Lue keskustelun säännöt.
Fyysikot! Aikamatkustus tulevaisuuteen?
26.03.2024 |
Voisiko joku selittää, että miten niin muka jos matkustan valonnopeudella ja palaan takaisin planeetalle, että täällä olisi voinut mennä muka 5 vuotta suhteessa minun 1 vuoteen..? Siis jos meillä molemmilla on kädessä sekuntikello, joka samalla vauhdilla tikittää eteenpäin niin eihän sen vauhti voi muuttua vaikka olisin jonkin valonnopeus-ajoneuvon kyydissä?
Kommentit (136)
https://www.stara.fi/2019/10/12/nasa-tutkija-kiidamme-parhaillaan-avaru…
NASA-tutkija: Kiidämme parhaillaan avaruudessa 2 100 000 km/h
Valonnopeus on 300 000km/s
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutustukaapa kvanttifysiikkaan, sillä vasta saakin aivot solmuun. 🤭
No siitä se riemu vasta repeääkin. Suomeksi, kansantajuisesti ja yleissivistävästi voi aloittaa verkkokurssista "Kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa yleissivistävästi": https://onlinecourses.jyu.fi/course/view.php?id=59
Ja ihan must on Feynmanin QED.
Vierailija kirjoitti:
Jos täysin maallikkona heittäisin tällaisen väitteen kehiin: kvanttitasolla ajankääntösymmetria toimii, eli yhtälöt funkkaavat molempiin suuntiin, sekä "menneisyyteen" että "tulevaisuuteen". Makrotasolla dekoherenssi aiheuttaa sen että aika kulkee käytännössä pelkästään entropian eli "epäjärjestyksen" lisääntymisen osoittamaan suuntaan, "tulevaisuuteen". Kukaan ei pitäne mahdollisena että pöydältä pudonnut kahvikuppi voisi levitoida pöydälle ja korjaantua siinä matkalla eheäksi?
Teoriassa tuo on mahdollista, mutta käytännössä sen mahdollisuus on niin mitätön että se on pyöreä nolla?
Todennäköisyys lähentelee nollaa, mutta ei ole sitä. Aikavälit todennäköisyyksien toteutumisille (kaikkien mahdollisten) on niin pitkiä, että nolla on suhteellinen arvio.
Teorioissa on vielä paljon aukkoja, mutta periaatteessa niin on, että valonnopeudella kulkevalle ajan kulua ei ole. Siitä voidaan vetää johtopäätös, että valon ylittävillä nopeuksilla aika on negatiivista. Onko se sitten "menneisyyttä" on toinen kysymys. Koska aikaahan ei edes ole, on vaan koordinaatistot.
Fotoni kulkee tyhjiössä valonnopeutta. Vedessä se on hitaampi. Miten määrittelisit elektronin "kokeman" ajan, kun se kulkee valoa nopeammin? Väheneekö entropia? Kun neutriino irrottaa vesimolekyylistä elektronin, niin sen elektronin nopeus on valonnopeutta suurempi.
Liikkuuko aika vai ainoastaan kellon viisarit, siinäpä kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos täysin maallikkona heittäisin tällaisen väitteen kehiin: kvanttitasolla ajankääntösymmetria toimii, eli yhtälöt funkkaavat molempiin suuntiin, sekä "menneisyyteen" että "tulevaisuuteen". Makrotasolla dekoherenssi aiheuttaa sen että aika kulkee käytännössä pelkästään entropian eli "epäjärjestyksen" lisääntymisen osoittamaan suuntaan, "tulevaisuuteen". Kukaan ei pitäne mahdollisena että pöydältä pudonnut kahvikuppi voisi levitoida pöydälle ja korjaantua siinä matkalla eheäksi?
Teoriassa tuo on mahdollista, mutta käytännössä sen mahdollisuus on niin mitätön että se on pyöreä nolla?
Todennäköisyys lähentelee nollaa, mutta ei ole sitä. Aikavälit todennäköisyyksien toteutumisille (kaikkien mahdollisten) on niin pitkiä, että nolla on suhteellinen arvio.
