Onko BDSM itsetuhoisuuden muoto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Traumatausta.

Sitä minäkin epäilen

Naamioituu tunteettomuuteen, kontrolliin, sääntöihin, toistoon, sopimuksiin, eli tuo ei muistuta mitään luonnollisesta kanssakäymisestä. Kyetään olemaan kontaktissa vain ulkoisen roolin kautta kun aito intiimiys ahdistaa ja on sisäisten rajojen haurauden takia sietämätöntä.

 

BDSM ei suinkaan naamioidu tunteettomuuteen - ainakaan aina, voihan joku niinkin toki tehdä. Mutta onko siis vaniljaseksi kontrolloimatonta, jossa ei ole mitään sääntöjä, toistoa tai sopimuksia?

Eikös vanilia ole ihan normi jyystöä

Lommaninteuvvo ja siliperinsiltsuli

Ylen jutun mukaan Jeesusta esittävä Ruben Enaje on ristiinnaulittu oikeilla nauloilla 35 kertaa. Siinä on esimerkki Masokisti-subista.

Jännä ei naulaajia ei paheksuta / tuomita, toisin kuin peniksen leikannutta insinööri-sadistia.

Naiset jotka elävät miesten maailmassa tekevät tekoja saadakseen miehiltä mitä haluavat, nämä kipu-siskot ovat välineellistäneet seksuaalisuutensa, jossa oppi on otettu pornosta, mutta aitoa orgasmia se ei tuota, mutta eihän sillä ole väliäkään, koska aina voi laittaa liukkaria ja feikata. Toivottavasti saavat mitä haluavat, ainakin riittävän summan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta suhteemme seksiin on usein "antautumista" ja siihen on monin tavoin nivottu syyllisyyttä ja synnintuntoa ja vastuuta. Ajatus siitä että antautuu "väkisin otetuksi" ja tulee "rangaistuksi" ja että "luopuu kontollista" saattaa kuvitelmissa  auttaa ehkä ohittamaan nämä esteet, ja miksi ei sitten todellisuudessakin.

Toinen on se että kohtuullinen kipu on seksuaalisen nautinnon sukulainen ja nämä kaksi yhdessä saattaa toimia paremmin. 

Tämä on vain minun arvailuani. Minä olen itse sadisti. Nautin nähdessäni kipureaktioita ja tykkään alistaa ja pakottaa. En tiedä miksi. Teen vain sen mistä on sovittu ja lopetan heti jos käsketään. En myöskään halua jättää fyysisiä jälkiä - punoitus ja kirvely on ok mutta arvet ja mustelmat ei. Tämäkin on vain pieni, irrallinen o

Siinä kostuttaa se, että tukasta vetäminen tuntuu hyvältä. Miksi koet sen ilmeisesti jotenkin sairaana tai vääränä? 

Japanissa olen harrastanut BDSM:ää niin, että nainen on ottanut vastaan. Itse en alistu, mutta nautin kun hoikka japanilainen nainen alistuu ja vinkuu. M25

Vierailija kirjoitti:

Naiset jotka elävät miesten maailmassa tekevät tekoja saadakseen miehiltä mitä haluavat, nämä kipu-siskot ovat välineellistäneet seksuaalisuutensa, jossa oppi on otettu pornosta, mutta aitoa orgasmia se ei tuota, mutta eihän sillä ole väliäkään, koska aina voi laittaa liukkaria ja feikata. Toivottavasti saavat mitä haluavat, ainakin riittävän summan. 

En katso pornoa. Minä ehdotin miehelleni näitä asioita. Onko sinulla salakamerat kuvaamassa orgasmini aitoutta? Liukkaria en omista enkä tarvitse. Saan mitä haluan, raha ei kuulu siihen. 

Sadistiset ihmiset aistivat hyvin nopeasti, jos toisella on traumatausta, olen huomannut. Sitten hakeutuvat ystäväksi ja pyrkivät läheiseen kontaktiin. Modifioivat itsensä vastaamaan uhrin tarpeisiin ja johdattavat pienin askelin kohti omaa sadistista tyydytystään.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostavaa ei ole se, että tykkäätkö vaiko et. Vaan se, että MIKSI tykkäät. Aika moni täällä sanoo, että taustalla on jotain epätasapainoista. 

