Onko täällä joku jäänyt asumaan isoon omakotitaloon vaikka lapset jo aikuisia ja muuttaneet siis aikoinaan pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat ihmettelevät vain, että mihin sitä ihmisen omasta kodistaan pitäisi muuttaa. He ovat molemmat yli 80-vuotiaita. 

Eivätkö he yhtään ihmettele, kuka heitä siihen omaan kotiinsa sitten hoitaa, kun eivät itse enää selviä?

Kuka hoitaa heitä vai hoitaa taloa? Isomassa asunnossa mahtuu paremmin liikkumaan rollaattorilla, kotihoito käy vanhusten luona niin pienissä kuin suuremmissakin asunnoissa, siivousapua voi ostaa... ja monilla käy lapset tai lapsenlapset auttamassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on iso maatila, emmekä todellakaan aio myydä tätä ja muuttaa pois.

Hienoa, jos pystytte elämään siinä vaikka 100 vuotiaiksi.

Mun isovanhemmat oli vähän yli 90 v ennen kuin kuolo korjasi. Toinen ennätti olla sairaalassa 8 tuntia, toinen kuoli (odotetusti) kotona. Ei ole olemassa mitään pakkoa muuttaa betonikuutioon elävältä haudatuksi.

Kuka hoiti heidän kotinsa sisä- ja ulkotyöt loppuvuosina? 

Mun isotäti lämmitti taloaan puilla vielä 93v. Vävy hänelle ne puut loppuvuosina pilkkoi, mutta olishan ne saanut ostettua klapeinakin.

Ei omakotitalossa niin tavattoman kallista ole asua.

Itse talon ostaminen on se mikä maksaa paljon. Asumiskustannukset itsessään on yleensä ihan kohtuulliset. Kalliimmaksi se tulisi vuokralla asua jossain kerrostalossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei omakotitalossa niin tavattoman kallista ole asua.

Itse talon ostaminen on se mikä maksaa paljon. Asumiskustannukset itsessään on yleensä ihan kohtuulliset. Kalliimmaksi se tulisi vuokralla asua jossain kerrostalossa.

Kerrostaloasunnossa vastike on monesti paljon isompi kuin vastaavan kokoisessa okt:ssa

Itsetuntemus on tärkeä asia, ja useimmilla sitä onneksi on, kun ollaan siinä iässä, että lapset jo aikuistuvat. Toisille täyttä elämää on kotitöiden ja kulujen minimointi, kun pääsee kätevästi kävellen kaverin kanssa kahville tai jumpalle, ja rahaa riittää vähän enemmän matkailuun. Toisille se merkitsee sellaista Strömsö-elämää, tilaa perheen ja ystävien kestitsimiseen, oman ympäristön hoitoa iloksi kaikille aisteille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on iso maatila, emmekä todellakaan aio myydä tätä ja muuttaa pois.

Hienoa, jos pystytte elämään siinä vaikka 100 vuotiaiksi.

Mun isovanhemmat oli vähän yli 90 v ennen kuin kuolo korjasi. Toinen ennätti olla sairaalassa 8 tuntia, toinen kuoli (odotetusti) kotona. Ei ole olemassa mitään pakkoa muuttaa betonikuutioon elävältä haudatuksi.

Kuka hoiti heidän kotinsa sisä- ja ulkotyöt loppuvuosina? 

Ehkä hoitivat itse.

Tälleen isossa omakotitalossa asumiseen tottuneena olisi ahdistavaa joutua pieneen betonikoppiin asumaan. Tykkään kun on iso piha ympärillä. Etenkin kesällä kun voi omasta puutarhasta poimia kasviksia ja syksyllä syödä omasta puusta omenia. Eikä tartte naapureiden elämän ääniä kuunnella. Saa elää ihan omaa elämää omassa rauhassa.

Eihän mun tavarat edes mahtuisi mihinkään tavalliseen kerrostaloasuntoon. Joutuisi puolet heittämään pois.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama mietinnässä. Älytöntä pitää ja lämmittää isoa taloa, jossa tyhjiä huoneita. Mutta tuosta pihasta luopuminen olis vaikeeta.

Niin, olisi kammoa hikoilla kerrostalossa kesäisin kun ei ole omaa pihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat ihmettelevät vain, että mihin sitä ihmisen omasta kodistaan pitäisi muuttaa. He ovat molemmat yli 80-vuotiaita. 

Eivätkö he yhtään ihmettele, kuka heitä siihen omaan kotiinsa sitten hoitaa, kun eivät itse enää selviä?

Kuka hoitaa heitä vai hoitaa taloa? Isomassa asunnossa mahtuu paremmin liikkumaan rollaattorilla, kotihoito käy vanhusten luona niin pienissä kuin suuremmissakin asunnoissa, siivousapua voi ostaa... ja monilla käy lapset tai lapsenlapset auttamassa. 

