Vaihdevuodet eivät harmita yhtään. Muita?
Sain lapseni ajoissa ja lisää en toivo. Aloitin hormonikorvaushoidon, jotta luustoni säilyisi myös vanhana vahvempana. Olen parantanut ruokailu- ja liikuntatottumuksiani ja kuntoni on hyvä. Muuten vaihdevuodet eivät olekaan aiheuttaneet kovia oireita, hikoilua, mielialavaihtelua, mitään, vaan päinvastoin, jopa mieli on tasaisempi kuin oli lievien PMS-oireiden aikaan.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Karmeeta hikoilua, mielialat vaihtelee itkupotkuraivareista masennuksen kautta ylipirteyteen (olen yleensä ollut hyvin tasainen luonne), univaikeudet, ihon kuivuminen, hiusten oheneminen ja kilojen karttuminen entistä helpommin. Haluan itseni takaisin vm-64
Haluan oman elämäni takaisin, toivoin minäkin. Vaikka vain muutamaksi vuodeksi. Sain hormonipillerit ja heti helpotti. Ajattelin että syön niitä muutaman vuoden, mutta menihän niitä kymmenen vuotta. Lopetin ne vaikka oireita tuli takaisin. Nyt 65 v edelleen kuumia aaltoja ym oireita. Todella ärsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Mä vedän täällä ilmeisesti toista äärilaitaa ja on kyllä aivan helvetinmoinen homma pitää itsensä edes työkykyisenä. Olen 45, oireet alkoivat vuosi sitten. Kilppari heilahti liiketoiminnalle piiskatessaan munasarjoja, ja sen myötä tulivat tykyttelyt, yöhikoilu, aamuyön heräily, muistikatkot, mielialan heittelyt, nivelkivut ja pitkittyneet menkat. Nytkin olen vuotanut 4 viikkoa putkeen, ja olen e-pillereillä, jotka luojan kiitos poistivat muut oireet melkein kokonaan. Gynekologi on ymmällään, mutta odotellaan kilpparin tasaantumista, seuraavat verikokeet 2 viikon päässä. Mullakin on onneksi aikuinen lapsi ja vapaat työajat, ei tästä mitään tulisi jos olisi vielä perhe-elämän vastuut ja tiukat aikataulut. Sentään seksi maistuu kuten ennenkin, kun ei ole suurempia verikekkereitä.
Tämä on mun vanha viestini. Pari kuukautta tuon jälkeen päädyttiin vaihtamaan pillerit Mirenaan ja estrogeenigeeli. Suurin osa oireista on nyt vuotta myöhemmin poissa (myös tuo kauhea myoomavuoto). Nivelkivut ovat ainoa, jotka ajoittain vaivaavat edelleen, ja niihin saattaa löytyä muu syy. Tähän pureudun seuraavaksi, jotta pärjään vielä 20.v työssäni. Kilpirauhasen ongelmat ratkesivat tyroksiiniannoksen laskulla. Olisin työkyvytön tai hengetön ilman hormonikorvausta, unettomuus sai koheltamaan pahasti.
Ärsyttää kun puhutaan niin paljon niistä ja mitä kaikkea ongelmia tulee. Mutta kun läheskään kaikille ei tule mitään. Ei mullekaan tullut mitään kuumia aaltoja eikä muitakakaan. Naisia melkein pelotellaan niillä.
Ei ole tarvinut ottaa hormonipillereitä. Usein sanotaan että naiset tulee äitiinsä. Mun äiti hikoili pakkasellakin. Mulla ei ole ollut oireita joten tuokin uskomus ei päde.
Joo ihmettelen miten joka paikassa, jopa presidentin rouva hokee miten vaihdevuodet on niin kamala juttu ja niistä pitäisi puhua kuin sairauksista. Onhan tämä hetkittäin kuin uusi murrosikä, mutta monet sairaudet läpikäyneenä tämä ei ole mitään sairauksiin verrattuna. Nukun vähän huonommin jos herään yöllä, mutta muuten on ihan tasainen olo.
Parasta naisena olemisen aikaa yli 60 vuotiaana, väitän näin. Eläkeikä lähenee, seksi parasta ikinä, itsetunto kohdillaan, on aikaa sille, mikä tuntuu tärkeältä.
