Oletko koskaan kuullut, että ihmisen yhteiskuntaluokka kuvastuisi hampaista? Minkälaiset omasi ovat?

Tiedän aikuisia ihmisiä, joilla on hyvät hampaat eikä hyvä yhteiskuntaluokka, mutta veikkaanpa syyksi ihan:

- Hyvä hammashoito kotona.

- On ollut hyvä tuuri eli hyvä hammashoito julkisella. Toki tuuristahan tuo ei saisi riippua, mutta saattaapi joskus olla. 

Ei kai ole väärin olettaa, että julkisella esim. hampaan paikkaus tai juurihoito tehdään myös niin hyvin kun voidaan? 

Yläluokkahan ei esimerkiksi valkaise hampaitaan tai ota mitään implantteja.

Kolme poistettu,loput  alkaneet iän myötä kallistella kuin vanha aita ja kahvinjuonti värjännyt kellertäviksi.

T.45v työkyvyttömyyseläkeläinen

Vaikka 80luvulla oli hyvä koululaisten hammashuolto,ei pahalle ylipurennalleni tehty mitään. Se ja teininä alkanut öinen narskuttelu tehneet tuhoja. Kerran söin pitsaa ja hammas halkesi juurta myöten.Piti poistaa ja nyt ýlhäällä edessä on aukko. Lisäksi kahvi ja tupakka tehneet tehtävänsä ja väri muuttunut valkoisesta keltaiseksi. Vit""ttaa kun nelikymppisenä on suu kuin  puliämmällä, En koskaan hymyile hampaat esillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten hampaat hirveässä kunnossa. Mitä on kouluhampaanhoito enää tehnyt? Pilaavatko nuorena laitetut raudat ja muut kiskot hampaat kuten myös sähköhammasharja?

Ihmiset eivät hoida eli pese ja lankaa hampaitaan. Eivätkä tarkista, että lapset niin tekisivät. Sitä ei voi ulkoistaa kouluhampaanhoidolle.

Lisäksi monella koko päivä on yhtä happohyökkäystä, kun mussutetaan ilman taukoja.

40-luvulla syntyneillä vanhemmillani on ehjät omat hampaat. Kouluhammaslääkäriä ei tuolloin ollut olemassakaan.

Eihön tuo hyvä ole, jos ei hoideta hampaita niin hyvin kun voisi. Mutta ei kai tuo  ole syy hoitaa niitä hampaita huonosti siellä julkisella? Eihön aina voi varmaan hammaslääkärikään tietää johtuuko ongelmat siitä, että ei ole hoidettu niitä hampaita ohjeistusten mukaan.

Esim. joka ilta jaaamu harjaavalle voi tulla reikiä kun taas huonommin harjaavalle ei, vaikka samat ruokailutottumukset. 

Eikö kääkärinetiikkaan kuulu hoitaa aina niin hyvin kun voi. Vai hyväksytkö sen, että jos jotain halutaan vähän näpäyttää  joku kuiskuttelee, että Annen perheessä ei pestä kunnolla hampaita ja läheisessä terveyskeskuksessa annetaan paskaa hoitoa hampaille?

J8s tuolle tielle lähdetään voisi käydä sitten ensin vaikka vakavempien rikkeiden, kun huonot elämäntavat, kimppuun ja evätä niistä se julkinen terveydenhuolto. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikka 80luvulla oli hyvä koululaisten hammashuolto,ei pahalle ylipurennalleni tehty mitään. Se ja teininä alkanut öinen narskuttelu tehneet tuhoja. Kerran söin pitsaa ja hammas halkesi juurta myöten.Piti poistaa ja nyt ýlhäällä edessä on aukko. Lisäksi kahvi ja tupakka tehneet tehtävänsä ja väri muuttunut valkoisesta keltaiseksi. Vit""ttaa kun nelikymppisenä on suu kuin  puliämmällä, En koskaan hymyile hampaat esillä.

