Miten ajattelet?
Ystäväni kertoi minulle että ajattelee usein sanoina päässään... Minä taas enimmäkseen ajattelen abstraktilla tasolla, enemmän tunteita ja kuvia jne. Vaikuttaa aika isolta erolta meidän päänaisäiset elämät!
Miten muilla?
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla on pääasiassa päänsisäinen puhe se ajattelutapa. Joskus ajattelen vain kuvina, mutta harvemmin. Yleensä "kuulen" ajatukset sanoina.
Juuri luen kirjaa ajattelusta. Kun taas itse kirjoittaa jotain, silloin sanoja oikein pyörittelee ajatuksissaan, kun valikoi, miten asian oikein kirjoittaisi.
Joskus täytyy oikein keskittyä ilmaisuun sekä ilmaisun muotoiluun.
Heitä ketjuun hyviä ajatuksiasi kirjasta niin pohditaan yhdessä lisää. Luin joskus muutamia kirjoja sieltä täältä mutta en oikein jaksanut keskittyä ja muutenkin ne jutut tuntui kummallisilta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea! Ajatukseni ovat elokuva, jossa on keskustelua, kuvia, tunnetiloja, musiikkia, mutta myös fyysisiä tuntemuksia, kuten lämpö, tuuli, kipu, kutina... Kaikkea mahdollista.
Siksi en pystyisi kirjoittamaan kirjaa. Jos kertoisin jonkun kävelevän huoneesta toiseen, pelkästään se veisi sivukaupalla aikaa selittää miltä kävely hänestä tuntuu, mitä ajattelee, millaisia mielikuvia/muistoja/ideoita/toiveita/tuntemuksia(esim vaatteet ympärillä) jne hänellä on mielessä, millainen ympäristö on, esim lämpö, tuoksu, ilmavirta, valo.... Ihan loputon suo, koska tarina olisi totaalisen vajaa ja tyhjä ilman kaikkia noita.
Ja on melko turhauttavaa jutella ihmisten kanssa, jotka ei osaa kertoa edes jotain näistä. Esim jos kysyy oliko lukemasi kirja hyvä ja vastaus on ihan ok. Haluaisin kuulla vähän enemmän, miksi, tai mikä. Jos kyselen lisää, mistä pidit kirjassa ja vastaus on s
Eikö kirjaa kirjoittaessa nimenomaan pyritäkin kuvailemaan mahdollisimman tarkkaan sitä miltä siitä kirjan henkilöstä tuntuu ja mitä hän ajattelee jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea! Ajatukseni ovat elokuva, jossa on keskustelua, kuvia, tunnetiloja, musiikkia, mutta myös fyysisiä tuntemuksia, kuten lämpö, tuuli, kipu, kutina... Kaikkea mahdollista.
Siksi en pystyisi kirjoittamaan kirjaa. Jos kertoisin jonkun kävelevän huoneesta toiseen, pelkästään se veisi sivukaupalla aikaa selittää miltä kävely hänestä tuntuu, mitä ajattelee, millaisia mielikuvia/muistoja/ideoita/toiveita/tuntemuksia(esim vaatteet ympärillä) jne hänellä on mielessä, millainen ympäristö on, esim lämpö, tuoksu, ilmavirta, valo.... Ihan loputon suo, koska tarina olisi totaalisen vajaa ja tyhjä ilman kaikkia noita.
Ja on melko turhauttavaa jutella ihmisten kanssa, jotka ei osaa kertoa edes jotain näistä. Esim jos kysyy oliko lukemasi kirja hyvä ja vastaus on ihan ok. Haluaisin kuulla vähän enemmän, miksi, tai mikä. Jos ky
Ei aina, riippuu täysin omasta tyylistä.
Miten te ajattelette päivärytmiänne tai järjestelette asioita mielessänne siihen liittyen?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla on pääasiassa päänsisäinen puhe se ajattelutapa. Joskus ajattelen vain kuvina, mutta harvemmin. Yleensä "kuulen" ajatukset sanoina.
Juuri luen kirjaa ajattelusta. Kun taas itse kirjoittaa jotain, silloin sanoja oikein pyörittelee ajatuksissaan, kun valikoi, miten asian oikein kirjoittaisi.
Kyllä se ihan hyväksikin on välillä miettiä sitä asioiden muotoilua. Asiakaspalvelussa kehittyy hyvin tässäkin asiassa kohteliaampaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma Profiili kirjoitti:
Ääntä enimmäkseen ja kuvaa jos on silmät kiinni.
Minkälaisia kuvia sinä näet ja mihin ne siis liittyvät oikein?
Minulla on iltaisin tapana ajatella että lennän vuoristoisen kuusimetsän yllä... Vähän kuin 3D-leffaa katsoisi mutta parempaa! On rentoutusharjoitus minulle ja valmistaa unille menoon todella hyvin. 😊
Joskus muitakin maisemia mutta tuo on suosikkini.
Hohto -leffan alku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla on pääasiassa päänsisäinen puhe se ajattelutapa. Joskus ajattelen vain kuvina, mutta harvemmin. Yleensä "kuulen" ajatukset sanoina.
Juuri luen kirjaa ajattelusta. Kun taas itse kirjoittaa jotain, silloin sanoja oikein pyörittelee ajatuksissaan, kun valikoi, miten asian oikein kirjoittaisi.
Kyllä se ihan hyväksikin on välillä miettiä sitä asioiden muotoilua. Asiakaspalvelussa kehittyy hyvin tässäkin asiassa kohteliaampaan suuntaan.
Aitoa kohteliaisuutta pyytäisin. Keskittymistä asioihin ja niiden hoitamiseen. Asiakaspalvelutyössä ei saa koko ajan ottaa itseensä kaikesta ja osoittaa taas omaa pahaa mieltänsä sinne asiakkaiden suuntaan. Käytöstapoja.
Yleensä päänsisäisenä puheena, eri kielillä tilanteesta riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä päänsisäisenä puheena, eri kielillä tilanteesta riippuen.
Käytätkö siis eri kieliä jotenkin enemmänkin vai mistä tämä johtuu?
Aivolla olen yrittänyt ja mahdollisimman vähän. Jo pentuna aina opetettiin " ajattelisit nyt vähän !"
Vaikea selittää. Tavallaan kuin puhuisin itsekseni pääni sisällä, mutta ilman että kuulen mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea selittää. Tavallaan kuin puhuisin itsekseni pääni sisällä, mutta ilman että kuulen mitään.
Lisään vielä, että jos mietin jotain mennyttä tapahtumaa tai kuvittelen tulevan tapahtuman, niin se on vähän kuin katsoisin elokuvaa mielessäni.
Filmit pyörii voi valita haluaako katsella ajatella vanhaa filmiä vai uutta vai tulevaa filmiä, ohjelmat ei lopu edes yölläkään.
Yleensä ajattelen ja suunnittelen asioita.
Hajanaisesti tunnelmia, ajatustenvirtaa.
Joskus sanallisesti ikään kuin puhuen tai kirjoittaen.
Joutuu ajattelemaan sanoilla ja käsitteillä, jos vaikka suunittelee uusi keittiökaappeja. Muuten voi kyllä ihan zombeilla.
Oletteko lukeneet Urantia-kirjaa?
Kyllä minulla on pääasiassa päänsisäinen puhe se ajattelutapa. Joskus ajattelen vain kuvina, mutta harvemmin. Yleensä "kuulen" ajatukset sanoina.
Juuri luen kirjaa ajattelusta. Kun taas itse kirjoittaa jotain, silloin sanoja oikein pyörittelee ajatuksissaan, kun valikoi, miten asian oikein kirjoittaisi.