Yksi luokkakaveri tykkäsi, kun pojat ajoivat tämän seinää vasten ja uhkaili, sai siitä kiksejä. Tyttö sai huomiota ja se kiihotti, eikä tajunnut et toiset vain kiusaavat, eivät olleet muuten kiinnostuneita. Sinäkin voisit miettiä, että mikä siinä tukan repimisessä sinua _niin_ kovasti kostuttaa. Joka tapauksessa kiinnostaa, onko tilanne sama vaikka 20v päästä, eli tule ihmeessä kertomaan, et vieläkö sittenkin kostut läpimäräksi!

Olen eri, mutta minusta tukistaminen tuntuu vaan tosi ihanalta. Sehän ei siis satu, vaan tuntuu hyvältä. Siis ainakin se tapa, miten itse haluan, että minua otetaan hiuksista kiinni. Tukistaminen tietynlaisella hetkellä tuntuu kiihkeältä ja intohimoiselta (vaikka suudellessa, seksin aikana, tms). Ja kuten sanoin, se tuntuu hiusjuurissa miellyttävältä. Ihan samalla lailla sitä tykkää muistakin sellaisista otteista ja kosketuksesta, mikä tuntuu hyvältä. En oikein tiedä, miksi juuri tätä pitäisi sen kummemmin analysoida tai etsiä jotain omituisia syitä taustalta.



Jos yritän havainnollistaa jonkin epäseksuaalisen kautta, että miksi tuo tuntuu hyvältä, niin esim. päähierontakin tuntuu hyvältä tai vaikka se, jos joku tekee hiuksiin ranskalaista lettiä. Päänahassa on aika paljon tuntoa - varmaan sen vuoksi se tukistelukin tuntuu miellyttävältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta suhteemme seksiin on usein "antautumista" ja siihen on monin tavoin nivottu syyllisyyttä ja synnintuntoa ja vastuuta. Ajatus siitä että antautuu "väkisin otetuksi" ja tulee "rangaistuksi" ja että "luopuu kontollista" saattaa kuvitelmissa  auttaa ehkä ohittamaan nämä esteet, ja miksi ei sitten todellisuudessakin.

Toinen on se että kohtuullinen kipu on seksuaalisen nautinnon sukulainen ja nämä kaksi yhdessä saattaa toimia paremmin. 

Tämä on vain minun arvailuani. Minä olen itse sadisti. Nautin nähdessäni kipureaktioita ja tykkään alistaa ja pakottaa. En tiedä miksi. Teen vain sen mistä on sovittu ja lopetan heti jos käsketään. En myöskään halua jättää fyysisiä jälkiä - punoitus ja kirvely on ok mutta arvet ja mustelmat ei. Tämäkin on vain pieni, irrallinen osa seksuaalisuuttani. Puolisoni ei halua tätä vaan

Helppo uskoa että tykkäät, tykkääväthän jotkut hakatuksi tulemisestakin. Luulevat sen olevan rakkautta... Tervettä tämä ei kuitenkaan kenestäkään tee.

Vierailija kirjoitti:

Japanissa olen harrastanut BDSM:ää niin, että nainen on ottanut vastaan. Itse en alistu, mutta nautin kun hoikka japanilainen nainen alistuu ja vinkuu. M25

Tää on kyllä jännä, miten sekaisin ihmiset on :D Tai ei ihmetytä, liikaa pokea. Kun tavallinen ei enää tunnu missään, edes stondista ei saada ilman rajumpia juttuja...

No millaista sitten on mielestänne normaali tai terve seksi?

Liittyykö BDSM:ään myös se, että seksin aikana ei puhuta mitään, tai ainakaan alistuva osapuoli ei saa puhua mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta suhteemme seksiin on usein "antautumista" ja siihen on monin tavoin nivottu syyllisyyttä ja synnintuntoa ja vastuuta. Ajatus siitä että antautuu "väkisin otetuksi" ja tulee "rangaistuksi" ja että "luopuu kontollista" saattaa kuvitelmissa  auttaa ehkä ohittamaan nämä esteet, ja miksi ei sitten todellisuudessakin.

