Miksi nk. vapaissa kristillisissä seurakunnissa mahtaillaan ihmeillä, joita ei kuitenkaan tapahdu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kuulin karismaattisissa seuroissa kielillä puhumista, ihmeen aste oli "mamma" ja "pappa". Mahdollisesti myös "jävla skit", en muista.

Ei kielillä puhumista yleensä pidetä ihmeenä. Eikä myöskään yleensä oleteta, että se olisi jotain oikeaa maailmassa puhuttua kieltä. Sen sanotaan olevan "rukouskieltä" tms. Itse olen paljon puhunut kielillä rukoillessani, ja se palvelee samantapaista tarkoitusta kuin mantra tietyissä meditaatiotekniikoissa: ajatteleva mieli menee tavallaan pois päältä, se vain tarkkailee sitä suusta ulos tulevaa puhetta, muuten leväten rukouksen tilassa. (Kielillä puhumista ei muuten myös ilmene pelkästään kristillisyyden yhteydessä, vaan monessa perinteessä, niin uskonnollisissa kuin meditaatioperinteissä. Sen katsotaan liittyvän tiettyyn tietoisuuden tilaan, jonka moni näkee tavoiteltavana tilana)

Nojaa, armonlahjana sitä nyt ainakin pidetään.

Ja käsitteesi kielillä puhumisesta ei kyllä ole raamatullinen. Kyllä se on kuin kieli jota voi tulkita eikä sitä esiintynyt pakanoiden keskuudessa.

Nykyaikana on ihmeitä asiat joita minun nuoruudessani pidettiin itsestään selvinä, että käy töissä ja maksaa laskut.  Kyllä ihmeitä tapahtuukin.

Eikö se lue Raamatussakin: Uskotaan siihen mitä ei vielä totena nähdä. Liittyisikö johonkin tuon suuntaiseen siis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi selittää ihmeen puuttumista sillä, että ei vaan uskottu tarpeeksi. Ja sitten jälkeenpäin on helppo uskotella, että kyllä siellä jokin ihme kuitenkin tapahtui. Suggestion voima on valtava, etenkin samanmielisten porukassa.

Jos hyvin sairas ihminen parantuu niin voidaan sanoa, että rukouksen voima on ihmeellinen! Jos taas potilas kuolee voidaan todeta, että tutkimattomat ovat herran tiet.

Jumala koettelee eniten niitä, joita eniten rakastaa.

Jumalalla on siis vielä suosikkejakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi selittää ihmeen puuttumista sillä, että ei vaan uskottu tarpeeksi. Ja sitten jälkeenpäin on helppo uskotella, että kyllä siellä jokin ihme kuitenkin tapahtui. Suggestion voima on valtava, etenkin samanmielisten porukassa.

Jos hyvin sairas ihminen parantuu niin voidaan sanoa, että rukouksen voima on ihmeellinen! Jos taas potilas kuolee voidaan todeta, että tutkimattomat ovat herran tiet.

Jumala koettelee eniten niitä, joita eniten rakastaa.

Jumalalla on siis vielä suosikkejakin.

Totta kai, ja ne saavat eniten monoa otsaan.

Jos on Jumalan suosikki, on syytä myös olla antelias kolehdissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi selittää ihmeen puuttumista sillä, että ei vaan uskottu tarpeeksi. Ja sitten jälkeenpäin on helppo uskotella, että kyllä siellä jokin ihme kuitenkin tapahtui. Suggestion voima on valtava, etenkin samanmielisten porukassa.

Jos hyvin sairas ihminen parantuu niin voidaan sanoa, että rukouksen voima on ihmeellinen! Jos taas potilas kuolee voidaan todeta, että tutkimattomat ovat herran tiet.

Jumala koettelee eniten niitä, joita eniten rakastaa.

Jumalalla on siis vielä suosikkejakin.

