Olen surullinen. Erottiin miehen kanssa...
Vaikka viimeiset kuukaudet yhdessä olikin pelkkää riitelyä, niin ensimmäinen yö ilman miestä oli vaikea. Oltiin 22v yhdessä. Lapsetkin ovat jo kohta aikuisia, nuorimmainen 16v. Pahalta tuntui heille kertoa ja lasten suru kohdata. Hirveä pääsiäinen...
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
No ite kai päätit erota niin mitä siitä itket?
Mikäs kuvottava jätetty rääpäle tuossa yläpuolella märisee.
Vierailija kirjoitti:
no niin minäkin erosin vaimostani ja elämä jatkuu, mutta enää ei kuulu nalkutusta ja on ihanan hiljaista
Olisit lopettanut olemasta kotitöiden vapaamatkustaja niin ei olis tarvinnut vaimon nalkuttaa. No, seuraavassa parisuhteessa sitten samat virheet.
Vierailija kirjoitti:
Nyt vaan suklaata ja illalla korkkarit kattoon. Tsemppiä!
Töhnämunaa!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Tuntuu vaan niin pahalta nyt. Yksinäiseltä. Epäonnistuneelta. Huonolta ihmiseltä. Huonolta äidiltä. Itkettää ja tekee mieli huutaa. Väsyttää mutta en voi nukkua. Huolettaa onko poika mennyt kotiin vai missä hän on. Huolettaa miten mies voi. Mitä sitä itselleen voi, kun on tällainen ikuinen murehtija. Ap
Kannattaa hoidattaa tuo ahdistusherkkyys vaikka terapiassa. Kait kuitenkin se raskas liitto riitoineen oli ahdistavampaa. Ainakin lapsille se on myrkkyä.
Suosittelen jotain keskusteluapua tuohon ahdistukseen ja eron käsittelyyn (perhetyö, seurakunta, psykologi). Samoin minulla vähän yllättäen auttoi instassa samassa tilanteessa olevien juttujen seuraaminen. Erosin viime vuonna lasten isästä, olin niin pitkään jo käsitellyt asiaa, että erotessa tuntui pelkkää helpotusta ja keveyttä. Ei varmaan koskaan ole ollut niin tein sen -oloa kuin ekana yönä uudessa, itse ostetussa kodissa mennessä nukkumaan lasten kanssa.
Toivon, että ap pääsisi myös tuohon tunnelmaan!
Voimia sinulle ap! Olen samassa tilanteessa kanssasi, se vain erona, että aikuiset lapset. Vaikeina hetkinä minua on auttanut kirjoittaminen. Listaan eron hyviä puolia ja luen ne itselleni ääneen tiukan paikan tullen. Kesää kohden mennään. Edessä muutto ja uudet hoodit. Kyllä tää varmaan tästä.
Eroja tapahtuu mikä siinä niin erikoista sitten on? Mitä tähän pitäisi nyt sitten sanoa? 🤷Jos et tiennyt ero vapauttaa.
Samassa tilanteessa oikeastaan, suren eroa jo valmiiksi ja olen yksin kotona, vaikkei erosta ole edes sovittu vielä. Suru on yllättänyt, aluksi olin enemmänkin vihainen ja vähän tunteeton. Ehkä suru on askel eteenpåin.
Parasta mitä voit tehdä on tehdä lapsille selväksi että rakastat heitä etkä ole lähdössä heidän elämästä mihinkään.
Kauheinta oli kodin myyminen. En viitsi vieläkään ajaa vanhan kodin ohi, kun en halua nähdä minkälaiset verhot siellä nyt on yms. Tykkäsin niin paljon siitä talosta.
Väestöliiton sivujen kautta löysin hyvää materiaalia, mm omahoitoaa erokriisiin, erilaista tietoa ja työkaluja. Suosittelen:
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/erokriisin-omahoito-ohjelma
Ja kovasti jaksamista, ajan myötä helpottaa, mutta kestää hetken.
Ero on aina parempi kuin jatkuva riitely. Te kaikki ansaitsette olla onnellisia. Asiat järjestyvät. Tsemppiä ensimmäisiin päiviin ja viikkoihin.