Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita asuntoonsa sulkeutuneita?
24.03.2024 |
Kaipailisin jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Onko täällä muita liikuntarajoitteisia tai muussa elämäntilanteessa olevia jotka eivät pääse liikkumaan asunnosta vapaasti ulos? Tai voihan sitä olla asuntoonsa sulkeutunut esim. mielenterveysongelmien vuoksi. Miten teidän päivät menee? Kuinka kauan olet ollut tilanteessasi?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi. Työttömäksi joutumisen ja parin muun samaan ajankohtaan tapahtuneen onnettoman sattuman vuoksi ahdistuin niin valtavasti, etten ole v 2020 jälkeen käynyt ulkona kuin aivan satunnaisesti. En uskalla mennä ovesta ulos. Käyntini ulkomaailmassa rajoittuvat kaupankäyntiin, psyk. sairaanhoitajaan ja vastaaviin. Viime kesänä uskalsin yöaikaan käydä kävelyillä, kun silloin ei ole muita liikkeellä. Se oli jännittävää ja odotan jo innolla lämpimiä kesäöitä, että pääsisin täältä vankilastani pois. En tiedä, miten saisin tämän ongelman loppumaan.
Tsemppiä sulle! Haittaako sua pimeys? Itse olen yökukkuja (päivätyöstä huolimatta) ja kyllä myös talvella on yöllä rauhallista ulkona. Kohtahan se kesäkin tulee tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukusuositus:
Meredith, yksin / Claire Alexander ; suomentanut Oona Nyström.
Todella mielenkiintoinen kirja yksin olemisesta parin vuoden ajan. Syynä oli päähenkilön ahdistuneisuus ja sosiaaliset pelkotilat.
Kirjakriitikot suosittelivat kirjaa myös korona-ajan eristäytymiseen.
Kaiken kaikkiaan synkkä aihe olikin valoisuudessaan vaikuttava.
Kiitos! Löytyi myös äänikirjana ainakin Bookbeatista
Asun yksiössä, teen vähäistä osa-aikatyötä, eikä muita menoja oikein ole kuin työ ja kauppareissut. Tai mahdollisuuksiakaan ei juuri muihin menoihin ole, kun ei ole omaa autoa eikä paljon ylimääräistä rahaa reissata ja mennä. Sen takia olen erittäin usein vain kotosalla. Tai korkeintaan kotini liepeillä ja joskus läheisessä seurakunnassa.
Olen löytänyt YouTuben videoista paljon kiinnostavaa katsottavaa, niin suomalaisista kuin ulkomaalaisistakin. Katson monenlaisia videoita, alkaen hengellisistä ohjelmista ja saarnoista, elokuvia, dokumentteja, tavallisten ihmisten kuvaamia videoita heidän omasta elämästään, matkakokemuksia, kävelyvideoita eri kaupungeista jne. Käyn myös netin keskustelupalstoilla eri aiheisiin kommentoimassa.
Jos joku ottaa minua päähän asunnossani, niin oman pihan puuttuminen. Varjoisa parveke ei juuri iloa tuota kesälläkään. Luontoa saan seurata jonkun verran asunnostani, koska en keskustassa asu, vaikka kerrostalossa asunkin.
Asunnon pienuus on välillä vaikeaa sietää. Seinät tuntuu joskus kaatuvan päälle. Haaveilenkin isompaan asuntoon pääsystä. Sellaisiakin katselen YouTubesta. Myös paremmasta työpaikasta olen alkanut haaveilla. Ilman unelmia ei jaksaisi päivittäistä elämää.