Luin suosikkini Junnu Vainion elämäkerran, ei olisi pitänyt. Piirtyi kuva todella kuvottavasta ihmisestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän toimi hetken erityisopettajana 70-luvun alussa, mutta sai potkut siitäkin kun alkoi juomaan luokkaretkellä kirkasta viinaa ja teetti lehteen siitä jutun. Muutenkin tuo 70-luku on ollut ihan sairasta aikaa viinan käytön suhteen noissa muusikkopiireissä ja kansankin parissa. Sitä on pidetty miehekkäänä eikä alkoholismia ole käsitetty sairautena. Hinnan sai sitten maksaa lapset ja puolisot, jotka näitä ukkoja passasivat ja toimivat katkeran raivon kohteina.

Kirjassa Junnun poika Ile kaunistelee isänsä kuvaa kyllä aika paljon. Muut aikalaiset näkee Junnun toisin, varsinkin juoppovuosina. Kukaan ei halunnut olla seurassa, koska hän haastoi riitaa, oli ilkeä, haisi, oli väkivaltainen ja ei ollenkaan mukava. 

Kun arvostelee, niin kannataa muistaa, että vuonna 197

 

Edelleen lähisuhdeväkivaltaa ei ole hyväksytty minään vuosikymmenenä. Ei vaikka sen tekijä olisi julkkis. On todella hyvä että asioita pöyhitään ja ruoditaan ihan pohjaan saakka.

Epäilen että moni tässä ketjussa ollut Junnun puolustelija on itse toteuttanut jonkinlaista väkivaltaa lähisuhteissaan.

Nyt kun asia tulee postuumisti esiin Junnun osalta on reaktiona pelon ajama viha joka ilmentyy joissain kommenteissa.

 

Se pelko siitä että kun itsestä aika jättää niin omat kenties jo lapsuudessa rikkoutuneet lapset tuovat aikanaan samantyyppisen elämäkertakirjan kautta totuuden esiin. Eikä jäljellä ole siinä vaiheessa ketään joka sen pystyisi estämään. Se pelottaa. Pelottaa niin vietävästi. Ja syytä onkin ellei kadu ja muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa kastia Irwin Goodman 

Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.

Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?

Lahjakkuus on lahjakkuutta, alkoholistillakin. Ehkä suomalaisiin vetoaa myös tarina, jossa menestys ei tuo onnea, Alkoholisti voi olla vaikka kuinka menestynyt, mutta onnellinen, tuskinpa. Mo

Jaaha, suomalaisuuden mollaaja taas vauhdissa. ' Heitä ihailee tietynlaiset ihmiset, erilaiset kuin minä.' Niin, sinunkaltaiset ulkomaalaiset ihaileekin narkkikulttuuria. Narcosia, Breaking bad ja muita vastaavia sarjoja, joissa ihannoidaan narkkielämää ja runkataan sen tuomille rikkauksille ja muille äärimmäisyyksille. 

Minusta taas puolestaan suomalainen juoppous on monellakin tavalla enemmän siedettävämpää ja vähemmän haitallisempaa kuin narkkaaminen ja etenkin sen taustalla jylläävä kv-mafia ja ihmiskauppa.

Vierailija kirjoitti:

Salanimiä nyt tuolla alalla on aina käytetty, mikä se nyt Kikan kappaleet tekisi jotenkin poikkeukseksi ettei saisi käyttää salanimiä? Onko kyseessä fe ministin purkaus?!

 

Nilkki käytti salanimiä kun kirjoitteli pikkutuhmia sanoituksia, että ei menisi ns mukavan miehen maine, miksi muutenkaan?

Kikkahan halusi jo myöhemmin tehdä ihan toisenlaista musiikkia mutta eihän se näille ukoille käynyt ja siksi salanimet käyttöön.

Ällö Ile kyllä muistaa jokaisessa haastiksessa tai dokumentissa kehua itseään kuinka hän on lähes yksin Kikan suosion takia.

Miten muuten feminismi tähän liittyy vai onko juoppuhulluuskin feminismin vika?

Myös Kikan monet kappaleet säveltänyt Veikko Samuli käytti salanimeä. Ilmeisesti salanimen käytöllä oli tässä lähinnä se perustelu, että Kikka oli siihen aikaan nuori artisti, jonka musiikkikin oli suunnattu etupäässä nuorille, niin ei haluttu kiinnittää huomiota siihen, että taustatekijöinä oli kuitenkin näitä vanhoja kettuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin pojaltaan Vainio oli pyytänyt anteeksi ja saanut myös, poika itse kertoi.

Ilekö itse kertoi? Samanlainen kyrväke kuin isänsä. Esittää julkisuudessa niiiiin mukavaa miestä.

Jotakin epämiellyttävää siinä on ollut aina.

Amen! On ollut vähemmän mukava kunnia tavata poika. En edes kehtaa ääneen sanoa.

