Sinä pitkässä suhteessa elävä, miksi et halua mennä naimisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään syytä/hyötyä/tarvetta/ kiinnostusta.

15 vuoden jälkeen, saadessani perintöä, tarjosin miehelle tasinkoa kuolemantapauksessa. Ei ollut kiinnostunut. Tehtiin keskinäinen testamentti uusiksi. Meillä on yhteinen lapsi, joten puolison veroprosentilla tulee menemään.

24 vuotta ollaan oltu yhdessä.

Avio-oikeuden perusteella omaisuus siirtyisi ilman veroa. 

Aivan. Ja jos mahdollinen saaja ei ole kiinnostunut, niin ei ole mun tehtävä polkea jalkaa ja pakottaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi menisin? Ajattelutapasi on ihan nurinkurinen.

Niinpä. Ap asettaa avioliiton oletusarvoksi ja sitten vaatii perusteluja, miksi joku rikkoo sääntöjä. Naimisiin menneiltä ei tivata syytä, miksi he niin tekivät. Joten ap ei varsinaisesti kysy tässä mitään, vaan tuo esiin näkemyksensä että tietyt ihmiset toimivat sopimattomasti.

Sitä vaan ei voi nykyään sanoa suoraan, joten pitää vilpittömästi ihmetellä jotta "ymmärtäisi erilaisia ihmisiä".

Kovin erikoisia tulkintoja joillakin täällä. Kirjoitin, että "en sano että pitäisi" (mennä naimisiin), ja sitä myös tarkoitin. Kerrottakoon nyt, että itse olen melko sitoutumiskammoinen sinkku ja ajatuskin avioliitosta kauhistuttaa minua. Minun puolestani kukin saa elää juuri kuten tahtoo. Tuli vain mieleeni kysyä, että mitä syitä muilla ihmisillä mahtaa olla, ihan puhtaasta uteliaisuudesta. - AP

Olen ollut kerran naimisissa ja exvaimo tuhlasi lähes kaikki avioliitossa tienaamani rahat. Erottuani päätin että minun omaisuuteeni ei enää kukaan koske. Siksi en ole mennyt naimisiin vaikka avovaimon kanssa ollaan samassa huushollissa asuttu jo yli 15 vuotta. Avioliittohan on pelkästään juridinen toimenpide. 

Ja nyt kun avovaimokin on ottanut sellaiset 30 kg massaa päälleen siitä kun tavattiin, niin pidän vapautena sitä että pienellä vaivalla voi pakata tavarat ja lähteä kävelemään jos siltä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

No ap, oletko nyt saanut tarpeeksi mielipiteitä ja ajatuksia? 

Olen iloisesti yllättynyt vastausten määrästä (KIITOS kaikille vastaajille!), osa näkökulmista on ollut todella mielenkiintoisia (esim. se, että avioituessa lupaa rakastaa ikuisesti, ja sellaista ei voi ennakkoon varmuudella luvata). Yllättävää on myös se, kuinka moni kokee, että jollain tapaa haluaisin syyllistää heitä. Kertonee jotain heistä itsestään? - AP

Olen sinkku mutta en halua naimisiin koska huomattava osa avioliitoista päättyy eroon. Pitäisiköhän naimisiin mennessä ennustaa kolikkoa heittämällä tuleeko ero? Ja niistä jotka eivät pääty, monien olisi syytä päättyä. Mielestäni on tekopyhää vannoa kestävää rakkautta kun rakkaus todennäköisesti hiipuu jossain vaiheessa. Avioero kuulostaa turhalta ruljanssilta. 

En vaan jostain syystä ole koskaan halunnut. Vaikea selittää tarkemmin.

- Miksi et ole tilannut Aku Ankkaa?

- Miksi et ole käynyt Nepalissa?

- Miksi et omista kuumailmapalloa?

- Miksi et ole mennyt naimisiin?

Eikö perus lähtökohdan pitäisi olla, että pitää olla hyvät perustelut MIKSI tekee jotain sen sijaan, että pitäisi perustella MIKSI EI?

37 vuotta kimpassa, mutta ensimmäinen liitto oli niin iso pettymys, että ei enää.

En ole löytänyt yhtään syytä, miksi menisimme naimisiin. Emme kuulu kirkkoon, emme ole arvoiltamme perinteisiä, lasten huoltajuus on jo molemmilla, en kertakaikkiaan tiedä, miksi pitäisi mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Olemme mieheni kanssa olleet avoliitossa kahdeksan vuotta. Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Mieheni sanoi, ettei ole varma haluaako sitoutua yhteen henkilöön koko iäkseen ja siksi emme ole menneet naimisiin. Minunkaan mielestä avioliitto ei muuttaisi tilannettamme suuntaan eikä toiseen.

Jos on yhteisiä lapsia, kaksi ihmistä on kuitenkin aina jonkin verran sidottuja toistensa elämiin hamaan hautaan saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme mieheni kanssa olleet avoliitossa kahdeksan vuotta. Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Mieheni sanoi, ettei ole varma haluaako sitoutua yhteen henkilöön koko iäkseen ja siksi emme ole menneet naimisiin. Minunkaan mielestä avioliitto ei muuttaisi tilannettamme suuntaan eikä toiseen.

Jos on yhteisiä lapsia, kaksi ihmistä on kuitenkin aina jonkin verran sidottuja toistensa elämiin hamaan hautaan saakka.

 

Enemmän yhteiset lapset sitoo yhteen kuin joku paperilappu missä on allekirjoitukset. Eihän se virallinen sopimus avioliitosta sitä suhdetta sen paremmaksi tai vahvemmaksi muuta itsessään. Se on juridinen sopimus jolla on ihmisten mielissä tietty symbolinen arvo.