Olen menettänyt mielenkiinnon ihmisiin
Ennen olin kiinnostunut tutustumaan ihmisiin ja luomaan suhteita mahdollisimman paljon. En voinut käsittää miksei kaikki halua olla kaikkien kavereita. Nyt kun ikää on tullut lisää, jokin itsekkyys minussa on herännyt. Minua ei yksinkertaisesti kiinnosta ihmisten seura enkä pidä ihmisistä. Mistä tällainen muutos johtuu?
Kommentit (7)
Ihmisistä paljastuu aina lopuksi se ei niin kiva puoli.
Ihan normi ikääntyminen. Joko 40v tuli täyteen?
Sama juttu. Mulla jäi korona-aikana se vähäinenkin meno pois ja se jäi päälle. Ei kiinnosta mennä mihinkään tai tavata/tutustua kehenkään. Koen olevani onnellinen, mutta kovasti yritetään väittää, ettei näin voi olla onnellinen, koska ihminen on sosiaalinen eläin. Mä ehkä identifioidun hopeaselkägorillaan, joka istuu muista erillään mietteliään näköisenä, vaikka nainen olenkin.
Olen eläkeläinen, koen samoin. Omissa oloissani viihdyn : pitkät unet, puuhaa riittää sopivasti, ulkoilen, käyn konserteissa vaan en voisi kuvitellakaan meneväni ns eläkeläiskerhoihin, ne vaan eivät ole minua varten. Ehkä juuri kaikenlaisten ruuhkavuosien ohimarssin jälkeen on aika nauttia tästä elämäntilanteesta.
Seuran laatu ratkaisee. Myös toimiiko kommunikaatio. Onko yhteistä. Vai onko äreyttä. Oma seura on paras tai joku eläin?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä paljastuu aina lopuksi se ei niin kiva puoli.
Tämä on totta.
mäki oon