"Puhutaan kuitenkin sukupolvista, jotka sodan jälkeen nosti Suomen sieltä konttausasennosta maailman top-10 joukkoon, rakensi hyvinvointivaltion, peruskoulutuksen yms millä Suomi ja suomalaiset ovat loistaneet aina 2000-luvulle asti, ja jonka oikeisto nyt tuhoaa. Mutta että kyllä se on vaatinut veronsa sekä symbolisesti että kirjaimellisesti. Ei ole ollut aikaa ja/tai rahaa vatvoa jokaista traumaa ja pahaa mieltä, on ollut rakennettava yhteiskuntaa ja suollettava viihdettä, että jengi jaksaisi. Ja tuottaa rahaa, jotta hyvinvointi kasvaisi. 

Tämä kannattaisi nuorempien sukupolvien jeesustelussaan ymmärtää, he kun eivät vielä ole rakentaneet oikein mitään. Vain purkaneet, hävittäneet ja paskoneet."

Kyllä niitä traumoja ja pahaa mieltä olisi ollut syytä vatvoa. Se olisi ollut yhteiskunnankin etu ja perheiden etu. Jos ajattelen omaa isääni, joka niitä sotatraumojaan joi ja kauhu-unistaan heräili huutaen, olisi ehkä ollut hyvä jonkun tahon kysyä, miten perhe voi tuollaisen ihmisen kanssa. Miehet lähetettiin raunioina koteihinsa ja perheet sitten korjasivat sodan jälkiä miten pystyivät. Yhteiskunnalta, jonka vuoksi oli sodittu,  ei tullut mitään apua. Se, että töitä tehtiin ja maa kehittyi, ei tarkoita, että kodeissa voitiin hyvin tai että tuon sukupolven virheet pitäisi unohtaa.

Mä taas en koskaan voinut sietää Vexi Salmea. Sehän oli Irwinin kuoleman jälkeen suurempi stara kuin Irwin. Vähä vaa viisampi. Vähä vaa älykkäämpi. Vähä vaa coolimpi, kokos taidettakin hei. Vähä vaa kovempi, Hamppari juoksi vaa pakoon noita tappeluita. 

Kirjoitti Irwinille laulettavaksi mm. Mu''akuonon ja L''akupellen, ja kertoi sitten 2000-luvulta lähtien, että vitsi, vitsi, ihan läpällä heitettiin. Totta kai heitettiin läpällä, siitä sai Salmi ja levy-yhtiö hirveästi rahaa, kun tietty porukka otti laulut messiasmaisina riemulauluina vastaan. 

Siis niin älllöttävä opportunisti ja kaksinaama, että saa toista hakea. 

Junnulla on muutama todella hyvä ja oivaltava sanoitus. Plus tietysti Vanhojapoikia viiksekkäitä, joka on ainoa tuntemani viihde- tai taideteos, joka on aikuisten oikeati saanut jotain konkreettista aikaan, suomalaisten tietoisuus saimaannorpan ahdingosta ja suojelutoimien aloittamisen. 

Pornolauluilla tuli kulttimainetta ja rahaa. Oma suosikkin on Junnun itsensä laulama 'Kaksi vanhaa h''inttaria'. Se on tehty tietysti Kaksi vanhaa tukkijätkää-sävelmään, ja siinä pilkataan rakkauvvella kahta vanhaa homoa - tuon ajan roustaamista siis. Paitsi että homot eivät tehneet raukkauvvela tai edes vihalla biisiä vanhasta, juoposta heterosta, jolla ei enää seiso, ja siksi se pelkää ja vihaa naisia. 

Salanimet viihdebisneksessä on tosiaan olleet hyvin yleisiä. Esim. yksi tärkeimmistä vanhan iskelmän sanoittajista, Sauvo Puhtila, käytti salanimeä Saukki lähes aina. Salanimiä käytettiin monestakin syystä. Alunperin siksi, että paljon tuottavat pelkäsivät, että esim. radiossa soitettaisiin vähemmän yhden ja saman tekijän tuotteita, ihan tasapuolisuuden nimissä, joten he alkoivat tehdä biisejä useilla salanimillä. Mm. Toivo Kärki, Reino Helismaa. Toisaalta haluttiin myös pitää jotkin genret erillään salanimien avulla. Ja monella biisien tekeminen oli sivubisnes, ja salanimellä haluttiin erottaa tämä ja se 'oikea' työ toisistaan, tämä lienee ollut esim. Puhtilan syy salanimeen.

Oman aikansa bosslady. Jos olisi nainen, niin kaikki vain ihailisi tuota käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

No jaa, Junnu Vainion elämänkertaa ei tarvitse lukea, lehdet mässäili ihan tarpeeksi. Miksi lukea edesmenneen alennustilasta, saako siitä jotain kiksejä. 

Mä tykkään lukea elämäkertoja sillä ajatuksella, että auttaa pistämään asioita perspektiiviin. Ettei ole muillakaan helppoa, vaikka miltä ulospäin vaikuttaisi. 

Junnu oli joskus muinoin vaimonsa sukulaisissa Kuusamossa. Oli niin kännissä, pahansuopa ja vit tuil lut isännälle, että isäntä laittoi miehen pulkkaan ja lasketti mäkeä alas pois maisemista.

