Miksi nykyvanhemmat eivät pärjää lastensa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ei kestä lastensa pettymystä. Kaikessa annetaan periksi ja lapset pompottavat vanhempiaan. 

Muodissa olevan kasvatusteorian mukaan lapsi saa pettymyksistä traumat ja vihaa sen jälkeen vanhempiaan loppuikänsä. Tästä syystä on kehitetty positiivinen kasvatus missä keskitytään pitämään lapsi hyvällä päällä.

 

Positiivinen kasvatus ei tarkoita rajattomuutta. Pettymyksien kohtaaminen ja niistä selviäminen on olennainen osa ihmisen kehitystä.

Ja edelleen saa kasvattaa. Lapsia saa ja täytyy kieltää ja huonosta käytöksestä täytyy tulla seuraamuksia. Vanhemmat vain ovat laiskoja ja sitten koulussa yrität saada nämä hirviöt tajuamaan että maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä.

Rangaistukset nimenomaan eivät kuulu positiiviseen kasvatukseen. Positiivinen kasvatus rakentuu positiivisen vahvistamisen ja tunnetaitojen kehittämisen varaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyvanhemmat? Ennen niitä lapsia hoisi isovanhemmat. Aika kuultanut muistot? Dementia?

Ei hoitanut vaan lapset hoidettiin itse. Näin ainakin itsellä ja kaikilla tuttavilla, lapset nykyisin 10-27 vuotiaita. Kun tuo 10 v nuorimmainen lapsi oli alle kouluikäinen, alkoi hoidossa näkyä näitä virikelapsia, sitä ennen käytännössä kaikki täällä päin hoitviat lapset itse. Meilläkin lapset ovat  olleet muutaman kerran vuodessa isovanhemmilla. Sama aikanaan omalla kohdallani, vanhemmat meidät hoitivat ja isovanhemmilla käytiin pari kertaa vuodessa yötä. Ihan tämä on nykysuuntaus jossa heti kun vauva on ulos pullautettu, aletaan ihmetellä kuka tämän nyt hoitaa ja vastaa.

10 vuotta sitten toteutettiin suurin päiväkotien reformi yli sataan vuoteen, missä ne muutettiin hoitopaikoista varhaiskasvatuksiksi. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja kiinteä osa lapsen koulutuspolkua.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei näy pihoilla juuri ollenkaan. Minulla jo lastenlapsia, jotka lähetin pihalle kun alkoi liian kova möykkä. Siellä purkavat energiaansa ja ovat sisään tullessa paljon rauhallisempia. Tottakai pitää välillä katsoa, että pysyvät pihassa. Lisäksi rauhallinen satutuokio ennen nukkumaanmenoa. Arjen rutiinit ovat lapsen parhaita rauhoittavia, kunhan aikuiset sitoutuvat niihin.

Ei ne ole pihoilla, koska arkisin ovat päiväkodissa klo17 saakka ja viikonloppuisin istutetaan tabletille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ei kestä lastensa pettymystä. Kaikessa annetaan periksi ja lapset pompottavat vanhempiaan. 

Muodissa olevan kasvatusteorian mukaan lapsi saa pettymyksistä traumat ja vihaa sen jälkeen vanhempiaan loppuikänsä. Tästä syystä on kehitetty positiivinen kasvatus missä keskitytään pitämään lapsi hyvällä päällä.

 

Positiivinen kasvatus ei tarkoita rajattomuutta. Pettymyksien kohtaaminen ja niistä selviäminen on olennainen osa ihmisen kehitystä.

Ja edelleen saa kasvattaa. Lapsia saa ja täytyy kieltää ja huonosta käytöksestä täytyy tulla seuraamuksia. Vanhemmat vain ovat laiskoja ja sitten koulussa yrität saada nämä hirviöt tajuamaan että maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä.

Rangais

Sitä voidaan saivarrella että mikä on rangaistus ja mikä seuraamus. Yhtä kaikki. Lapsi ei opi mitään jos esim toisen ihmisen satuttamista, asioiden rikkomisesta, ylipäänsä huonosta käytöksestä ei seuraa mitään. Tai osa saattaa oppia pelkällä puheella mutta monet ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyvanhemmat? Ennen niitä lapsia hoisi isovanhemmat. Aika kuultanut muistot? Dementia?

Ei hoitanut vaan lapset hoidettiin itse. Näin ainakin itsellä ja kaikilla tuttavilla, lapset nykyisin 10-27 vuotiaita. Kun tuo 10 v nuorimmainen lapsi oli alle kouluikäinen, alkoi hoidossa näkyä näitä virikelapsia, sitä ennen käytännössä kaikki täällä päin hoitviat lapset itse. Meilläkin lapset ovat  olleet muutaman kerran vuodessa isovanhemmilla. Sama aikanaan omalla kohdallani, vanhemmat meidät hoitivat ja isovanhemmilla käytiin pari kertaa vuodessa yötä. Ihan tämä on nykysuuntaus jossa heti kun vauva on ulos pullautettu, aletaan ihmetellä kuka tämän nyt hoitaa ja vastaa.

