Lue keskustelun säännöt.
Työ ei vastaa odotuksia
29.03.2024 |
Työnkuva on aivan uusi. Työnantaja ei ole huolehtinut mistään käytännön järjestelyistä esimerkiksi työssä tarvittavia ohjelmistoja varten, joten kaikki aika menee niiden hoitamiseen. Edes varsinaista työtilaa ei ole, kun nyt odotellaan milloin työpaikalla tehtävä remontti valmistuu. Näin siis on mennyt ensimmäinen kuukausi töissä.
En ole ehtinyt vielä tehdä varsinaisia töitä käytännössä lainkaan, mutta kovasti työpaikalla visioidaan miten tulen hoitamaan sitä ja tätä. Se ei vain onnistu, ellei ole mitään välineitä käytettävissä.
Henkistä tukea työhön on huonosti saatavilla. Jos kysyn pomolta neuvoja, luvataan kyllä hoitaa ja selvittää asioita, mutta se tapahtuu hyvin vastentahtoisesti vasta siinä vaiheessa, kun on ensin useampaan kertaan asiasta muistuttanut. Tuntuu aika ikävältä.
Jos haen koeajalla muualle, voinko sanoa suoraan haastattelussa syyksi, ettei työ ole sitä mitä luvattiin?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Työnantajana vakehyva. Osuiko arvaus oikein?
Mikä on vakehyva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajana vakehyva. Osuiko arvaus oikein?
Mikä on vakehyva?
Huono johtajuus tai puutteelliset työjärjestelyt eivät ole pelkästään johonkin tiettyyn yksittäiseen alaan liittyviä ongelmia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Vierailija kirjoitti:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Ei ole työpaikkansa. Kiitos selvennyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sen sanoit: työnkuva on aivan uusi. Jos/kun tuollaiseen lähtee, niin odotus on että rooli on hyvinkin keskeneräinen. Sitä roolia pitää itse olla rakentamassa. Itse juuri siitä nautin, kun sitä pääsee tekemään. Ei ole mitään hirveän rajoittavaa sapluunaa. Kuulostaa vielä erinomaiselta, että ns. töitä ei vielä ole ollut, eli ei ole mikään kiire. Roolia saa rauhassa hakea ja rakentaa. Jos tilanne on sulle uusi ja olet ekaa kertaa tuossa tilanteessa, niin ymmärrän hämmennyksen. Ota nyt chillisti ja älä hätiköi. Sä saat tehtyä tuosta roolista just omannäköisen ja viihdyt siinä taatusti paremmin, kuin jossain valmiiksi kirjoitetussa työnkuvassa.
Minustakin aika etuoikeutettu ja hieno tilanne, että ovat halunneet palkata ap:n ja siis maksaa hänelle jo palkkaa, vaikka työnkuva keskeneräinen. Hänenä nauttisin helposta jaksosta ja odottaisin rauhassa että asiat sa
Miten voi olla työntekijän kannalta etu, että työnkuva on epäselvä ja työhön liittyvät käytännön järjestelyt on jätetty hoitamatta? Uuden työn aloittaminen on jo itsessään kuormittavaa, saati sitten jos mikään ei toimi ja saatteeksi johdolta tulee lähinnä sanat, että yritä nyt vain järkkäillä asioita. Eivät he vastaa asiakkaiden kiukkuisiin yhteydenottoihin, joissa penätään nopeasti tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varoituksen sananen. Olin itse kerran tämmöisessä "uudessa työnkuvassa", jossa oli myös kovasti visioita siitä, mitä hommia minä tulen sitten joskus tekemään - "mutta kaikki aikanaan, kun nyt on vähän kiire niin ei oikein keretä perehdyttämään, mutta ota sinä ihan iisisti".
No minäpä sitten opettelin suhtautumaan asiaan "iisisti".
Ja sain kenkää koeajan lopussa, "syyt" minun niskaani tietenkin.
