aseesta, joka oli käytössä aina siellä missä tarvittiin, yleensä huoltoasemariitojen selvittelyn yhteydessä.

Olen lähes kuusikymppinen. Muistan kiusaajani koulusta erittäin hyvin. En vieläkään voi mennä koulun ovesta sisään, vaikka muutaman kerran erilaisissa tilaisuuksissa olisin kovasti halunut osallistua. Pahin kiusaajani asuu tietyssä kaupunginosassa, jossa itsekin asuin aiemmin ja jonne tuo nainen muutti perheineen kymmenisen vuotta sitten ja mielelläni muuttaisin sinne, sillä siellä oli hyvä asua. Mutta pelkkä ajatus, että joudun kohtaamaan tuon julman naisen, vaikkakin nyt yli 40 vuotta myöhemmin tekee paluun sinne vaikeaksi.

Olisin erittäin onnellinen, jos ko kiusaaja kohtaisi edes murto-osan siitä nöyryytyksestä ja surusta, jota itse jouduin hänen vuokseen kokemaan. En silti ampuisi häntä tai kuristaisi tai muutenkaan kajoaisi. En, ettenkö ole sitä mieltä, että se on vähin mitä tuo nainen ansaitsisi, mutta siksi, että en vain voi kuvitella käyväni kenenkään kimppuun.

Mutta kaikki, siis kaikki sympatiani ovat kiusattujen puolella. Ei ole sellaista nuoruuden tyhmyyttä, minkäänlaista nuoruuden angstia, joka pakottaa kiusaamaan muita. 

Sitä ei korvaa mikään myöhempi anteeksi pyyntö. Empatia on asia, joka joko on ihmisessä tai ei. Jolla ei ole empatiaa, ja joka tuolla empatian puutteella rikkoo muiden ihmisten ihmisyyttä vastaan: hänellä ei mielestäni ole mitään inhimillistä oikeutta elää "normaalisti keskellämme". Piste.

Poliisi ei vahvista kiusaamista, mutta tutkii kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali lapsi hakeutuu toiseen kouluun, jos kiusataan. Eihän se dorka edes ollut siinä koulussa kuin pari kk vai miten se meni, hullu se on.

L A P S I.

Ei lapsi osaa tai kykene vaihtamaan koulua. Eikä välttämättä uskalla ja/tai osaa puhua aikuisille kiusaamisesta.

Voi pelätä, että menettää kaiken arvokkuutensa vanhempiensa silmissä, voi pelätä kiusaajien kostoa, voi pelätä tulevansa vain pahemmin kiusatuksi jos kertoo asiasta aikuisille ja kiusaamiseen "puututaan".

 

Juuri näin! Uskomattoman naiiveja nämä kommentoijat. Sitä paitsi ei sitä muutenkaan tuosta noin vaan voi koulua vaihtaa. Oma lapseni ei saanut edes luokkaa vaihtaa kun häntä kiusattiin! Huoh... 

Vierailija kirjoitti:

Koulu vastuuseen tästä, jos ilmenee että ampuja oli vakavasti koulukiusattu lapsi. Miksi koulussa opettajat ja rehtori eivät lopettaneet kiusaamista? näitä vihervassarimunattomia opettaja-rehtoreita on maamme koulut täynnä. Pitäähän koulussa voida olla turvallisesti ja opettajan pitää olla turvallinen aikuinen, joka jämäkästi puuttuu kiusaamiseen ja rehtori tekee siitä lopun. Jos tämä asetelma on tämä niin sympatiat on kiusatun puolella. 

Eikö vanhemmilla ole mitään vastuuta lapsen kasvatuksessa?

Voidaanko haastatella kuolleen pojan vanhempia? Saadaan selvyys myös kiusasiko poika tätä tekijää

Vierailija kirjoitti:

6-luokkalaisilla on jo sata määritelmää kiusaamiselle. 