Toinen on se että kohtuullinen kipu on seksuaalisen nautinnon sukulainen ja nämä kaksi yhdessä saattaa toimia paremmin. 

Tämä on vain minun arvailuani. Minä olen itse sadisti. Nautin nähdessäni kipureaktioita ja tykkään alistaa ja pakottaa. En tiedä miksi. Teen vain sen mistä on sovittu ja lopetan heti jos käsketään. En myöskään halua jättää fyysisiä jälkiä - punoitus ja kirvely on ok mutta arvet ja mustelmat ei. Tämäkin on vain pieni, irrallinen o

Minä olen pian 50 v bdsm-seksistä pitävä ja olen jo aikoja sitten lopettanut kyselemästä itseltäni miksi. Riittää, että minulla ja kumppanilla on kivaa ja molemmille tulee hyvä olo, en mä tälle mitään selityksiä kaipaa.

Ei minulla ole traumataustaa, lapsuus on ollut tasapainoinen ja muutenkin olen sangen tavallinen. Eikä se bdsm mitä harjoitan varsinkaan nykyään olisi ulkopuolisesta mitenkään hirveän ihmeellistä, jos joku tulisi makkarin nurkkaan kurkkimaan. Vaikka samat elementit ovat pysyneet, on seksi syventynyt henkisellä tasolla ja elementit ovat nykyään enemmän henkisessä valta-asetelmassa, joten ulospäin se saattaa näyttää usein aika vaniljaiselta.

Ja kyllä: Olen kiihottunut saman suuntaisista asioista teini-iästä lähtien. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vain ajatuksen tasolla, ennen kuin lähemmäs kolmikymppisenä tajusin, että joku mieskin voi pitää tästä ja näitä voi kokeilla oikeastikin.

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö BDSM:ään myös se, että seksin aikana ei puhuta mitään, tai ainakaan alistuva osapuoli ei saa puhua mitään?

Ei ainakaan minulla liity. Oli sitten kyse bdsm:stä tai vaniljasta, niin henkilöt itsehän sen päättävät yhdessä, mitä seksiin liittyy. Ei sitä mistään ohjekirjasta katsota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle bdsm on sitä, että mies pitää kevyesti kättä kurkulla, vetää hiuksista sen verran että minä nautin, puristelee tissejä ja persettä vähän normaalia kovempaa, joskus läpsii kevyesti jos haluan. Joskus ottaa seistessä tiukasti kiinni ja painaa seinää vasten. Kaikki nämä on minun, "alistujan" toiveesta. Joskus sidotaan käteni kevyesti. Kaikki nämä ovat omasta pyynnöstäni, turvasanaa ei tarvita, riittää että sanon esim. "ei nyt tuota" "tuo on vähän liian kovaa" tms. Yleensä haluan tämän yhteyteen myös hellyyttä, esim. intohimoisia suudelmia, käsistä pitämistä (tai käsien painamista lujemmin sänkyä vasten) helliä katseita, hiusten ja kasvojen silittelyä yms. Joskus en halua näitä kevyitäkään alistusasioita ollenkaan vaan pelkkää hellyyttä ja silittelyä. Mies tekee aina sen mitä tahdon.

Minulla ei ole traumoja, suhte

MIhin sitä pornoa tarvitaan???????....

Pornoa tekevät mielenvikaiset, vahingoittuneet, nistit ym. Jopa nuoret, lähes lapset

Monet lopulta eivät jaksa elää. Vanheneminen ei kiinnosta.

Päihteet vievät.

Mikään ei tunnu miltään.

Ja tätä halutaan ylläpitää, ostaa. Se on hyväksikäyttöä, vaikka siitä maksaisikin.

Ei kaunista. Sääli tulee ja myötätunto.

Eikö ota eteen. Eikö ole mitään tunne-elämää.