Kysy kunnalta (julk terveydenhoito ) maksuseteliä yksityiselle puolelle. Sen saa helposti ja kustannus itsellesi pienenee huomattavasti.

Duunariperheestä ja vanhempia ei yhtään kiinnostanut meidän hampaat. En muista lapsuudesta että kukaan olisi koskaan pessyt mun hampaita, vaan aina pesin itse ja jälki oli varmasti sen mukaista. Äiti ja isä vielä erikseen naureskeli, ettei hampaita tarvi kuin iltaisin pestä, joten pestiin vain 1krt/pvä. Reikiä oli joka vuosi vähintään pari, parhaimmillaan 4-5 ja 80-luvulla ei todellakaan puudutettu paikatessa, joten kipu oli älytön ja pelkäsin aina mennä hammaslääkäriin.

Vasta n. 11-12 vuotiaana alkoi oma ajattelu olla sillä tasolla, että aloin pestä myös aamulla, kun hammaslääkäristä niin kehotettiin. Reikiintyminen vähenikin pikkuhiljaa kun ikää tuli lisää, mutta täynnä amalgaamia on kaikki takahampaat :/ Ja tietenkään paikatut hampaat ei ole koskaan yhtä hyvät kuin ehjät, joten kaikenlaista pientä vaivaa on ja saa maksaa pitkän pennin hammaslääkärikäynneistä.

Täysin vastuutonta touhua omilta vanhemmilta, en voi käsittää. Mun veljellä on vielä synnynnäinen sydänvika ja käsittääkseni jo siihen maailman aikaan oli ohjeistettu, että hammasterveys on myös siitä syystä tärkeää. Vaan eipä kiinnostanut silti, yhtä paskana on veljen hampaat kuin minunkin.

Minulla oli hampaissani 10 reikää alle kouluikäisenä, ihan 70-luvun lopulla. Kotona ei juotu limppareita tai suuresti edes mehuja, vaan juomana oli maitoa ja vettä. Ruoka perusterveellistä, tavallista kotiruokaa. Jostain syystä hampaani vaan olivat tosi huonot. Vielä ensimmäisellä luokalla kävin tosi usein hammaslääkärissä kesken koulupäivien. Toisella luokalla sain yökiskon etuhampaiden vinouden takia. 

Nyt yli 50-vuotiaana minulla on hyvät, kauniit ja valkoiset hampaat. Reikiä ei ole ollut varmaan yli 20 vuoteen, hammaskiveä tulee ainoastaan alaetuhampaisiin ja niihinkin niin vähän, että hammaslääkäri rapsuttaa sen itse pois. Pesen hampaitani kaksi kertaa päivässä, käytän lankaimia ja syön xylitolituotteita (vaikkakin myös liikaa karkkia).



Hymyilen mielelläni niin, että hampaat näkyvät. :)

Ihmiset on tässä ketjussa sotkeneet iloisesti yhteiskuntaluokan ja tulotason. Ne eivät suoraan korreloi, varsinkaan nykyään kun kaiken maailman someinfluensseria ja tyrkkyjulkkista. Voi olla isot tulot, mutta silti niin wt kuin olla ja voi. Toisaalta akateemiset on usein köyhiä, esimerkiksi tutkijat. Toki koulutuskaan ei yksin heitä ihmistä luokasta toiseen. Monta tekijää on siinä.

Koulutustaso ei myöskään kerro yhteiskuntaluokkaa. Yhteiskuntaluokkaa ei mielestäni ole ajassamme määritelty. Siksi ihmiset arvailevat ja väittelevät jatkuvasti tästä samasta asiasta, mitä oudoimmissa konteksteissa, etsien olemattomia vastauksia. Vuosikausia sitten yhteiskuntaluokka oli synnynnäinen ominaisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hammasharjat ja -tahnat ovat halpoja. Köyhäkin voi hoitaa hampaitaan erittäin hyvin.

 

Kyllä voi, mutta onhan julkiseen hammashoitoon aivan mahdoton päästä nykyään. Ja kyllä esim lasten oikomishoidot jäävät ainakin Helsingissä aivan tekemättä. Ei kaikilla ole varaa mennä yksityispuolelle.