Vierailija kirjoitti:

No jaa, Junnu Vainion elämänkertaa ei tarvitse lukea, lehdet mässäili ihan tarpeeksi. Miksi lukea edesmenneen alennustilasta, saako siitä jotain kiksejä. 

Ei kannata laittaa päätä pensaaseen. Kun luet niin voit oppia jotakin. 

Junnun käytös perheenjäseniään kohtaan on ollut yksiselitteisesti tuomittavaa.

Se joka tuon kirjan jälkeen venkoilee että ei saa tuomita on todennäköisesti itse syyllistynyt johonkin kirjassa kuvatuista asioista lapsiaan tai puolisoaan kohtaan.

 

Ei kestä kantaa syyllisyyttään vaan pyrkii kippaamaan sen muualle.

Ainoa terve päästään on kake randelin 

Vierailija kirjoitti:

Ainoa terve päästään on kake randelin 

Matti ja Teppo!

Ylös

Vierailija kirjoitti:

Ainoa terve päästään on kake randelin 

Jep. Hän on todella jalat maassa oleva tyyppi ja mukavan tuntuinen ihminen.

Ja hän ei ole tehnyt yhtään muistettavaa, syvällistä sanoitusta. Ei sävellyksiä. Hän on laulanut keskinkertaisesti yksinkertaisia, hieman hölmöjä lauluja. Ja tehnyt siitä uran itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa terve päästään on kake randelin 

 

Jep. Hän on todella jalat maassa oleva tyyppi ja mukavan tuntuinen ihminen.

Ja hän ei ole tehnyt yhtään muistettavaa, syvällistä sanoitusta. Ei sävellyksiä. Hän on laulanut keskinkertaisesti yksinkertaisia, hieman hölmöjä lauluja. Ja tehnyt siitä uran itselleen. 

Jos Junnun perheväkivallasta olisi oltu hyssyttelemättä niin varmaan hänen uransa olisi ollut toisenlainen. Nykypäivän cancel-kulttuurissa on hyvätkin puolensa. Esimerkkinä Aku Hirviniemestä tehdyt paljastukset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa terve päästään on kake randelin 

 

Jep. Hän on todella jalat maassa oleva tyyppi ja mukavan tuntuinen ihminen.

Ja hän ei ole tehnyt yhtään muistettavaa, syvällistä sanoitusta. Ei sävellyksiä. Hän on laulanut keskinkertaisesti yksinkertaisia, hieman hölmöjä lauluja. Ja tehnyt siitä uran itselleen. 

Jos Junnun perheväkivallasta olisi oltu hyssyttelemättä niin varmaan hänen uransa olisi ollut toisenlainen. Nykypäivän cancel-kulttuurissa on hyvätkin puolensa. Esimerkkinä Aku Hirviniemestä tehdyt paljastukset. 

No olisihan se aivan karmea kohu, jos Junnu tuotaisiin nykyaikaan. Ura loppuisi ainakin väliaikaisesti siihen paljastusten jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Hän toimi hetken erityisopettajana 70-luvun alussa, mutta sai potkut siitäkin kun alkoi juomaan luokkaretkellä kirkasta viinaa ja teetti lehteen siitä jutun. Muutenkin tuo 70-luku on ollut ihan sairasta aikaa viinan käytön suhteen noissa muusikkopiireissä ja kansankin parissa. Sitä on pidetty miehekkäänä eikä alkoholismia ole käsitetty sairautena. Hinnan sai sitten maksaa lapset ja puolisot, jotka näitä ukkoja passasivat ja toimivat katkeran raivon kohteina.

Kirjassa Junnun poika Ile kaunistelee isänsä kuvaa kyllä aika paljon. Muut aikalaiset näkee Junnun toisin, varsinkin juoppovuosina. Kukaan ei halunnut olla seurassa, koska hän haastoi riitaa, oli ilkeä, haisi, oli väkivaltainen ja ei ollenkaan mukava. 

Noita haisevia, ilkeitä ja pelottavia juoppoja oli paljon maisemissa 70-80, osin 90- luvuilla. Äijät kiskoivat toinen toisensa mukaan rypemisretkilleen ja ainakin oma lapsuuteni sai synkän pilven päälleen isäni juomisen holtittomuudesta.

Ihan käsittämätöntä touhua. Siis se miehisen maailman raakuus ja rumuus. Taiteilijapiireissä sillä oikein leuhkittiin (pahimmat ehkä Juice, Irwin) Oltaisko tästä kuitenkin vähän tai paljonkin kypsytty? Ei ainakaan tuon asian suhteen voi sanoa että ennen oli paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa kastia Irwin Goodman 

Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.

Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?

Lahjakkuus on lahjakkuutta, alkoholistillakin. Ehkä suomalaisiin vetoaa myös tarina, jossa menestys ei tuo onnea, Alkoholisti voi olla vaik

Aivan turha verrata noita. Suomalaisten miesten alkoholismi on jotain omaansa juurineen. Niin surullista katsottavaa ulkopuolisille. Ja kun hyvin moni noista oli nimenomaan uraa tekevä perheenisä, moni parempaakin väkeä. Ei katsonut sosiaalista statusta.