Hän rakastaa kaikkia luotujaan, mutta meidän jokaisen pahat teot, sanat ja ajatukset eli syntimme erottavat meidät Hänestä. Kun otamme vastaan Jeesuksen sovitustyön pääsemme Jumalan lapsiksi - ja osallisiksi myös Hänen kasvatuksestaan ja kurituksestaan. Uuden testamentin Heprealaiskirjeen 12. luvussa, jakeissa 5-7 sanotaan: 

"Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin isä poikiaan:

Älä väheksy, poikani, Herran kuritusta,

älä masennu, kun hän ojentaa sinua

jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa,

hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa.

Teidän kärsimyksenne on kasvatusta:

Jumala kohtelee teitä omina poikinaan.

Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi?"

Kaikki uskonnot pitäisi kieltää. 

Multa parantui akillesjänteeseen iskun johdosta syntynyt kipeä patti joka oli vaivannut yli vuoden ajan. Rukoilijana oli ihan luterilaisen kirkon pappi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kaikki kristityt mahtaile ihmeillä? Esimerkiksi nyt pääsiäisenä ajankohtainen on kuolleista nouseminen.

Valekuollut oli.

Jos kuvitellaan että roomalaiset pyövelít eivät osanneet asiaansa (hyvin epätodennäköistä), niin evankeliumin kuvaus siitä mitä Jeesuksen kyljestä vuoti keihäällä pistettäessä (verta ja vettä) todistaa että kuollut oli. Veri oli alkanut hajota kirkkaaseen plasmaan ja punaisiin verisoluihin.

Jännä että tuokin yksityiskohta mainitaan.

"Jos olet lukenut Uutta testamenttia, niin osa fariseuksista ja osa Jeesuksen seuraajista eivät uskoneet, mitä näkivät. Samoin on nykyaikana: vaaditaan uskoa, että voit nähdä pieniä ja suuria Jumalan luomia ihmeitä, joita tapahtuu koko ajan. 

Jumala pystyy maailman luojana spontaanisti ohittamaan sekundääriset syyt, koska sitähän Luoja tarkoittaa, että pystyy luomaan tyhjästä. Ateisti tai materislisti tulkitsee ihmeet aina osana omaa merkityshorisonttiaan eli esimerkiksi vetoaa luonnontieteellisiin syihin ihmeen taustalla."

Ne epäilijät uskonnollisissa teksteissä ovat siellä tarkoituksella varoittavina esimerkkeinä, ihan perustaktiikkaa kun yritetään pelotella ihmisiä uskomaan näkymättömiin asioihin. "Katso nyt miten kävi tälle kaverilel kun ei uskonut, olipa hölmö, älä sinä vaan ole yhtä hölmö."

Tuota jälkimmäistä ajatustasi en ihan ymmärrä. Jos jonkin ilmiön voi selkeästi selittää luonnontieteellisesti, niin miten se on mikään ihme ollut alunperinkään? Vai viittaatko lähinnä maailmankaikkeuden syntyyn, jonka osalta luonnontieteet pystyvät ottamaan kantaa pitkälti vain teoriatasolla, vaikka toki jonkinlaista evidenssiäkin on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomionhakua ja esiintymistä, sinänsä ihan luonnollista.

 

Joillakin, ehkä. Mutta pääosin ihmiset puhuvat kielillä yksin kotonaan rukoillessaan, jolloin ei tätä motiivia ole. Ja jopa rukouskokouksissa useimmat puhuvat kielillä hiljaa ja huomaamatomasti, ja ne on usein vain yksi tai muutama tyyppi jotka tekee sitä niin kovaa että tulee mieleen että oikein ehkä haluavat esitellä "armolahjaansa". 

Itse pidän kielilläpuhumista harmittomana, ja pääosin ihmeisiin uskomistakin, mutta on yksi juttu mikä tekee joskus enemmänkin hallaa: profetiat joita annetaan yksittäisille ihmisille. Esimerkiksi minulle profetoitiin, että minun ei kannata lähteä opiskelemaan yliopistoon, koska Jumala on kutsunut minut evankeliumin työhön, että kauttani ihmisiä tulee löytämään uskon, jopa ihmeitä tapahtuu. Profetoija oli arvostamani seurakunnan vanhimm

Joo, onpa yllätys että seurakunnan vanhemmistolta tulee juuri tällaista profetiaa että elämä kannattaa antaa evankeliumille. Miten sattuikaan.