Huonompaan suuntaan on menty koko ajan sieltä -80 luvun kulta-ajoista, jolloin vielä koululaiset näkivät hammaslääkäriä. 

Aikuisten hammashoito on lähes aina ollut yksityisen puolen varassa.

 

Ainakin huomaa juurikin siitä että hampaat ja purenta ovat mitä sattuu kun kunnallisessa oiotaan vaan vaikeimmat tapaukset. Ei köyhillä ole laittaa rahaa lapsen hampaiden oikomiseen 6000-7000€.

Hammaskandien tekemänä maksa paljo mitään hoidot. Kruunut ,juurihoidot..

Mutta aikaahan tuolla menee ,ja paljon , yli 3h käynnit ei ole edes harvinaisia.

Ja kysymykseen  vastaus  unohtu, siis omat hampaat ihan hyvät, pari  kruunua, pari juurihoitoa. Ja siis kandien koekaniinina  nuo tehty .  Toki  sitten tarkistuksia jahammaskiven putsauksia kans aina välillä.

Jollain tasolla pitää aika hyvin paikkaansa jos esim vertaa mua mun siskoon. Duunariperheestä ollaan ja minä edelleen duunaritöissä ja sisko opiskeli enemmän ja on siisteissä sisätöissä, ja mieskin varsin hyvässä asemassa. Molemmat perittiin jo huonot hampaat ja vanhemmilla melko nuorista lähtien tekohampaat eikä hampaiden hoidosta oikein välitetty meillä lapsillakaan niin kovin paljon. Vanhemmat 50-luvulla syntyneitä ja me 70-80-lukujen taitteessa parin vuoden välein. Molemmilla meillä kouluaikaan reikiä vaikka muille jakaa ja vielä rautoja yms reikiintymistä lisäämässä kun oli niin hankalaa puhdistaa. Sittemmin aikamoiset juurihoitokierteet ja paikkojen uusimiset yms molemmat käytä läpi ja molemmilta meiltä jouduttu poistamaan hampaita joissa isoja lohkeamia, halkeamia, epäonnistuneita juurihoitoja yms.

Nyt tulee sitten se ero joka mielestäni kuvastaa suoraan yhteiskuntaluokkaa kun katson tässä meidän olevan eri luokissa. Eli siskolla ollut varaa käydä yksityisellä jo ties kuinka kauan ja hampaita puuttuu mutta ne on korvattu implanteilla ja silloilla ja isoja paikkoja kruunuilla yms eli hymy on melkoisen tasainen valkoinen ilman aukkoja vaikka itse omat hampaat siellä rakennelmien alla samaa luokkaa kuin minulla. Minulla taas aika korjaillun näköinen hymy kun on irralliset osaproteesit sekä ylhäällä että alhaalla ja niiden metallipinteet ja muoviet ienosat todalla näkyvissä ja takana isoja metallin värisiä kruunuja ja omien ja tekohampaiden välillä sävyerojakin ja yhtä hiljattain poistettua ei ole vielä edessä korvattu proteesilla eli aukkokin seassa vielä. Eli hyvällä tahdollakaan hammasrivejäni ei voi kovin kauniiksi kutsua.

Siskoni pärjäilee selkeästi paremmin kunnolla korjailtujen hampaidensa kanssa ja ei ilmeisesti enää kovin usein ole isompia vaivoja. Minulla sitävastoin on kokoajan edelleen jos mitä vaivaa hampaissani ja luultavasti korjailut kun ei yleensä loputtomasti kestä niin lisää hampaanpoistoja on edessä ja jonain kauniina päivänä ne täydet tekohampaat. Vähän siihen malliin on hammaslääkärissä ennakkovaroiteltukin jo jos joitain tärkeitä tukihampaita vielä lisää menetän. Voiko joku vielä väittää ettei yhteiskunnallinen asema näy hampaista?