Lue keskustelun säännöt.
Heidi kertoo, miksi kahden opettajan perheessä ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen - paljastaa tulonsa ja menonsa
24.03.2024 |
Vielä pari vuotta sitten Heidi Hossi, 30, kävi lomamatkoilla, elokuvissa ja ulkona syömässä. Nyt tilanne on täysin toinen.
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000010304029.html
Köyhät "työläiset"
Kommentit (1284)
Miksi minä en ymmärrä tätä enkä monta muutakaan lapsiperhejuttua? Huomiona se että esimerkkiperheessä ei ole kahta kilpaurheilevaa teiniä vaan vanhemmat ja kaksi pientä lasta kuten joku kirjoitti. Mihin sitä käyttörahaa koko ajan tarvitaan? Eikö kukaan ole selvinnyt vauva- ja pikkulapsivuosista ilman isompia hankintoja? Monilla on kuitenkin isovanhempia ja sukulaisia, eikö kukaan kierrätä tai pyydä lahjaksi jotain käytännöllistä? En väitä etteikö meidän perheessä olisi ollut harmia mutta aika vähällä rahalla on lapsen menoista selvitty.
Vaunut ja vaatteita sukulaisilta ja työkaverilta, äitiyspakkaus, kaikki ilmaisia. Pinnasänky käytettynä, turvakaukalo, kylpyamme ja vaipanvaihtoalusta uutena. Tuttipullo, pesuneste, pyyhkeitä ja voide kauppaostosten mukana. Omia vanhoja ja puhtaita vauvaleluja ja kirjoja. Aurinkolasit optikolta, aurinkovoide apteekista (eka loma kun oli 9 kk, perustason lomahuoneisto, vauvan reissu 50e), toka loma niin sandaalit muutaman euron alesta ja taas tuo 50e sylipaikasta. Vauvajumppa ja värikylpy muutaman kympin. Talvi- ja kevätulkovaatteet alesta puoleen hintaan, samoin kengät.
Eka luistelukypärä mahtuu vieläkin, nyt vasta yläkoulussa sai uudet kalliimmat luistimet kun jalka ei enää kasva. Pyörä on pari kertaa hankittu uutena, pari kertaa käytettynä ja myyty sitten eteenpäin. Kaksi kelvollista sänkyä saatu kierrätettynä karkkipussilla. Ruskovillaa lahjaksi, Stokken syöttötuoli lahjaksi, Muumimaailmaliput lahjaksi, ei olla haluttu mitään krääsää tai puhuvia koiria. Vaipat kertakäyttöisiä, oli vauvana pulloruokinnassa (en polta, maitoa ei vaan tullut) ja purkkiruokia ostettiin. Silti tuntuu että ei ne kulut kauheasti kasvanut.
Meillä on tosin yksi lapsi, tulot on jakautuneet epätasaisemmin ja varmaan nettona pienemmät kuin esimerkkiperheellä. Eikä ole tarkoitus paukutella henkseleitä vaan ihmetellä miksi runsas kuluttaminen tuntuu olevan nykyään monen mielestä perusoikeus ja -tavoite? Mistä ne lapset ja nuoret sen muualta oppivat kuin kotoa ja kavereilta? Haluaisin kuitenkin itse tehdä asiat vähän ekologisemmin (juu, tiedän että kertakäyttövaipat ja purkkiruoka eivät sitä ole).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Hehän tässä palkkansa saavat suoraan muiden maksamista veroista eli eivät tuota kansantalouteen yhtään mitään lisäarvoa "
Samalla logiikalla vain se "rasvakoura" joka konkreettisesti sen vientituotteen tuottaa ja yhtään kukaan muu ei tuota mitään. Ei se joka on sen koneen rakentanut, ei se joka koneen huoltaa, ei se joka tehtaan siivoaa tai se joka palkanlaskennassa sen tehdastyöläisen palkan laittaa maksuun.
Kannattaa ymmärtää että jokainen taho joka mahdollistaa vientiteollisuuden toimimisen on myös osana sen tuoton tekemisessä. Myös siis opettaja joka kouluttaa niitä tulevia työntekijöitä.