Miksiköhän jotkut luulevat, että kaikille tulee vaihdevuosioireita? Minulle, siskolleni ja äidilleni ei ole kenellekään ollut mitään poikkeuksellisia oireita vaihdevuosien aikana. Ei kuumia aaltoja tms. Mutta nyt syöpähoitona joudun syömään lääkkeitä, jotka aiheuttavat vaihdevuosioireiden tapaisia juttuja. Se kerrottiin minulle etukäteen. Niitä aaltoja tuli etenkin alussa, mutta ei enää moneen viikkoon. Niin, ja olen 80 v.
Vierailija kirjoitti:
Joo ihmettelen miten joka paikassa, jopa presidentin rouva hokee miten vaihdevuodet on niin kamala juttu ja niistä pitäisi puhua kuin sairauksista. Onhan tämä hetkittäin kuin uusi murrosikä, mutta monet sairaudet läpikäyneenä tämä ei ole mitään sairauksiin verrattuna. Nukun vähän huonommin jos herään yöllä, mutta muuten on ihan tasainen olo.
Kyllä minusta rajut nivel- ja lihassäryt, jalkapohjakivut, aivosumu sekä kaikkien limakalvojen kuivuminen (siis myös esim. silmät) ihan sairaudelta tuntuivat. Muutuin huippukuntoisesta raihnaiseksi todella nopeasti. Onneksi hormonikorvaushoito pelasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei harmita.Paremminkin odotan innolla menkkojen loppumista eikä tarvitse ehkäisyä käyttää.Pelkkää plussaa.
Noin mäkin luulin. Estrogeenin erityksen loppumisella on n. 20 seurausta eikä yksikään niistä ole kiva.
Vierailija kirjoitti:
Turhaan ja liikaa pelotellaan vaidevuosista ja kaikenmaailman oireiluista. Todellakin nyt on naiseuden parasta aikaa . N 60 v.
Älä nyt viitsi!!
Mun mielestä ei voi sanoa, että helppo ja ihana juttu, jos voi käyttää hormonikorvaushoitoa eli käytännössä estrogeenin puutteen aiheuttamat oireet hoidetaan pois.
En todellakaan syyllistä ketään hormonikorvaushoidon käyttämisestä. Se nimittäin auttoi mullakin, kunnes tuli keuhkoveritulppa (perinnöllinen alttius, joka selvisi vasta tässä kohtaa) ja nyt hormonittomana voin todella huonosti.
Ei ole mitään oireita. Menkat vaa loppuivat, ja tietty siitä olen tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään vaihdevuosista, sillä sain todella paljon itseluottamusta lisää, kun se pahuksen estrogeeni ei enää lievennä ja pehmennä omaa käytöstä. Nyt olen jämpti.
Mikä sinut siis erottaa miehestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmeeta hikoilua, mielialat vaihtelee itkupotkuraivareista masennuksen kautta ylipirteyteen (olen yleensä ollut hyvin tasainen luonne), univaikeudet, ihon kuivuminen, hiusten oheneminen ja kilojen karttuminen entistä helpommin. Haluan itseni takaisin vm-64
Haluan oman elämäni takaisin, toivoin minäkin. Vaikka vain muutamaksi vuodeksi. Sain hormonipillerit ja heti helpotti. Ajattelin että syön niitä muutaman vuoden, mutta menihän niitä kymmenen vuotta. Lopetin ne vaikka oireita tuli takaisin. Nyt 65 v edelleen kuumia aaltoja ym oireita. Todella ärsyttävää.
Juuri tämän takia en hormonikorvaushoitoja aloita. Näyttävät vain siirtävän oireita myöhemmäksi. Ja sitten vielä rintasyöpäriskin kasvaminen hormonien kanssa.
Vaihdevuodot meni ohi huomaamatta. Ensin kuukautiset tulivat harvemmin, alkuun 3kk välein, sitten 6kk välein. Lopulta loppuivat kokonaan. Ei kuumia aaltoja tai mielialamuutoksia. Tuntuu hyvinkin seesteiseltä ja harrastan samoja juttuja kuin mitä vuosikymmeniä sitten. Uin, kuuntelen musaa, soitan, laulan, opiskelen uusia asioita.
Vaihdevuosi-iän hormonihoito lisää naisen rintasyöpäriskiä. Valitettavasti tästä tosiasiasta ei vieläkään puhuta tarpeeksi tai ei puhuta ollenkaan. Vaihdevuosi-ikäiset ja ikääntyvät naiset ovat tuottoisaa bisnestä sekä lääketeollisuudelle että yksityisille lääkäriasemille.