10 vuotta sitten toteutettiin suurin päiväkotien reformi yli sataan vuoteen, missä ne muutettiin hoitopaikoista varhaiskasvatuksiksi. Varha

LOL

Vierailija kirjoitti:

Suomen tulevaisuus on kyllä hurja, lapsia ei osata eikä haluta kasvattaa. Ulkomailta työnnetään meille miehiä ja lapsia, tähän kympin maahan.

Lapset ja nuoriso ei jaksa tehdä yhtään mitään, eivät harrasta liikunta, ei kiinosta opiskelut eikä työnteko. 

Mistä tämä kaikki johtuu, aivan hirveää.

Itse olen varhaiskasvatusalalla ja ikävä kyllä pahimpia on kantasuomalaiset! Monissa muissa kulttuureissa vielä iloitaan lapsista ja ollaan kunnianhimoisia siinä mielessä, että halutaan että lapsi kehittyy hyvin ja häneen panostetaan. Suomalaisia ei tunnu kiinnostavan!

Tiktok, youtube, kännykät, pelit, tabletit, netfliksit... Sekä aikuisilla että lapsilla. 

Vierailija kirjoitti:

Koska mä voin viedä. Mitä voit asialle tehdä kiukkupylly, hähh?? 

 

Mutta miksi et halua olla oman lapsesi kanssa? Eikö se ole aika sairasta? Lapsi parka.

Olen yläkoulussa töissä ja näitä pompottelijoita alkaa olla joka luokalla. 

Suurin osa nuorista kuitenkin vielä ymmärtää, että säännöt ovat kaikkien parhaaksi, mutta osa jaksaa vängätä. Opettajaan yritetään vaikuttaa, esimerkiksi vinkumalla ja tavaroita paiskomalla.

Vierailija kirjoitti:

Olen yläkoulussa töissä ja näitä pompottelijoita alkaa olla joka luokalla. 

Suurin osa nuorista kuitenkin vielä ymmärtää, että säännöt ovat kaikkien parhaaksi, mutta osa jaksaa vängätä. Opettajaan yritetään vaikuttaa, esimerkiksi vinkumalla ja tavaroita paiskomalla.

Ja opettaja ei voi sille paljon mitään. Jopa jälki-istuntojen antaminen on kielletty. Kauas on tultu niistä ajoista, kun oppilaat nousivat seisomaan puhutellessaan opettajaa.

Ovat laiskoja ja päässeet liian helpolla koska subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Mistä se sitten johtuu ettei nykyvanhemmat uskalla asettaa rajoja tai pahoittaa lastensa mieltä? Onko heidät itsensä kasvatettu aikanaan siihen, että pitää olla kiltti ja totella kaikkia muita, ei saa pahoittaa muiden mieltä eikä määrätä tai päättää mistään? Joku sukupolvitrauma?

Vierailija kirjoitti:

Mistä se sitten johtuu ettei nykyvanhemmat uskalla asettaa rajoja tai pahoittaa lastensa mieltä? Onko heidät itsensä kasvatettu aikanaan siihen, että pitää olla kiltti ja totella kaikkia muita, ei saa pahoittaa muiden mieltä eikä määrätä tai päättää mistään? Joku sukupolvitrauma?

He ovat itse curling-vanhempien lapsia, joiden tieltä on siloteltu pois kaikki pettymykset. Siksi heillä ei ole kykyä sietää omaa tai lapsensa pahaa mieltä. Kun ei itsellä ole kokemusta, että vanhemman tehtävänä on asettaa rajat, ei osata ottaa sitä roolia itsekään vanhempana, vaan yritetään olla lasten kaveri. Tämän takia he pitävät lapsensakin aamusta iltaan päiväkodissa saamassa virikkeitä, että "itse jaksaa olla hyvä vanhempi" sen muutaman tunnin ajan, minkä lapsi ehtii kotona olla hereillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä se sitten johtuu ettei nykyvanhemmat uskalla asettaa rajoja tai pahoittaa lastensa mieltä? Onko heidät itsensä kasvatettu aikanaan siihen, että pitää olla kiltti ja totella kaikkia muita, ei saa pahoittaa muiden mieltä eikä määrätä tai päättää mistään? Joku sukupolvitrauma?

He ovat itse curling-vanhempien lapsia, joiden tieltä on siloteltu pois kaikki pettymykset. Siksi heillä ei ole kykyä sietää omaa tai lapsensa pahaa mieltä. Kun ei itsellä ole kokemusta, että vanhemman tehtävänä on asettaa rajat, ei osata ottaa sitä roolia itsekään vanhempana, vaan yritetään olla lasten kaveri. Tämän takia he pitävät lapsensakin aamusta iltaan päiväkodissa saamassa virikkeitä, että "itse jaksaa olla hyvä vanhempi" sen muutaman tunnin ajan, minkä lapsi ehtii kotona olla hereillä.

Jep just näin. Todella raskasta katsoa vierestä tällaista kasvatusta joka täysin toimimatonta kaikilla mahdollisilla mittareilla.