Lapsettomuus on epänormaalia

Lapsettomia on vapaaehtoisia ja lapsettomiksi jääneitä. Kaikki elämässä on normaalia tältäkin osin.

Mietipä mua äitinä... Nii 😂 

Ihminen, joka ei saa lasta, on epänormaali?

Huvipuistohullu kirjoitti:

Mietipä mua äitinä... Nii 😂 

Kun hankkii lapsen, tulee oma henkinen kasvu muuttamaan elämän tavoitteita ja tarpeita. Pitää aikuistua niin on hyvä vanhempi. Jos ei halua yrittää aikuistua ja päättää olla ikuinen lapsi eikä osaa pitää huolta edes itsestään, niin se on oma päätös.

Aikuistumiseen kuuluu että ei laita itseään aina ensimmäiseksi ja pystyy tekemään päätöksiä oman lapsen hyväksi. Kun pelkää että tähän ei kykene niin jää helposti lapsettomaksi ja se on suuri vahinko.

Enpä mene kritisoimaan kenenkään päätöstä, mutta jos motiivina on maailman pelastaminen niin se on täyttä paskapuhetta.  Jos maailmanpelastajat jättävät lisääntymättä, jäljelle jää lisääntymään ne, joita sellainen ei kiinnosta, joten eipä se maailma lapsettomuudella pelastu. Pahenee vaan . 

Olen onnellisesti epänormaali. <3

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei saa lasta, on epänormaali?

Kyllä, jotain on rikki hänessä.

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Mietipä mua äitinä... Nii 😂 

Kun hankkii lapsen, tulee oma henkinen kasvu muuttamaan elämän tavoitteita ja tarpeita. Pitää aikuistua niin on hyvä vanhempi. Jos ei halua yrittää aikuistua ja päättää olla ikuinen lapsi eikä osaa pitää huolta edes itsestään, niin se on oma päätös.

Aikuistumiseen kuuluu että ei laita itseään aina ensimmäiseksi ja pystyy tekemään päätöksiä oman lapsen hyväksi. Kun pelkää että tähän ei kykene niin jää helposti lapsettomaksi ja se on suuri vahinko.

Mä oon pitäny ittestäni huolen jo vuosikymmeniä 😎  

Jotkut ihmiset ovat sellaisia että lapsella olisi paha olla heidän kanssaan.

Siksi on parempi että eivät lisäänny.

Vierailija kirjoitti:

Kun hankkii lapsen, tulee oma henkinen kasvu muuttamaan elämän tavoitteita ja tarpeita. Pitää aikuistua niin on hyvä vanhempi.

Jos ei halua yrittää aikuistua ja päättää olla ikuinen lapsi eikä osaa pitää huolta edes itsestään, niin se on oma päätös. Aikuistumiseen kuuluu että ei laita itseään aina ensimmäiseksi ja pystyy tekemään päätöksiä oman lapsen hyväksi. Kun pelkää että tähän ei kykene niin jää helposti lapsettomaksi ja se on suuri vahinko.

Tämä on oikeasti ihmisen henkisen kasvun kannalta sekä myös yhteiskuntatasolla aika iso tekijä, joka ohjaa sitä mihin suuntaan maailma kehittyy.  Lapsen saaminen on yksi oleellinen vaihe ihmisen elämässä, joka pitäisi tapahtua mahdollisimman monelle. 

Totta kai se on tosi iso valinta olla hankkimatta lasta. Samoin kuin se, että tekee lapsia. Kyllä lasten hankkiminenkin voi kaduttaa, vaikka kukaan ei puhu siitä.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat sellaisia että lapsella olisi paha olla heidän kanssaan.

Siksi on parempi että eivät lisäänny.

Sekin on epänormaalia ja hyvä, että eivät lisäänny. Mutta ei se tee lapsettomuudesta normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat sellaisia että lapsella olisi paha olla heidän kanssaan.

Siksi on parempi että eivät lisäänny.

Valtio tukee aikakin epäsuorasti sitä, että huumeiden käyttäjät ja alkoholistit hankkivat lapsia, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä hoitaa niitä.

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi olisin yhtäkkiä vanhana yksinäinen, kun en ole nytkään; minulla on kyllä sukulaisia ja ystäviä *olemassa*, mutten tapaa heitä lähes koskaan. Ihmiset elämässäni harmittelevat/valittavatkin usein, kun saatan olla kuukausia tai jopa VUOSIA tapaamatta ketään, ainoina ihmiskontakteinani "moi" ja "kiitos" kaupan kassalle. Ja olen ihan tyytyväinen! En osaa edes kaivata muita ihmisiä. Miten koko persoonallisuuteni yhtäkkiä muuttuisi tullessani vanhaksi?

Paljon on vanhempia, jotka eivät ole mitään henkisesti kasvaneita pyhimyksiä. Paitsi ehkä omasta mielestään milloin sellaista fasadia hetkellisesti tarvitaan. Siinäpä kasvualustoja seuraavien sukupolvien persoonallisuushäiriöisille...

Vierailija kirjoitti:

Totta kai se on tosi iso valinta olla hankkimatta lasta. Samoin kuin se, että tekee lapsia. Kyllä lasten hankkiminenkin voi kaduttaa, vaikka kukaan ei puhu siitä.

Oman lapsen saamisen katuminen on epänormaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat sellaisia että lapsella olisi paha olla heidän kanssaan.

Siksi on parempi että eivät lisäänny.

Valtio tukee aikakin epäsuorasti sitä, että huumeiden käyttäjät ja alkoholistit hankkivat lapsia, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä hoitaa niitä.

Huumeiden käyttö on epänormaalia, mutta ei se tee lapsettomuudesta normaalia.

Mites nää kaikki lastesuojeluyhdistys piirissä olevat lapset, kiireellisiä sijoituksia odottavat yms? Päivittäin saa lukea lehdistäkin näistä oman lapsensa tarpeet edelle laittaneista äideistä ja isistä, kuten esim. eilen puukotan omaa lastani tai jätän pienen lapsen autoon yksin ja lähden itse baariin ryyppäämään. 

Niitä samoja henkisesti kasvaneiden vanhempien lapsia.

Voisiko olla että se lapsen saaminen ei olekaan se ihmisen autuaaksi tekevä asia. 

Ap, kerropa kaikki nuo kasvupöpperösi niille lukemattomille vanhemmille jotka ovat hylänneet lapsensa, ja niille vielä useammille jotka kaltoinkohtelevat lapsiaan. Sieltä ei paljoa pyyteetöntä rakkautta ja henkistä kasvua löydy. Katso ihan vaikka peiliin, ja mieti paljonko itseltäsi löytyy empatiaa ja ymmärrystä... Ei kovin vakuuttavalta näytä tuo henkisen kasvun määrä. 

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi olisin yhtäkkiä vanhana yksinäinen, kun en ole nytkään; minulla on kyllä sukulaisia ja ystäviä *olemassa*, mutten tapaa heitä lähes koskaan. Ihmiset elämässäni harmittelevat/valittavatkin usein, kun saatan olla kuukausia tai jopa VUOSIA tapaamatta ketään, ainoina ihmiskontakteinani "moi" ja "kiitos" kaupan kassalle. Ja olen ihan tyytyväinen! En osaa edes kaivata muita ihmisiä. Miten koko persoonallisuuteni yhtäkkiä muuttuisi tullessani vanhaksi?

Ei kyseessä ole yksinäisyys, vaan yksinolo elämässä vanhuuden koittaessa.