Vaihdevuosien ympärillä pyörii suuri ja tuottoisa bisnes. Ikääntyvät naiset eivät osaa lopettaa ulkonäöstään vouhottamista edes keski-ikäisinä. Osa naisista haluaa näyttää vielä 65-vuotiaana noin 20-30-vuotiailta. Kun rinnat alkavat roikkua, iho rypistyy ja vartalo ei ole enää kiinteä, niin nainen ei hyväksy iän tuomia muutoksia omassa kehossaan. Surullista!
On ikävää, että ikääntyvä nainen yrittää väkisin ja keinotekoisesti saada kymmeniä ikävuosia pois naamastaan ja vartalostaan. Miksi roikkuvia rintoja, ryppyistä ihoa ja selluliittireisiä ei haluta näyttää? Mitä pahaa niissä on??? Televisio, lehdet ja eri mediat pullistelevat mainoksia hormonivoiteista, virtsankarkailusuojista ja harmaat hiukset peittävistä hiusväreistä. Surullista!
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Tein lapset parikymppisenä, nyt ovat aikuisia. Olen alkanut harrastaa, liikkua ja syödä terveellisesti. Olen paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan aikaisemmin! En malta odottaa, että menkat loppuu! :DDD
Miksi et harrastanut, liikkunut ja syönyt terveellisesti aikaisemmin?
Minulla vaihdevuosioireet alkoivat äkkiseltään, aivan hurjan stressaavan ajanjakson myötä. Oli niin monta raskasta asiaa meneillään, että en ymmärtänyt oireiden olevan vaihdevuosioireita. Vaikkakin kierto oli lyhentynyt ja jäi jo joitain kuukausia poiskin. Yöt oli niin painajaisia, kun vaan laitoin itseni makuulle, alkoi aivan hirveät hikoilut ja kuumat aallot, se jatkui kaiken yötä ja joutui nousta ylös monta kertaa ja seistä avatun ikkunan edessä viilentymässä. Myös jalat oli levottomat ja hieroin aina toisella jalalla toista säärtä tai pohjetta. Pinna oli niin ireänä, enkä tunnistant enää itseäni. Olen aina ollut iloinen ja kupliva luonteeltani. Olin niin loppu, että elämä tuntui aivan toivottomalta. Ajattelin, että tässäkö tämä elämä nyt oli, että ei voi enää olla normaalia. Yritin monenlaista luonnonmukaista tuotetta ja apua, mutta mistään ei ollut apua rajuihin oireisiin. Viimein menin gynegologille ja sain estrena 0,1% voiteen; 1-4 painallusta aamulla ja keltarauhashormoni tabletti illalla. Ikää oli tuolloin 49 vuotta. Sen vaikutus oli ihan hurjan suuri parissa viikossa. Hikoilu väheni ja pystyin levätä ja nukkua paremmin. Perheeni ei tarvinnut kuunnella raivokohtauksiani jatkuvasti. Olo alkoi tuntua normaalilta. Sain ohjeeksi lisätä voidetta, jos oireita tulee, tähän asti olen mennyt 2 painalluksella. Nyt vuoden lääkkeiden käytön jälkeen huomaan, että edelleen kärsin yöllä liian kuumasta olotilasta ja heittelen peittoa päälle ja pois, ehkä pitäisi ottaa hetken 3 painallusta, mutta niihin aiempiin oireisiin verrattuna tämä on niin pientä.
Tsemppiä niin paljon teille, joilla tosi vaikeaa vaihdevuosioireiden kanssa. Toivottavasti saatte apua ja elämä helpottaa ja ja jaksatte pitää itsestännekin huolta. Voikaa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä vaihdevuosia mutta toivon että ne alkaisivat mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. En halua enää lapsia joten olisi vain etu että menkat loppuisi aiemmin eikä tarvisi pelätä raskautta. Jos olisi ikäviä oireita niin nekin olisi sitten aiemmin ohi. En täysin ymmärrä miksi moni pitää hyvänä asiana myöhään alkavia vaihdevuosia.
Nelikymppisenä pitäisi jaksaa töissä, kuusikymppisenä ei välttämättä (ikäsyrjintä). Muutenkin nelikymppisellä ruuhkavuodet menossa. Ei kiva, jos tulee pahat vaihdevuosioireet samaan aikaan ja ei esim. saa nukuttua kuin muutaman tunnin/yö.
No odotan kovasti kuukautisten loppumista. Johan niitä ollut 35 vuotta