Eli vaikka sinun annettaisiin ymmärtää mitä tahansa, niin pidä itse huoli siitä, että Sinä väkisin teet itsestäsi tarpeellisen. Saat ainakin laitettua jauhot niiden suuhun, jos alkavat väittämään sinua passiiviseksi.
Työnantajat eivät todellakaan aina tiedä tai osaa sanoa, mitä he haluavat.
Itse olen lääkäri ja aloittajan kuvaus on kuin suoraan omasta työstäni. Toimimaton tietojärjestelmä Apotti- jonka kanssa taistelen joka päivä. Hälyisä avokonttori, jossa keskittyminen on mahdotonta. Jos haluaisin kysyä esimieheltäni apua vaikeaan potilastapaukseen, hänellä ei ole aikaa vastata. Ehkä joka toinen viikko voin kysyä parista potilastapauksesta. Medisiinisiin ongelmiin et saa mistään apua. Potilaat kuitenkin odottavat asiantuntevaa hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varoituksen sananen. Olin itse kerran tämmöisessä "uudessa työnkuvassa", jossa oli myös kovasti visioita siitä, mitä hommia minä tulen sitten joskus tekemään - "mutta kaikki aikanaan, kun nyt on vähän kiire niin ei oikein keretä perehdyttämään, mutta ota sinä ihan iisisti".
No minäpä sitten opettelin suhtautumaan asiaan "iisisti".
Ja sain kenkää koeajan lopussa, "syyt" minun niskaani tietenkin.
Eli vaikka sinun annettaisiin ymmärtää mitä tahansa, niin pidä itse huoli siitä, että Sinä väkisin teet itsestäsi tarpeellisen. Saat ainakin laitettua jauhot niiden suuhun, jos alkavat väittämään sinua passiiviseksi.
Työnantajat eivät todellakaan aina tiedä tai osaa sanoa, mitä he haluavat.
Tuo minua huolestuttaa. Asiakkailta tulee vaativia yhteydenottoja, mutta työpaikalla asenne on se, että katsellaan tässä nyt vähitellen kaikki kuntoon. Mitenkään pomo ei kuitenkaan panoksellaan asioiden saamista kuntoon yritä nopeuttaa. Ilmeisesti ajatus on se, että kun järjestelmät jossain vaiheessa saadaan toimimaan, saankin sitten pienessä hetkessä purettua kuukausien työsuman ja yhtäkkiä kaikki ovat tyytyväisiä.
Tällainen lähtöasetelma tuntuu huonolta, koska niin kauan kuin tekniset valmiudet eivät ole kunnossa, on hyvin vähän mitä voin tehdä. En myöhemmin mitenkään pysty viikossa tai kahdessa sitten edes ylitöitä tekemällä paikkaamaan huomattavaa viivettä aikatauluissa. Se taas saattaa johtaa arvioon heikosta suoriutumisesta ja mahdolliseen koeaikapurkuun.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen lääkäri ja aloittajan kuvaus on kuin suoraan omasta työstäni. Toimimaton tietojärjestelmä Apotti- jonka kanssa taistelen joka päivä. Hälyisä avokonttori, jossa keskittyminen on mahdotonta. Jos haluaisin kysyä esimieheltäni apua vaikeaan potilastapaukseen, hänellä ei ole aikaa vastata. Ehkä joka toinen viikko voin kysyä parista potilastapauksesta. Medisiinisiin ongelmiin et saa mistään apua. Potilaat kuitenkin odottavat asiantuntevaa hoitoa.
Milloin työelämästä tuli tällaista? Mietin välillä mitä muuta asiantuntijatehtävien sijaan voisi tehdä. Joka paikassa kuitenkin tuntuu että ihmisistä otetaan kaikki mahdollinen irti henkisen hyvinvoinnin kustannuksella.
Työnantajana vakehyva. Osuiko arvaus oikein?