Teorioissa on vielä paljon aukkoja, mutta periaatteessa niin on, että valonnopeudella k
Elektroni eikä mikään voi kulkea valonnopeutta nopeammin. Se voi kyllä kulkea valon nopeutta nopeammin väliaineessa, jossa valon nopeus on pienempi kuin valonnopeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Tuo on vain fyysikoiden teoriaa, eikä sitä ole voitu todistaa käytännössä.
Kyseessä on toki suhteellisuusteoria, mutta suhteellisuusteoria on todistettu käytännössä, esimerkiksi atomikellojen, ja valon taipumisen suurimassaisten kappaleiden kohdalla.
ELi kyseesäs ei ole teoria vaan täyttä totta. Myös GPS toimii suhteellisuusteorian avulla.
Kyse on siitä, että jos vaikka valonnopeus on kaikille sama, liikkuva suhteessa liikkumattomaan kulkee pidemmän matkan. Liikkuvan kohteen aika ei kuitenkaan muuttu kuin suhteessa liikkumattomaan havaitsijaan. Eli siis aika hidastuu valonnopeudella kulkevalla suhteessa maapallolle jääviin.
Mikä on liikkuva ja mikä ei? Edellyttää paikallaan olevan eetterin, jos puhutaan liikkuvasta ja liikkumattomasta. Kiihdytykset ja jarrutukset kun suljet
Ei koordinaatistojen tarvitse muistaa mitään. Se on nimenomaan se kiihdytysvaihe jossa suhteellinen aika koordinaatistojen välillä muuttuu eritahtiseksi. Molemmissa koordinaatistoissa elävän näkökulmasta aika kulkee kuitenkin ihan normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos täysin maallikkona heittäisin tällaisen väitteen kehiin: kvanttitasolla ajankääntösymmetria toimii, eli yhtälöt funkkaavat molempiin suuntiin, sekä "menneisyyteen" että "tulevaisuuteen". Makrotasolla dekoherenssi aiheuttaa sen että aika kulkee käytännössä pelkästään entropian eli "epäjärjestyksen" lisääntymisen osoittamaan suuntaan, "tulevaisuuteen". Kukaan ei pitäne mahdollisena että pöydältä pudonnut kahvikuppi voisi levitoida pöydälle ja korjaantua siinä matkalla eheäksi?
Teoriassa tuo on mahdollista, mutta käytännössä sen mahdollisuus on niin mitätön että se on pyöreä nolla?
Todennäköisyys lähentelee nollaa, mutta ei ole sitä. Aikavälit todennäköisyyksien toteutumisille (kaikkien mahdollisten) on niin pitkiä, että nolla on suhteellinen arvio.
Teorioissa on vielä paljon aukkoja, mutta periaatteessa niin on, että valonnopeudella k
Ei elektroni ylitä valonnopeutta mainitsemassasi tapauksessa, eli siis valonnopeuden SI arvoa. Fotonien nopeuden hidastuminen väliaineessa johtuu ainoastaan niiden vuorovaikutuksista väliaineen atomien kanssa, joissa siis kuluu aikaa, mutta vuorovaikutusten välillä fotonit kulkevat aina sitä samaa nopeutta mitä tyhjiössäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valoa nopeammin voi liikkua aivan helposti, vaikkapa raketilla. Homman juju on siinä että sen astronautin kello käy samaa nopeutta mutta ympäröivän avaruuden asiat tapahtuvat nopeutetussa ajassa. Astronautti voi liikkua useita valovuosia yhdessä vuodessa eli valoa nopeammin. Kyse on siitä kuka määrittelee ajan nopeuden.
Kääntyykö ajan suunta ohitettaessa mustan aukon tapahtumahorisontti? Referenssikello sijaitsee mustan aukon tapahtumahorisontin ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikkuuko aika vai ainoastaan kellon viisarit, siinäpä kysymys?
Se on ihan hyvä kysymys. Samoin voi kysyä, kulkeeko aika oikeasti eteenpäin siten miten me sen havaitsemme kulkevan, vai onko kyse ainoastaan siitä että oma käsityksemme ajan kulusta syntyy erilaisten biokemiallisisten ketjureaktioiden sivutuotteena. Eli voi olla että jos pystyisimme tarkastelemaan maailmankaikkeutta täysin materiaan sitoutumattomasta näkökulmasta, aika näyttäytyisikin aivan erilaisena. Ehkäpä neljäntenä ulottuvuutena niinkuin suhteellisuusteoria antaa ymmärtää, missä tapauksessa voisit kulkea ajassa mihin suuntaan huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan aikadialaatioksi. Luulen, että aika on enemmänkin seuraus jostain, kuin itse syy. Mahdollisesti kyseessä on korkeamman ulottuvuuden "varjo". Tämä täytyisi selvittää ensin. Muuten ei aikamatkailua voida edes hypoteettisesti toteuttaa.