Minua ja ystäviäni väitettiin koulussa 6. luokalla kiusaajiksi, koska emme ottaneet porukkaan yhtä lasta. "Kiusaajat" olimme siis hyvin kilttejä kympin tyttöjä, jotka vierastimme yhtä lasta, joka mm. kävi välitunneilla varastamassa tavaroita muiden repuista ja läheiseltä Tokmannilta. Tällä lapsella ei ollut kaikki kunnossa, ja hän olisi tarvinnut taatusti jotain tukea. Mutta kiusaaminen ei ollut mielestäni tahallisen julmaa, vaan lasten normaalia murrosiän kasvua... 

Siinä iässä sosiaalinen kanssakäynti oli jo muutenkin täynnä juoruilua, vastakkaiseen sukupuoleen ihastumisia, pilapuheluja, tekstaririnkejä, teini-iän alkamiseen liittyviä asioita. Nykyään nuorilla sitten onkin jo älypuhelimet, Tiktokit, väkivallan ihannointi, nettikiusaaminen, jengit, mielenterveysongelmat... 

Sosiaalinen kanssakäyminen juoruilua? Ja mitä muuta höpiset?

Ei ihme, että teitä pidettiin kiusaajina.

Juoruilu jne EIVÄT ole normaalia teini-iän käyttäytymistä.

Minua kiusattiin koko peruskoulu. Kun sama meno jatkui ammattikoulussa niin menin itse terapiaan koska ajatukseni alkoivat olla vaarallisella mallilla. Mitäpä siinä olisi voinut tehdä, terapiassa vaan sai avautua, tuli saikkua ja koetinpa puhuakin kiusaajien kanssa. Ilman tulosta. Sanoin opettajille, kiusaaminen tämän jälkeen paheni. 

Loppujen lopuksi lopetin koulun kesken. Jos olisi tuolloin ollut ns kättä pidempää niin enpä tiedä. Oli pää aika musta. 

Terapiassa ehdotettiin lääkitystä koska todettiin että olen masentunut. Otin lääkkeet vastaan mutten niitä syönyt. Sen verran tajusin että ongelma ei ole minussa eikä sitä varten tarvitse syödä lääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa nuoruudessani koulukiusatuksi joutui muun muassa siksi jos ei peseytynyt säännöllisesti, oli sosiaalisesti kömpelö tai oli heikko koulumenestys. Kyllä koulukiusaamista voi ehkäistä ihan niin, että huolehtii lapsesta parhaan kykynsä mukaan ja opettaa tavallisia elämäntaitoja .

Toisaalta hyvin usein kiusatuksi joutuu koulussa hyvin pärjäävät lapset. Pitäisikö silloin heikentää koulumenestystä, ettei kiusattaisi?

Heiltä puuttuu juuri niitä sosiaalisia taitoja, niitä ei nenä kirjassa opi.

Ja kiusaamisellako ne taidot sitten parantuvat?

Kuka sellaista on väittänyt? Sinä?

Ehkä osalle tarvittaisiin niitä erityisluokkia ja sosiaalisten taitojen

Kiusaajiltahan ne sosiaaliset taidot puuttuvat. Onko lapsesi tai oletko itse entinen kiusaaja, kun noin vimmatusti syytät kiusaamisen uhreja? 

Kiusatuksi julistautumalla saa nykyään anteeksi kaikki. Ampuja oli muuten myöntänyt teon, muttei ilmeisesti sen kummemmin pyydellyt anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen lähes kuusikymppinen. Muistan kiusaajani koulusta erittäin hyvin. En vieläkään voi mennä koulun ovesta sisään, vaikka muutaman kerran erilaisissa tilaisuuksissa olisin kovasti halunut osallistua. Pahin kiusaajani asuu tietyssä kaupunginosassa, jossa itsekin asuin aiemmin ja jonne tuo nainen muutti perheineen kymmenisen vuotta sitten ja mielelläni muuttaisin sinne, sillä siellä oli hyvä asua. Mutta pelkkä ajatus, että joudun kohtaamaan tuon julman naisen, vaikkakin nyt yli 40 vuotta myöhemmin tekee paluun sinne vaikeaksi.

Olisin erittäin onnellinen, jos ko kiusaaja kohtaisi edes murto-osan siitä nöyryytyksestä ja surusta, jota itse jouduin hänen vuokseen kokemaan. En silti ampuisi häntä tai kuristaisi tai muutenkaan kajoaisi. En, ettenkö ole sitä mieltä, että se on vähin mitä tuo nainen ansaitsisi, mutta siksi, että en vain voi kuvitella käyväni kenenkään kimppuun.

