Hyväksyykö teidän lapset leivonnaiset karkkipäivän makeaksi herkuksi?
Omassa lapsuudessa karkkipäivänä eli lauantaina leivottiin joskus pullaa tai kakkua ja se oli sillä kertaa se karkkipäivän sokeriherkku, ei ollut karkkia vielä lisäksi. Monessa tuttavaperheessä lapset haluaa ja vaatii karkkipäivänä nimenomaan karkkia ja vielä jotain tiettyä tuotetta. Leivonnaiset ei käy/riitä. Ihan kuin lapset oisi todella paljon vaativampia nykyään kuin silloin 35 vuotta sitten. Vai onkohan vain mun tuttavaperheiden ilmiö jonka yleistän..
Kommentit (26)
Miten se tekee terveemmän suhteen että saa joka päivä vähän karkkia, vaikka ehkä mieli tekisi enemmän, mutta äiti kieltää? Kielletty herkku siitä tulee silloinkin. Tai ainakin meillä on tainnut näin tapahtua.
Mä olen siis antanut lasten syödä karkkia viikollakin, mutta annostelen miten paljon ne sitä syö, eli viikolla karkkia saa jälkkäriksi tai muuten pieniä määriä. En tiiä onko niillä miten terve suhde herkkuihin ja karkkiin, koska jos on karkkia tarjolla vapaasti, niin ne kyllä syö kupin tyhjäksi silloin.
En siis ymmärrä, mitä eroa on joka päivä antaa vaikka kolme karkkia ja sanoa, että enempää et saa kuin että sanoo kuutena päivänä viikossa, että karkkia ei tänään saa.
Et siis ymmärrä, mitä tarkoittaa, että herkuilla ei ole tiettyä päivää. Sehän ei tarkoita sitä, että lasketaan montako karkkia joku syö tai kuinka monena päivänä on herkuteltu. Se tarkoittaa vain sitä, että herkuilla ei ole tiettyä päivää eikä lähtökohtaisesti pidetä kirjaa siitä, miten paljon herkutellaan. Toki jotkut rajat ovat olemassa, mutta lapsi ei edes halua vetää karkkia kaksin käsin, jos sitä on saatavilla ilman turhia rajoituksia esim. päivän suhteen. Meillä on ollut sunnuntaista keittiön pöydällä täysin vapaasti käytettävissä kulhollinen pieniä pääsiäismunia. Lapsia ei ole missään kohtaa kielletty ottamasta munia. Silti kuppi ei ole tyhjentynyt tai edes mennyt puolilleen.
Vierailija kirjoitti:
Miten se tekee terveemmän suhteen että saa joka päivä vähän karkkia, vaikka ehkä mieli tekisi enemmän, mutta äiti kieltää? Kielletty herkku siitä tulee silloinkin. Tai ainakin meillä on tainnut näin tapahtua.
Mä olen siis antanut lasten syödä karkkia viikollakin, mutta annostelen miten paljon ne sitä syö, eli viikolla karkkia saa jälkkäriksi tai muuten pieniä määriä. En tiiä onko niillä miten terve suhde herkkuihin ja karkkiin, koska jos on karkkia tarjolla vapaasti, niin ne kyllä syö kupin tyhjäksi silloin.
Ei kuulosta kovin terveeltä, jos kaikki pitää syödä, mitä näkyvillä on.
Meillä saa lapset ja aikuiset syödä, mitä kaapissa on. Ei rajoiteta mitenkään. En vain kanna kaupasta herkkuja kotiin joka päivä. Hyvin yksinkertaista. Ja kun on viisi syöjää, niin karkkipussista ei montaa karkkia jää/hlö.
Meillä ei ole karkkipäivää. Herkutellaan miten sattuu. Jollain viikolla voi olla joka päivä jotain makeaa, toisella ei minään päivänä. Ja kaikkea siltä väliltä. Inhosin jo lapsena sitä, että karkeista tehtiin niin suuri numero lauantaisin. Usein en edes syönyt minulle velvollisuudesta ostettua pussillista, vaan napsin karkkea silloin kun sattui tekemään mieli. Joskus oli isompi kasa säästettynä, joskus pienempi.
Olen eri. Aikuiset päättävät mitä kaupasta ostetaan, ei lapsi. Meillä käydään yleensä kaksi kertaa viikossa kaupassa, joten jo se rajoittaa herkkujen määrää.