No opettajat ovat kyllä failanneet jo pitemmän aikaa sen tulevien työntekijöiden koulutuksen. Lähinnä tuottavat lähes luku- ja kirjoitustaidotonta porukkaa tuilla vetelehtimään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi minä en ymmärrä tätä enkä monta muutakaan lapsiperhejuttua? Huomiona se että esimerkkiperheessä ei ole kahta kilpaurheilevaa teiniä vaan vanhemmat ja kaksi pientä lasta kuten joku kirjoitti. Mihin sitä käyttörahaa koko ajan tarvitaan? Eikö kukaan ole selvinnyt vauva- ja pikkulapsivuosista ilman isompia hankintoja? Monilla on kuitenkin isovanhempia ja sukulaisia, eikö kukaan kierrätä tai pyydä lahjaksi jotain käytännöllistä? En väitä etteikö meidän perheessä olisi ollut harmia mutta aika vähällä rahalla on lapsen menoista selvitty.
Vaunut ja vaatteita sukulaisilta ja työkaverilta, äitiyspakkaus, kaikki ilmaisia. Pinnasänky käytettynä, turvakaukalo, kylpyamme ja vaipanvaihtoalusta uutena. Tuttipullo, pesuneste, pyyhkeitä ja voide kauppaostosten mukana. Omia vanhoja ja puhtaita vauvaleluja ja kirjoja. Aurinkolasit optikolta, aurinkovoide apteekista (eka loma kun oli 9 kk, perustason lomahuoneisto, vauvan reissu
Kaikki ei aikuistenoikeasti saa mitään ikinä mistään. Me ei olla saatu ensimmäistä lasten tavaraa, vaatetta, vapaalippua, tarviketta tai huonekalua yhtään mistään. Eikä meillä ole sukulaista joka lainaisi kesämökkiä tai jolta ikinä edes tuliis perintöä. Tai joka olisi ikinä avuksikaan, sen puoleen.
Sinä olet todella onnekas, et taida vain tajua, miten etuoikeutettu ole.
siitä olen samaa mieltä, että uutena ei kaikkea tarvitse, eikä pienten lasten vaatteisiin voi mitenkään mennä joka ikinien kuukausi 150 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ruokalasku tällä hetkellä 400e. Torstaina teen loppuviikon ostokset, tuskin niihin saan menemään 600e. Ois kiva tietää mitä tää jutun pariskunta syö jos tonni menee.
Vaipat maksaa paljon. Kaksi vaippaikäistä tuntuu kuluttavan 50€ viikossa vaippoja.
Kaksivuotias on jo ainakin päiväkuiva.
No ei kyllä suurin osa kaksivuotiaista ole.
Meillä kolme lasta, kaikki olleet 2v mennessä. Vaikka ei kuiva olisikaan niin ainakin potalle on korkea aika opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on selvästikin mennyt sekaisin vientiteollisuuden tärkeys Suomelle ja se että se olisi ainoa joka tuottaisi jotain oikeaa.
Vientiteolisuus on Suomelle tärkeää siksi että Suomen teollisuudesta iso osa nyt sattuu olemaan vientiteollisuutta. Ja siksi sen kilpailukyky on tärkeää jotta se pärjää ja tuottaa verotuloja Suomelle. Mutta ei se teollisuus olisi sen huonompaa jos se olisikin enemmän kotimaan markkinoilla toimivaa jo sille vain olisi siellä vastaava kysyntä.
Vienti ei siis ole itseisarvo vaan se että ne tärkeimmät osat teollisuudesta toimivat hyvin. Ja Suomessa se käytännössä tarkoittaa vientiteollisuutta.
Jos sille olisi kotimaan markkinoilla vastaava kysyntä.
Tässähän osuit tahattomasti villakoiran ytimeen. Koska Suomen kotimarkkinoilla vain 5 miljoonan asukkaan aikaansaama kysyntä ei voi millään olla vastaava kuin Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla niin viennistä saadut rahat ovat ensiarvoisen tärkeitä kansantaloudelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on selvästikin mennyt sekaisin vientiteollisuuden tärkeys Suomelle ja se että se olisi ainoa joka tuottaisi jotain oikeaa.
Vientiteolisuus on Suomelle tärkeää siksi että Suomen teollisuudesta iso osa nyt sattuu olemaan vientiteollisuutta. Ja siksi sen kilpailukyky on tärkeää jotta se pärjää ja tuottaa verotuloja Suomelle. Mutta ei se teollisuus olisi sen huonompaa jos se olisikin enemmän kotimaan markkinoilla toimivaa jo sille vain olisi siellä vastaava kysyntä.
Vienti ei siis ole itseisarvo vaan se että ne tärkeimmät osat teollisuudesta toimivat hyvin. Ja Suomessa se käytännössä tarkoittaa vientiteollisuutta.
Jos sille olisi kotimaan markkinoilla vastaava kysyntä.