Dilaatio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on riittävän tarkat kellot niin tuon eron voi nähdä jopa maan pinnalla.. Esim. toinen kello pöydälle ja toinen lattialle. Ero tosin on ihan mitätön mutta kuitenkin olemassa.
No kyllä minä nyt ymmärrän miksi kansakouluaikoina se yläkerran poika aina myöhästyi koulusta. Niiden kellot kävi eri tahtia kuin muilla! 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Tuo on vain fyysikoiden teoriaa, eikä sitä ole voitu todistaa käytännössä.
Se on todistettu jo moneen kertaan. GPS ei toimisi ellei sitä otettaisi huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valoa nopeammin voi liikkua aivan helposti, vaikkapa raketilla. Homman juju on siinä että sen astronautin kello käy samaa nopeutta mutta ympäröivän avaruuden asiat tapahtuvat nopeutetussa ajassa. Astronautti voi liikkua useita valovuosia yhdessä vuodessa eli valoa nopeammin. Kyse on siitä kuka määrittelee ajan nopeuden.
Tai ajan. Mutta jos raketin perutuspeiliin katsoessa aika taakse jäävissä kohteissa näyttää kuluvan eteenpäin, et kulje valoa nopeemmin. Tasan valonnopeudella matkustettaessa taasen aika näyttäisi menosuuntaa vastakkaisissa kohteissa pysähtyneen ja valoa nopeammin matkustettaessa se näyttäisi kulkevan taaksepäin. Näin ainakin periaatetasolla, käytännössä fotonit näyttäisivät ainoastaan menettävän energiaa valonnopeutta lähestyttäessä, eli punasiirtyisivät. Päinvastainen käyttäytyminen olisi havaittavissa menosuunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on riittävän tarkat kellot niin tuon eron voi nähdä jopa maan pinnalla.. Esim. toinen kello pöydälle ja toinen lattialle. Ero tosin on ihan mitätön mutta kuitenkin olemassa.
No kyllä minä nyt ymmärrän miksi kansakouluaikoina se yläkerran poika aina myöhästyi koulusta. Niiden kellot kävi eri tahtia kuin muilla! 😂😂😂
Varmaan oli joku painovoima-anomalia siinä heidän kotinsa kohdalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuuko aika vai ainoastaan kellon viisarit, siinäpä kysymys?
Se on ihan hyvä kysymys. Samoin voi kysyä, kulkeeko aika oikeasti eteenpäin siten miten me sen havaitsemme kulkevan, vai onko kyse ainoastaan siitä että oma käsityksemme ajan kulusta syntyy erilaisten biokemiallisisten ketjureaktioiden sivutuotteena. Eli voi olla että jos pystyisimme tarkastelemaan maailmankaikkeutta täysin materiaan sitoutumattomasta näkökulmasta, aika näyttäytyisikin aivan erilaisena. Ehkäpä neljäntenä ulottuvuutena niinkuin suhteellisuusteoria antaa ymmärtää, missä tapauksessa voisit kulkea ajassa mihin suuntaan huvittaa.
Ei voi kulkea taaksepäin. Tyhjä avaruus ei ole ihan tyhjä. Siellä syntyy hyvin lyhytikäisiä virtuaalihiukkasia. Nykyisen tiedon mukaan tämä on täysin sattumanvaraista ja jos ajan suunnan kääntää niin virtuaalihiukkasten kohina ei ole kuin katsoisi filmiä takaperin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valoa nopeammin voi liikkua aivan helposti, vaikkapa raketilla. Homman juju on siinä että sen astronautin kello käy samaa nopeutta mutta ympäröivän avaruuden asiat tapahtuvat nopeutetussa ajassa. Astronautti voi liikkua useita valovuosia yhdessä vuodessa eli valoa nopeammin. Kyse on siitä kuka määrittelee ajan nopeuden.