"Nojaa, armonlahjana sitä nyt ainakin pidetään.

Ja käsitteesi kielillä puhumisesta ei kyllä ole raamatullinen. Kyllä se on kuin kieli jota voi tulkita eikä sitä esiintynyt pakanoiden keskuudessa."

No sitä pölpötystä nyt pystyy tuottamaan kuka tahansa, jos ei ole estoja sen suhteen että näyttää typerältä. Että sellainen "kieli".

>> Olen huomannut että kristilliset seurakunnat jakaantuvat maltillisiin ja ihmeillä öyhöttäviin ns. karismaattisiin seurakuntiin. Maltilllisina voidaan pitää suuria kansankirkkoja kuten luterilaisuutta tai katolisia seurakuntia. Nk. Vapaat suunnat tuovat sitten ilmoille ihmekeskeisyyden. <<

Kirkko on tuonut Suomeen ensimmäisenä rukousjonoissa kaatamiset, ns. kaatajapapit. Vasta myöhemmin samaa ilmiötä tuli ns. äärikarismaattisiin piireihin. Ja nykyinen ns. "Hengen uudistus kirkossa" on erittäin parannus- ja ihmekeskeinen liikehdintä. Kirkossa sekin.

Vapaissa suunnissa rukoillaan ja voidellaan ne, jotka rukousta pyytävät. Mitään tyrkyttämistä ei ole. Sellaiset tyrkyttämiset ja korostamiset kuuluvat näille em. äärikarismaatikoille, jotka ovat ihan oma ryhmänsä.

Itse käyn vapaissa suunnissa. Olen rukoillut joskus erään luterilaisessa kirkossa käyvän puolesta, joka parani vaivastaan. Jumala ei tuijota mitään seurakuntarajoja. Jos Hän haluaa jonkun parantaa, Hän tekee sen missä tahansa.

Tässä teille alapeukuttajille.

What is Biblical Tongues?

           The word translated "unknown tongues" in the New Testament is the one word "glossa." It means a language. It would clear up a lot of misunderstanding if the Greek word was translated "language." In Elizabethan English the word "tongue" was used for the word language. The italicized word "unknown" is inserted in our English Bibles to clarify that the language was not a learned one. 

Se, joka pitää katolisia maltillisina on epärehellinen tai ei tunne asiaa

What the modern Christian tongue speaker does is the exactly what tongues speakers in pagan religions are doing. The conclusion must be that what people are experiencing is not from God, but some not fully understood physiological action of the brain.

           An examination shows that what the modern tongues movement is doing does not, in any way, compare with the New Testament record. Further there is no biblical support for tongues being a special prayer language and Paul rebuked the practice.

Ihmisillä on tarve kokea yliluonnollista ja tuntea Jumalan läsnäolo ja toivoa että paranee omista vaivoistaan. Siksi moni käy jossain hurmahenkien höpsötyksissä. Välillä kun katsoo videoita niin ihan säälittäää ettei kovasta menosta huolimatta paranemista tapahdu. Yritystä ei ainakaan puutu.

14:27 Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön; > Jakeen lisätiedot

14:28 mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle. >

Vierailija kirjoitti:

"Nojaa, armonlahjana sitä nyt ainakin pidetään.

Ja käsitteesi kielillä puhumisesta ei kyllä ole raamatullinen. Kyllä se on kuin kieli jota voi tulkita eikä sitä esiintynyt pakanoiden keskuudessa."

 

No sitä pölpötystä nyt pystyy tuottamaan kuka tahansa, jos ei ole estoja sen suhteen että näyttää typerältä. Että sellainen "kieli".

Niinpä. Se mitä noi hellarit puuhailevat ovat pakanoiden juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se lue Raamatussakin: Uskotaan siihen mitä ei vielä totena nähdä. Liittyisikö johonkin tuon suuntaiseen siis?

Usko voi olla myös perusteetonta ja väärää. Voihan olla että uskot sellaista mitä ei koskaan totena nähdäkään.