Tässähän osuit tahattomasti villakoiran ytimeen. Koska Suomen kotimarkkinoilla vain 5 miljoonan asukkaan aikaansaama kysyntä ei voi millään olla vastaava kuin Suomen tärkeimm
Villakoiran ydin itseasiassa on, että Suomen pitää saada viennistä rahaa, jotta voimme tuoda tänne myös tavaraa. Tietysti jos kotimarkkintoilla tuotettaisiin kaikki tarpeellinen ei vientiinkään olisi tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentit tuohon erittäin asialliseen juttuun on ihan kauheita. Tavallinen TYÖSSÄKÄYVÄ pariskunta, joka teidänkin kitisijöiden tuet maksaa. Kyllä on vahingonilo Suomessa näköjään se paras ilo. Heidin kaltaisia perheitä on tuhansittain, jotka hiljaa purevat hammasta ja painavat menemään. Yksi kun uskaltaa kertoa julkisesti ahdingosta, niin hyvä ettei roviolla polteta ja lähtiäisiksi vielä ilkutaan että siitä sait. Se on niin helppo huudella, että muuta halvempaan, elämä on valintoja jne. jne. Ruokakauppaan nyt vaan menee rahaa, koska hinnat ovat kallistuneet niin paljon. Nelihenkinen perhe, jossa kaksi kilpaurheilevaa teiniä eli millään 500 eurolla pärjää.
Ihan työssäkäyviä ollaan (tänään vapaa kun oli viikonloppuna työvuoro). Kolme urheilevaa /harrastavaa lasta kasvatettu, ei tosin ollut autoa, valittiin keskusta-asuminen läheltä kouluja/töitä/harrastuksia/julkisia. Kävellen/pyöräillenkin pääsi. Ei mikään perähikiä vaan yli 100 000 asukkaan kaupunki. Sali oli se edullisin, asunto sen kokoinen että mahtui asumaan ja rahaa jäi vielä mm.harrastuksiin ja matkoihin, ei ollut uusinta uutta kaikki ja ostettiin vaan tarpeeseen. Puskuriakin löytyy mukavasti, harrastan myös sijoittamista somettamisen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hehän tässä palkkansa saavat suoraan muiden maksamista veroista eli eivät tuota kansantalouteen yhtään mitään lisäarvoa "
Samalla logiikalla vain se "rasvakoura" joka konkreettisesti sen vientituotteen tuottaa ja yhtään kukaan muu ei tuota mitään. Ei se joka on sen koneen rakentanut, ei se joka koneen huoltaa, ei se joka tehtaan siivoaa tai se joka palkanlaskennassa sen tehdastyöläisen palkan laittaa maksuun.
Kannattaa ymmärtää että jokainen taho joka mahdollistaa vientiteollisuuden toimimisen on myös osana sen tuoton tekemisessä. Myös siis opettaja joka kouluttaa niitä tulevia työntekijöitä.
No opettajat ovat kyllä failanneet jo pitemmän aikaa sen tulevien työntekijöiden koulutuksen. Lähinnä tuottavat lähes luku- ja kirjoitustaidotonta porukkaa tuilla vetelehtimään.
Sellainen väistöliike sitten tällä kertaa. Eli sinulla ei ole mitään oikeita perusteita väittää että opetus ei tuottaisi lisäarvoa?
"Tässähän osuit tahattomasti villakoiran ytimeen. Koska Suomen kotimarkkinoilla vain 5 miljoonan asukkaan aikaansaama kysyntä ei voi millään olla vastaava kuin Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla niin viennistä saadut rahat ovat ensiarvoisen tärkeitä kansantaloudelle."
En minä tahattomasti osunut siihen vaan ihan tarkoituksella. Suomen talous on luonnollisestikin vientivetoinen mutta se ei ole sama asia kuin että vienti olisi jotenkin määritelmällisesti ainoa joka tuottaa kansantaloudelle jotain. Ihan samoin tuottaa kotimarkkina joka tosin Suomessa on maan koosta johtuen pieni. Mutta ei siis ole mitään globaalia talousoppia joka määrittelisi viennin aina paremmaksi kuin kotimarkkinat tai ainoaksi lisäarvon tuottajaksi. Se riippuu ihan maasta ja sen talouden rakenteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on selvästikin mennyt sekaisin vientiteollisuuden tärkeys Suomelle ja se että se olisi ainoa joka tuottaisi jotain oikeaa.
Vientiteolisuus on Suomelle tärkeää siksi että Suomen teollisuudesta iso osa nyt sattuu olemaan vientiteollisuutta. Ja siksi sen kilpailukyky on tärkeää jotta se pärjää ja tuottaa verotuloja Suomelle. Mutta ei se teollisuus olisi sen huonompaa jos se olisikin enemmän kotimaan markkinoilla toimivaa jo sille vain olisi siellä vastaava kysyntä.
