Miten ajattelet?
Ystäväni kertoi minulle että ajattelee usein sanoina päässään... Minä taas enimmäkseen ajattelen abstraktilla tasolla, enemmän tunteita ja kuvia jne. Vaikuttaa aika isolta erolta meidän päänaisäiset elämät!
Miten muilla?
Kommentit (301)
Tieto vaan tulee mieleen ja sanon sen sit ääneen tai mitä ikinä teenkään.
En ajattele sen kummemmin.
Stressaantuneena ja sosiaalisissa tilanteissa aivot voi jäätyä ja sit ei tule mitään mieleen, täys blankko. Ihmisten nimet katoaa herkästi jos pitää nopeasti muistaa.
Jos suunnittelen jotain niin näen asian mielessä.
Usein juttelen itelle pään sisällä, lähinnä v*ttuilua ja mollaamista menneistä jutuista ja omasta junttiudesta.
Ajattelu on jotenkin unenkaltaista, niin että sitä on vaikea kuvailla.
Turrutan ajatukseni alkoholilla.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen lähes aina englanniksi.
Oliko niin lapsenakin?
Ajattelen enimmäkseen sanoilla. Näen myös melko paljon kuvia, mutta en kovin tarkkoja. Sanat menee tavallaan toistensa päälle niin, että en välttämättä pysty tarttumaan niihin. Pitää siis valita yksi kerrallaan. Tätä en kylläkään tee yleensä tietoisesti. Sanoja ja vuoropuheluita pyörii päässä jatkuvasti yhtä aikaa. Minäkin ajattelen usein englanniksi, tai jollain muulla kielellä, vaikka en käytä englantia mitenkään erityisen paljon.
Olipas hankalaa selittää omia ajatuksia.. mutta voitte vaikka kuvitella että luet, kuuntelet podcastia ja musiikkia, kuuntelet keskustelua ja katsot tiktokia tms samaan aikaan! Mutta niin, että osa on vain taustalla ja ei tarvitse keskittyä kaikkeen.
Gallup
Miten ajattelet ihmisistä ja elämästä?
Vierailija kirjoitti:
Gallup
Miten ajattelet ihmisistä ja elämästä?
Myönteisesti, ajatukseni ovat totuudellisia.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tulee pahaa oloa ja sisäistä puhetta. On myös välillä jäänyt velvollisuuksia hoitamatta niin nekin stressaavat ja kuuntelen niitä mitä pitäisi tehdä, mitä olen tehnyt väärin sekä suren itseäni koska olen niin kelvoton.
Sinulla täytyy olla joku ilkeä ihminen lähelläsi joka saa sinut välillä ajattelemaan noin. Laita tekemättä jääneet asiat paperille jos ne ovat oikeasti sinun asioitasi eivätkä jonkun toisen. Kirjoitan aina tärkeän mieleen tulevan vihkoon tai paperille pois painamasta mieltä ja tunteita. Älä hyvä ihminen sure että olisit kelvoton. Joku on saanut sinut tuntemaan noin ja hän on huono ihminen et sinä ! Hae apua jostain esim. kavereilta tai ystäviltä jotka arvostavat sinua. Arvosta myös itse itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tulee pahaa oloa ja sisäistä puhetta. On myös välillä jäänyt velvollisuuksia hoitamatta niin nekin stressaavat ja kuuntelen niitä mitä pitäisi tehdä, mitä olen tehnyt väärin sekä suren itseäni koska olen niin kelvoton.
Sinulla täytyy olla joku ilkeä ihminen lähelläsi joka saa sinut välillä ajattelemaan noin. Laita tekemättä jääneet asiat paperille jos ne ovat oikeasti sinun asioitasi eivätkä jonkun toisen. Kirjoitan aina tärkeän mieleen tulevan vihkoon tai paperille pois painamasta mieltä ja tunteita. Älä hyvä ihminen sure että olisit kelvoton. Joku on saanut sinut tuntemaan noin ja hän on huono ihminen et sinä ! Hae apua jostain esim. kavereilta tai ystäviltä jotka arvostavat sinua. Arvosta myös itse itseäsi.
Pikkasen muitakin puolia voisi ajatella kuin vain sitä että ne johtuvat muista.
Tähän on todella vaikea löytää vastausta. Ehkä näen aivoissani elokuvan pätkiä, kuvia ja ääntä yhtä aikaa. Kuva on kuitenkin aina mukana.
Sitten ajatukseni jäävät junnaamaan paikoilleen liian pitkäksi aikaa. Yritän koko ajan löytää ratkaisuja tuskaisiin ajatuksiin. Pelaan tabletilla pelejä, jotta saan katkaistua omat ajatukseni.
Yritänkin jatkossa saada selvää, tarkemmin, miten ajattelen. Tähän hätään keksin vastaukseksi vain jotain summittaista. Mutta mielenkiintoinen kysymys ap:ltä. Kiitos siitä.
Itse näen kuvina ja asioina, en edes osaa selittää minä asioina. Se on just jännä kun monesti päässä ajatus on selkeä mutta sen sanoiksi pukeminen on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse näen kuvina ja asioina, en edes osaa selittää minä asioina. Se on just jännä kun monesti päässä ajatus on selkeä mutta sen sanoiksi pukeminen on vaikeaa.
Miksi on vaikeaa pukea sanoiksi ajatuksia?
Nyt ymmärrän miksi kaikki suomalaiset ovat aina ihan humalassa viihteellä ollessa. Morkkis on vielä paljon, paljon pahempaa, kun tietää olleensa koko ajan täysin selvinpäin ja silti kaduttaa moni typerä teko ja koko oma typeryys.
(Ei hätää, en ole mokannut mitään mitä ei voisi vielä ehkä korjata.)
Ihan normaalisti ajattelen mutta en ajattele koko ajan vaan elän ihan tavallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tieto vaan tulee mieleen ja sanon sen sit ääneen tai mitä ikinä teenkään.
En ajattele sen kummemmin.
Stressaantuneena ja sosiaalisissa tilanteissa aivot voi jäätyä ja sit ei tule mitään mieleen, täys blankko. Ihmisten nimet katoaa herkästi jos pitää nopeasti muistaa.
Jos suunnittelen jotain niin näen asian mielessä.
Usein juttelen itelle pään sisällä, lähinnä v*ttuilua ja mollaamista menneistä jutuista ja omasta junttiudesta.
Mullekin tulee joskus tieto tai joku asia mieleen ja sitten kerron sen jollekin. Muuten vain puhua papatan yleensä kaikenlaista, se vain tulee ulos eikä siis mitenkään ensin mieleen.
Muuten ei tule ajatuksia, lähinnä vain olen ja elän.
Kun alan ajatella asioita niin omasta mielestäni ihan normaalisti ajattelen. Joskus täytyy pohtia asioita ja miettiä esimerkiksi vaihtoehtoja tai ratkaisujakin yms.
Paljon ajattelen kirjoittamalla, kun näkee tekstin tietää, että se ei katoa ja siihen voi palata ajattelemaan.
Keskustelua aiheeseen liittyen.
Ajattelen viitsimättömät ja muutkin huvittamattomat asiat savoksi, "voe voe, pittees pittees vuan eipä tuota kehtoo... voevoe... Riidanhaluiset persuttain, ahneet ja himokkaat kokoomukseksi, tekopyhät riistounet kuin kristillistemokraatit, mega itserakkaat ärkoopeeksi... muut harhaisesti.