Työelämä teki minusta ahdistuneen, masentuneen ja ylipainoisen hermoraunion. Jos mahdollista, välttäkää työelämää henkenne edestä

Nykyihmiset ei vaan kestä kuormitusta. Kaiken pitäisi olla helppoa ja mukavaa. Epämukavuus on yksi elän perusolotiloista, miettikää nyt vaikka eläimiä luonnossa. Me tällä länsimaisessa elämässä ollaan vieraannuttu siitä, meidän mielestä jos jokin tuntuu epämukavalta, niin se on automaattisesti väärin ja sitä pitää välttää kaikin keinoin. Sitten syntyy näitä ilmiöitä, että luistetaan töistä ja heittäydytään yhteiskunnan elätettäviksi. Koska työelämä tuntuu stressaavalta ja vie voimia. Jotenkin se ihmisten odotusarvo on, että koko ajan pitäisi olla mukava olo ja nauttia elämästä. Eihän tuo ole elämän realiteetti missään! Ponnistelu ja myös kärsimykset ovat osa elämää, näin se vaan on jokaikisellä elollisella olennolla. Jos ei pysty tätä hyväksymään ja tavoittelee sitä 24/7 mukavaa oloa ja nauttimista, niin sitten se johtaa siihen, että muut maksavat sitä sinun pehmoelämääsi omalla työllään. Me ihmislaji ollaan ihan poikkeuksellinen kun meillä on tällaisia sosiaaliturvajärjestelmiä ym. Kaikkia muita elollisia olentoja maailmassa kun katsoo, niin ne jotka eivät ponnistele, kuolevat. Vaikka laittaisitte tähän 500 alapeukkua, niin se ei poista sitä, että nämä ovat elämän realiteetteja. 

Minulle teki saman peruskoulu. 

onneksi olen nyt töissä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas nautin työnteosta. Jos ei olisi töitä en tuntisi itseäni varmaan ihmiseksikään. Ei olisi mitään perspektiivejä ja mökkihöperyys olisi uhkana. 

Oletkin erilaista tyyppiä, onnea!

Epäilee onko ihminen lainkaan?? Työ pitää kasassa? Ei muuta tarkoitusta elämällä?

Työikäisten pahoinvointi on kasvanut Suomessa huomattavasti. Eläkeläisten ei.

Mitä eroa on työikäisellä ja eläkeläisellä? Työelämä.