Vienti ei siis ole itseisarvo vaan se että ne tärkeimmät osat teollisuudesta toimivat hyvin. Ja Suomessa se käytännössä tarkoittaa vientiteollisuutta.
Jos sille olisi kotimaan markkinoilla vastaava kysyntä.
Tässähän osuit tahattomasti villakoiran ytimeen. Koska Suomen kotimarkkinoilla vain 5 miljoonan asukkaan aikaansaama kysyntä ei voi millään olla vastaava kuin Suomen tärkeimm
Vienti ei vain kasva, jos jatkuvasti eletään alojen armoilla, jotka eivät globaalisti ole kasvamassa. On kehityttävä tai seurauksena on tämän päivän umpikuja ja vakava alijäämä. Yhdysvallat voivat velkaantua melko vapaasti, koska heidän takataskussaan kaikkien kasvualojen dominanssi.
Opettajat ovat hyvä esimerkki ammattikunnasta, joiden esimiesten (rehtorit) vuoksi hallituksen on tehtävä parjattuja leikkauksia.
Esimerkiksi vuorotteluvapaa- järjestelmää käytetään virassa olevien opettajien joukossa sumeilematta oman edun tavoitteluun: Järjestelmän on tarkoitus auttaa työtöntä saamaan työkokemusta ja lopulta vakipaikka tehtyään vapaalla olevan sijaisuuden. MUTTA, Kunnissa näitä työttömiä päteviä sijaisia kierrätetään koulusta toiseen ja vapaita mainostetaan virassa oleville kyseenalaisin keinoin. Vuorotteluvapaan saamisen ehtona on myös, että viransijaiselle maksetaan sama palkka, kuin vakituiselle viranhaltijalle. MUTTA, kunnissa viranhaltijan työtehtävät järjestellään vapaan ajaksi usein niin, että sijainen ei saa yhtään ylimääräisiä tunteja, eikä myöskään ylimääräisiä lomapäiviä tai kesäkeskeytysaikaa, jonka johdosta tuntipalkka väistämättä jää huonommaksi, kuin vakituisella viranhaltijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kouluissa ymmärretä, että kunta saa verorahoja sitä enemmän, mitä useampi kunnassa kirjoilla oleva henkilö saa palkkaa, jonka avulla voi elättää itsensä, perheensä ja käyttää/ostaa kunnassa yrittäjien palveluita?
Vierailija kirjoitti:
Meillä 3 hlö 75 neliön suorasähkölämmitysrivari. 8 kw kiuas lämpiää 3 krt viikossa. Yli 1200 kwn ei saada kulutettua kuussa. Lasku on silloin sirtoineen ja perusmaksuineen, joka täällä 36,90, max 250 euroa.
Joku ei nyt täsmää.
Paljonko teillä on vastike? Minusta hoitovastike ei sähkölämmityskämpässä voi olla niin iso kuin noilla eli siinä on (toivottavasti) rahoitusvastike mukana. Se taas on säästämistä eikä menoa. Samoin erikseen ei ole ilmoitettu lainan lyhennyksen ja koron osuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli 800€ per 2 vkoa tekisi teille jo 1600€ ruokaan kuukaudessa. En paljon jeesustelis
Vierailija kirjoitti:
Tosi pienet palkat noilla on. Oletin että taas jotain suurituloisia kitisemässä, mutta tuo on ihan normaali perhe, jonka tuloista inflaatio on syönyt parin viime vuoden aikana monta sataa. Tuntuuhan se.
Juurikin näin, Jos tässä jotain talouskasvua tälle kansakunnalle odotetaan loppuvuodelle en näe miten se on mahdollista kun kulut vain nousevat. Kohta tukiaiset myös tippuvat, joten sekä pienivaraisten että keskiluokan kuluttaminen jäätyy. Ja katsotaan mikä lakkojen vaikutus on, voipi olla että kesälomien jälkeen Q2-tulosjulkkareiden jälkeen tulee ilmoituksia laitosten lakkauttamisesta. Sittenpähän ollaan helisemässä kun viimeisetkin kohtuupalkkaiset metsäteollisuuden työpaikat alkavat katoamaan ja sitä myötä muu tukeva logistiikka aina puunhankinnasta lähtien ahtareihin saakka.
Joku kirjoittaja hehkutti kuinka hän käy neljä kertaa vuodessa ulkomaanmatkoilla, kun asuu kerrostaloasunnossa ja käy bussilla töissä.