Meinasin just tulla kirjoittamaan samaa. Rollaattorin kanssa tarvitaan kyllä enemmän tilaa (jos ei halua tyhjentää kotiaan monista huonekaluista ja monista muista tavaroistaan) kuin jos liikkuu ihan normaalisti. Ja sitten, jos jossain vaiheessa alkaa tarvita kotihoidon apua, niin sen hoitajan (ja kenties joskus kahdenkin) pitää mahtua tekemään ne hoitohommat ja avut vanhuksen ympärillä. 

Ei tule kun lainat ja rempat maksettu. Kivaa kun lapset tulevat käymään ja sopii aviosiipatkin ja tulevat lapsenlapsetkin.

Ei ne kulut mihinkään nouse. Päinvastoin on pienemmät, kun ei ole elätettäviä 

Velaton talo, mikäs tässä on ollessa 

Miksi ei jäisi jos varaa ja talo ei liian raskas hoidettava. Kai jokainen tekee mikä sopii parhaiten itselleen. 

Mutta siis lievästi ärsyttää, jos joku valittaa että on liian kallis tai liian iso talo siivottavana ja ei edes etsi halvempaa taibpienempää.

Tietenkin jos dementoitunut ei ehkä ajattele enää jäejellä. Ei varmaan ideaali iso omakotitalo yksinäiselle vanhukselle. Suosittelisin kerrostaloasuntoa tuolloin. 

Edes terveenä alle ekäkeiän en haluaisi asua omakotitalissa piha- ja lumitöineen. 

Kyllä. Asun yksin. Kalliiksi käy näillä sähkön hinnoilla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Asun yksin. Kalliiksi käy näillä sähkön hinnoilla.

?

Ehä se maksa kuin vajaa 7c per kwh

Paljonko sulla kulutus vuodessa?

Oma koti, oma lupa.

Ei tämä talo niin iso ole. Sähkölasku on 130 euroa kk. En varmaan muuta mihinkään tästä talosta enää ja olen 48 v.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei jäisi jos varaa ja talo ei liian raskas hoidettava. Kai jokainen tekee mikä sopii parhaiten itselleen. 

Mutta siis lievästi ärsyttää, jos joku valittaa että on liian kallis tai liian iso talo siivottavana ja ei edes etsi halvempaa taibpienempää.

Tietenkin jos dementoitunut ei ehkä ajattele enää jäejellä. Ei varmaan ideaali iso omakotitalo yksinäiselle vanhukselle. Suosittelisin kerrostaloasuntoa tuolloin. 

Edes terveenä alle ekäkeiän en haluaisi asua omakotitalissa piha- ja lumitöineen. 

Kerrostalossa ne dementikot kyllä saavat aikaan kivoja yllätyksiä koko talon väelle. Eivät he välttämöttä kiltisti pysy siellä omassa kopissaan.

Ankeuttaja koittaa jakaa masennustaan kaikille. Mikään ei hyödytä, kaikki on turhaa, miksi toiset eivät ja muut vaan. Miksi ei koskaan mitään ja nyt aina.

Sisko asuu yksin okt pienellä muutotappiopaikkakunnalla ja haluaisi jo pois siitä, mutta talo ei mene kaupaksi, vaikka on remonttejakin teetetty (keittiö, kylppäri, vessat, sähköt, putket ym). Hän haluaisi muuttaa kaupunkiin kerrostaloon, mutta minkäs teet. Tytär 30v ei todellakaan halua muuttaa sinne takaisin. Siskolla on vielä pari vuotta eläkeikään (käy töissä lähikunnassa). Talo ollut myynnissä jo kolmisen vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuminen maksaa muutaman satasen kuussa, sisältää lämmityksen, sähkön, veden. Missä näin halvalla saa asua? Lisäksi paikka on mieluisa. 

Kiinnostaisi kuulla lisää tästä, miten selviää parilla satasella. Meillä on pieni, alle 90 neliön omakotitalo, jota lämmitetään osittain omilla puilla, ja silti täälläkin sähkö, vesi, jätemaksut ym. teettää yhteensä vähintään 400 euroa kuussa, plus siihen tietysti vielä huollot, nuohoukset, korjaukset ym. Pikkasen nyt kuulostaa keulimiselta toi pari sataa, ellei "pari sataa" ole venyvä käsite. 

Meillä on iso omakotitalo, sähköön kuluu noin 100 e/kk, vesi omasta kaivosta (huolto vuodessa noin 150 e), jätemaksua muutama kymppi (joka tapauksessa alle 50 e/kk), joten ainakin tässä talossa päästään reippaasti alle 400 e/kk asumiskuluissa. Halvempa

Eli toisin sanoen teillä ei ole sähkölämmitystä? Satanen ison ok-talon sähkölämmityksestä siirtoineen ei ole mahdollista vaikka kuinka olis ilpit, ja jos löytyy paneelit niin nekin maksaa. I call bullshit.