Mutta kaikki, siis kaikki sympatiani ovat kiusattujen puolell

Aika lapsellinen olet noinkin vanhaksi. Varmasti suurin osa 'kiusauksesta' tavalla tai toisella omaa syytäsi esim. lapsellinen käytös voi altistaa muiden silmätikuksi.

Vierailija kirjoitti:

Siinä iässä sosiaalinen kanssakäynti oli jo muutenkin täynnä juoruilua, vastakkaiseen sukupuoleen ihastumisia, pilapuheluja, tekstaririnkejä, teini-iän alkamiseen liittyviä asioita. Nykyään nuorilla sitten onkin jo älypuhelimet, Tiktokit, väkivallan ihannointi, nettikiusaaminen, jengit, mielenterveysongelmat... 

Ihanasti osaat sanoittaa omaa käytöstäsi "teini-iän alkamiseen liittyviksi asioiksi". Kyse on kuitenkin v-sesta käytöksestä etkä siitä pääse yli etkä ympäri.

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko haastatella kuolleen pojan vanhempia? Saadaan selvyys myös kiusasiko poika tätä tekijää

Niin, jotta vanhemmat tietävät et poikansa kiusasi? Ei mee niin. Kieltävät vaikka olisi totta. Niin ne kaikki tekee ja vähättelee.

Poliisi: Väitettä kiusaamisesta selvitetään

Poliisi selvittää väitettä koulukiusaamisesta Vantaan kouluampumisen taustalla. Poliisi ei kuitenkaan vahvista, että Vantaan kouluampumiseen liittyisi koulukiusaamista.

- Poliisi selvittää muun muassa tätä väitettä teon syyksi, muiden mahdollisten motiivien ohella, Särkkä kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vantaan kouluampumisessa käytettyyn ampuma-aseeseen liittyen on käynnistetty oma rikostutkintansa, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Särkkä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

- Asiassa on syytä epäillä ampuma-aserikosta. Tämä selvitetään myöskin perinpohjin, hän kertoo.

- Lähtökohtaisesti näillä tiedoilla mitä poliisilla nyt on, asiassa epäillään aseen haltijaa.

Särkkä kuitenkin kertoo, ettei siitä, kenen ase kyseessä todella on, ole vielä täyttä varmuutta. Poliisi kertoi aiemmin, että ase kuuluisi epäillyn tekijän lähisukulaiselle.

- Suoritetaan tekniset tutkimukset ensin, joissa selviää, kenen ase kyseessä on, hän sanoo.(IS)

Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä, etä kyse oli suvun yhteisestä aseesta, joka oli käytössä aina siellä missä tarvittiin, yleensä huoltoasemariitojen selvittelyn yhteydessä.

 

Kuulostaa kulmahousuilta, niin kuin minfossa arveltiin 

Vierailija kirjoitti:

Oliko ampuja romani niin kuin minfossa sanottiin? 

Miten onnistut pääsemään minfoon? Itellä ollu jumissa pari päivää.

Vierailija kirjoitti:

Oliko ampuja romani niin kuin minfossa sanottiin? 

Tällaisia asioita ei saa mainita, koska se vaarantaa suhteen valtaväestöön ja pakottaa heimolaiset kantamaan jatkuvasti aseita väkivallan pelossa.

Tämä täysin yleisellä tasolla: Tilastot ja kyselyt osoittavat, että kiusaajat ja kiusatut ovat yllättävän usein samoja henkilöitä. Kiusatusta voi hyvinkin tulla kiusaaja, jos tilanne sen mahdollistaa.

Joten syyttelyn ja roolittamisen sijaan meidän olisi syytä joka ainoan miettiä, kuinka pääsisimme suomalaisesta kansantaudista eli kiusaamisesta niin kouluissa kuin aikuistenkin yhteisöissä. Kenenkään ei pitäisi sallia toisten tarkoituksellista nolaamista tai ulkopuolelle jättämistä. Tarvitsemme osallisuutta ja ymmärrystä.