Tai ajan. Mutta jos raketin perutuspeiliin katsoessa aika taakse jäävissä kohteissa näyttää kuluvan eteenpäin, et kulje valoa nopeemmin. Tasan valonnopeudella matkustettaessa taasen aika näyttäisi menosuuntaa vastakkaisissa kohteissa pysähtyneen ja valoa nopeammin matkustettaessa se näyttäisi kulkevan taaksepäin. Näin ainakin periaatetasolla, käytännössä fotonit näyttäisivät ainoastaan menettävän energiaa valonnopeutta lähestyttäessä, eli punasiirtyisivät. Päinvastainen käyttäytyminen olisi havaittavissa menosuunnassa.
Jep, olet oikeassa. Kyse on juuri siitä kenen kelloa seuraamme. Jos maapallolta lähetetään radioaalloilla tieto kellonajasta niin lähes valonnopeutta liikkuva rakettimme on liikkunut vaikka 100 valovuotta kauemmaksi siinä ajassa kun valonnopeutta saapuva aikamerkki on edistynyt yhdellä vuodella. Onko aikaa kulunut vain yksi vuosi? Astronauttimme on vanhentunut vain hiukan yli vuoden verran. 1,000499 vuotta ja rapiat päälle jos laskin oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuuko aika vai ainoastaan kellon viisarit, siinäpä kysymys?
Se on ihan hyvä kysymys. Samoin voi kysyä, kulkeeko aika oikeasti eteenpäin siten miten me sen havaitsemme kulkevan, vai onko kyse ainoastaan siitä että oma käsityksemme ajan kulusta syntyy erilaisten biokemiallisisten ketjureaktioiden sivutuotteena. Eli voi olla että jos pystyisimme tarkastelemaan maailmankaikkeutta täysin materiaan sitoutumattomasta näkökulmasta, aika näyttäytyisikin aivan erilaisena. Ehkäpä neljäntenä ulottuvuutena niinkuin suhteellisuusteoria antaa ymmärtää, missä tapauksessa voisit kulkea ajassa mihin suuntaan huvittaa.
Ei voi kulkea taaksepäin. Tyhjä avaruus ei ole ihan tyhjä. Siellä syntyy hyvin lyhytikäisiä virtuaalihiukkasia. Nykyisen tiedon mukaan tämä on täysin sattumanvaraista ja jos ajan suunnan käänt
Ei sillä ole väliä jos näyttäisi erilaiselta. Toki kaikki syy-seuraussuhteet näyttäisi päinvastaisilta, tai ainakin näin voisi ajatella. Pointtina lähinnä se, että oma ajan käsityksemme on sidottu aivoissa tapahtuviin fysikaaliskemiallisiin reaktioihin, jotka etenevät ajan nuolen osoittamaan suuntaan ja ottavat tietyn ajan tapahtua. Tämä tosiasia saattaa aiheuttaa sen, että käsityksemme ajan luonteesta on radikaalisti väärä, ollen täysin sidottu tarkasteluvälineeseemme, eli aivoihin ja siellä tapahtuviin ajan nuolta seuraaviin reaktiohin. Mutta emme tietenkään pääse tarkastelemaan maailmaa noista rajoitteista vapaana. Kysymys kuuluu, antaako subjektiivinen ja materian vuorovaikutussuhteisiin sidottu aikakäsityksemme täysin väärän käsityksen ajan luonteesta - ja siten koko maailmankaikkeuden olemuksesta? Itse pidän tätä hyvinkin mahdollisena.
Olen kuullut tai lukenut pari kertaa, että mustan aukon sisällä aika ja avaruus vaihtavat rooleja ja että musta aukko ei ole sitten enää paikka avaruudessa vaan hetki tulevaisuudessa. Osaako joku selittää?
Epäilet sen takia että kuvittelet jotenkin olevan mahdollista "samaan aikaan" nähdä sekä maasta mustan aukon reunalle että toisin päin.
Erikseen nuo havainnot ovat teoriassa mahdollisia mutta esim. katsottaessa mustaa aukkoa lähestyvää se katsominen tapahtuu kaiken aikaa kovemmin punasiirtyneellä valolla ja käy käytännössä mahdottomaksi ennen kuin se lähestyjä reunan saavuttaa.