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö BDSM:ään myös se, että seksin aikana ei puhuta mitään, tai ainakaan alistuva osapuoli ei saa puhua mitään?

Me ainakin puhutaan usein paljonkin ja se tuo meille nautintoa. Mutta jollekin puhumattomuus voi olla kiihottavaa, tapa esimerkiksi korostaa valta-asetelmaa, joten jos se jollekin toimii, niin voihan noin sopia. Ei bdsm:ssä ole mitään ohjekirjaa, jonka mukaan pitää toimia. Paitsi konsensuaalisuus, eli se, että molemmat ovat vapaaehtoisesti mukana ja nauttivat omalla tavallaan. Toki rikkoo sitäkin sääntöä varmasti joku, kuten kaikkia sääntöjä maailmassa.

Vau, jotenkin mahtavaa, että tästä aiheesta on aloitettu keskustelu täällä! Jotenkin kritisoiminen on tässä ajassa vaarallista, koska tosi moni ihminen kokee sen henkilökohtaisena hyökkäyksenä, vaikka pohditaan ilmiötä.

Itse olen nainen ja olen pohtinut tätä aihetta paljon, koska olen kokenut vetoa alistamiseen(ilman kipua tosin). Olen käsitellyt paljon omien vanhempien parisuhteen dynamiikkaa, jossa isäni on hyvin monella tapaa alistanut äitiäni, ja äitini ikään kuin hyväksynyt sen (tavallaan nauttii siitä), ja elää tyytyväistä ja onnellista elämää niin. Kun olen oivaltanut tämän asian, haluni alistettavana olemiseen ovat kadonneet. 

Vierailija kirjoitti:

No millaista sitten on mielestänne normaali tai terve seksi?

Sellainen, missä ihminen saa mielihyvää ja kiihottuu ilman ihan kipuakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö BDSM:ään myös se, että seksin aikana ei puhuta mitään, tai ainakaan alistuva osapuoli ei saa puhua mitään?

Me ainakin puhutaan usein paljonkin ja se tuo meille nautintoa. Mutta jollekin puhumattomuus voi olla kiihottavaa, tapa esimerkiksi korostaa valta-asetelmaa, joten jos se jollekin toimii, niin voihan noin sopia. Ei bdsm:ssä ole mitään ohjekirjaa, jonka mukaan pitää toimia. Paitsi konsensuaalisuus, eli se, että molemmat ovat vapaaehtoisesti mukana ja nauttivat omalla tavallaan. Toki rikkoo sitäkin sääntöä varmasti joku, kuten kaikkia sääntöjä maailmassa.

Eipä BDSM:ssä taida olla mitään sääntöjä - kaikki kutituksesta hengiltä kukistamiseen on ilmeisesti *normaalia*..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta suhteemme seksiin on usein "antautumista" ja siihen on monin tavoin nivottu syyllisyyttä ja synnintuntoa ja vastuuta. Ajatus siitä että antautuu "väkisin otetuksi" ja tulee "rangaistuksi" ja että "luopuu kontollista" saattaa kuvitelmissa  auttaa ehkä ohittamaan nämä esteet, ja miksi ei sitten todellisuudessakin.

Toinen on se että kohtuullinen kipu on seksuaalisen nautinnon sukulainen ja nämä kaksi yhdessä saattaa toimia paremmin. 

Tämä on vain minun arvailuani. Minä olen itse sadisti. Nautin nähdessäni kipureaktioita ja tykkään alistaa ja pakottaa. En tiedä miksi. Teen vain sen mistä on sovittu ja lopetan heti jos käsketään. En myöskään halua jättää fyysisiä jälkiä - punoitus ja kirvely on ok mutta arvet ja

Etkö siis kiihotu ilman jotain rooleja ja valtapelejä? Tähän vois psykologeilla olla paljonkin sanottavaa, joka tapauksessa hivenen säälittävää.

Ei sinun tarvitse muistaa traumojasi, tai ei mitään selkeää sellaista tarvitse edes olla. Riittää että vaikka isäsi on ollut autoritäärinen, sieltä alitajunnasta nämä kumpuaa.