No, minä taas en sen kuummin matkustele perheen kanssa kuin lautalla Ruotsiin ja Tallinnaan, mutta asumme 250 neliöisessä talossa isolla pihalla, ja ajelen diiseliautolla johon koko perhe mahtuu.
Valintoja, kuten kirjoittaja totesi...
Vierailija kirjoitti:
"Tässähän osuit tahattomasti villakoiran ytimeen. Koska Suomen kotimarkkinoilla vain 5 miljoonan asukkaan aikaansaama kysyntä ei voi millään olla vastaava kuin Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla niin viennistä saadut rahat ovat ensiarvoisen tärkeitä kansantaloudelle."
En minä tahattomasti osunut siihen vaan ihan tarkoituksella. Suomen talous on luonnollisestikin vientivetoinen mutta se ei ole sama asia kuin että vienti olisi jotenkin määritelmällisesti ainoa joka tuottaa kansantaloudelle jotain. Ihan samoin tuottaa kotimarkkina joka tosin Suomessa on maan koosta johtuen pieni. Mutta ei siis ole mitään globaalia talousoppia joka määrittelisi viennin aina paremmaksi kuin kotimarkkinat tai ainoaksi lisäarvon tuottajaksi. Se riippuu ihan maasta ja sen talouden rakenteesta.
Miten ajattelit talouden pyörivän , mikäli 5 miljoonaa suomalaista pesee toistensa paitoja ja mistään ei tule lisää rahaa systeemiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ruokalasku tällä hetkellä 400e. Torstaina teen loppuviikon ostokset, tuskin niihin saan menemään 600e. Ois kiva tietää mitä tää jutun pariskunta syö jos tonni menee.
Vaipat maksaa paljon. Kaksi vaippaikäistä tuntuu kuluttavan 50€ viikossa vaippoja.
Kaksivuotias on jo ainakin päiväkuiva.
No ei kyllä suurin osa kaksivuotiaista ole.
Meillä kolme lasta, kaikki olleet 2v mennessä. Vaikka ei kuiva olisikaan niin ainakin potalle on korkea aika opettaa.
Meillä esikoinen oppi kuivaksi 4 vuotiaana. Päiväkodissa meni piiloon pissaamaan housuihin. Silti tuli ihan reipas poika. Vaippoja kului
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee ruokaan kahden teinin kanssa 600 euroa kuussa joten kyllä heidän siinä pitäisi pystyä pihistämään. Varsinkin kun opettajathan syö kouluruokaa päivisin.
Ei se kouluruoka opettajalle ilmaista ole. Maksaa n. 4-5e.
T. Ope, joka syö omia eväitä, koska tuo hinta siitä ruuasta on riistoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi pienet palkat noilla on. Oletin että taas jotain suurituloisia kitisemässä, mutta tuo on ihan normaali perhe, jonka tuloista inflaatio on syönyt parin viime vuoden aikana monta sataa. Tuntuuhan se.
Juurikin näin, Jos tässä jotain talouskasvua tälle kansakunnalle odotetaan loppuvuodelle en näe miten se on mahdollista kun kulut vain nousevat. Kohta tukiaiset myös tippuvat, joten sekä pienivaraisten että keskiluokan kuluttaminen jäätyy. Ja katsotaan mikä lakkojen vaikutus on, voipi olla että kesälomien jälkeen Q2-tulosjulkkareiden jälkeen tulee ilmoituksia laitosten lakkauttamisesta. Sittenpähän ollaan helisemässä kun viimeisetkin kohtuupalkkaiset metsäteollisuuden työpaikat alkavat katoamaan ja sitä myötä muu tukeva logistiikka aina puunhankinnasta lähtien ahtareihin saakka.
Joku kirjoittaja hehkutti kuinka hän käy neljä kertaa vuodessa ulkomaanmatkoil
Mä teen 3 lomamatkaa vuodessa, kesäloma, talviloma ja lomarahat. Ylitöitä vapaaksi jne, aika lailla 8 viikkoa oon matkoilla.
Asutaan 80 neliön asunnossa, tehdään kotona töitä, ei autoa, ei mökkiä jne.
Valintoja
Eiväthän he elä millään mittapuulla ahdingossa 😄. Eikä täällä kukaan ilku eikä polta roviolla vaan neuvoo taitamattomia. Sinä vedit nyt turhaan herneitä nenään ja loukkaannuit heidän puolestaan. Ei heillä ole minkäänlaista ongelmaa selvitä veloistaan niin kauan kun työtä ja terveyttä riittää. Elämä todellakin on valintoja. Jos on valinnut väärin, pitää valita uudelleen eri tavalla.