Mä olen niin kypsä. parisuhde vinguntaa.

No itse koen, että omalla vastuulla on se, että voi olla tilanneflirttiä, mutta kestoflirtti, jota harrastetaan kotonakin ja siihen hakeutuen, on nou nou.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalta kannalta olen huomannut, että miehet juurikin esim. töissä luulee helposti ihan normaalia juttelua ja jutuille naureskelua flirttailuksi tai että olisin heistä romanttisessa mielessä kiinnostunut. En todellakaan ikinä pettäisi kumppaniani, se ei ole oman moraalini mukaista. Olen ollut samassa parisuhteessa 20 vuotiaasta asti ja nyt ollaan nelikymppisiä.

Jos teillä on ap pitkä suhde takana eikä teillä ole muita ongelmia niin suosittelen luottamaan puolisoon jos ei ole mitään pettämishistoriaa taustalla eikä tarvitse pelätä että ryyppyreissut muuttaa tilannetta niin kuin miehillä tuppaa helposti käyvän.

Sama kokemus. Aikoinaan opiskelukaverimiehet yks toisensa jälkeen pyysivätvtreffeille vaikka luulin ettei mitään kiinnostusta ollut kummallakaan. Miehille pelkkä ystävällisyys voi olla merkki kiinnostuksesta. Ong

En ole tippaakaan aggressiivinen. En ole korottanut esim ääntäni 3vuoteen kertaakaan.

Keskustelut eivät myöskään ole syytteleviä. Viimeisin oli ensimmäinen missä sanoin asioita suoraan.

Ja kyllä tuohan tuossa on ollut alusta asti kaikista oudointa ja ihmeellisintä että hän ei tosiaan yritä salailla mitään. Vaan puhuu mun vieressäkin samalla äänellä tälle tyypille 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Johtuu se mustasukkaisuus mistä tahansa, se on paha asia, jos se jatkuu.

Mikäli se on tervettä, mikä mielestäni olisi näin, jos tilanne on ap:n kuvailema, on vastapuolen vastuulla hoitaa tilanteen korjaaminen.

Mikäli se on sairasta, on ap:n vastuulla hoitaa tilanteen korjaaminen ja ap onkin mennyt sekä terapiaan että pariterapiaan. 

Siinä mielessä jää jäljelle enää vaihtoehdot: nainen muuttaa käytöstään tai suhde on lopetettava. Ap:n ei kannata hyväksyä tilannetta, koska se aiheuttaa hänelle henkistä kipua."

 

No toisaalta siellä pariterapiassa mies ei ilmeisesti saanut kyllä omalle tulkinnalleen tukea terapeutilta eikä pitänyt tämän näkemyksestä asiaan, eikä kertonut sitä tänne. Mikä ei välttämättä sinänsä ratkaise toki asiaa, tai ole mikään totuus. Molemmilla voi olla myös osuutta asiassa,

Normaali nainen kyllä tajuaa millon se kevyt sallittu flirtti on mennyt liian pitkälle.Siinä vaiheessa kun työkaveri pommittaa sulle tuhansia viestejä tai alkaa häiritä sua vapaalla. Normaali nainen vetäytyy.Ap vaimo tuntuu lyövän vettä myllyyn.

Kannattaa sanoa asioita suoraan jo heti alusta alkaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä oikeasti ongelma, että esim työkaverimiehet kuvittelee ihan vain ystävällistä käytöstä naisen taholta flirtiksi tai kiinnostuksen osoitukseksi. Tämä ei liity aapeehen eikä hänen vaimoon, koska jos vaimo puhuu seksiäänellä työkavereille niin se on eri asia. Mutta itselläni on kokemusta siitä, että useampi työkaverimies on ihastunut kun olen vain ollut ystävällinen heille. Moikannut aina iloisesti, kysellyt mitä kuuluu heidän työjutuilleen, kuunnellut heidän kertomisiaan, hymyillyt nätisti kun kahvihuoneessa kohdataan jne. Eli aivan sama ystävällinen käytös kuin mitä teen myös kaikille naisille. Se kun flirttailen on ihan erilaista. Miksi miehet luulee ystävällistä käytöstä ihastumiseksi?

Miehenä. Koska kuvailemasi käytös on harvinaista. Mulla on 12naispuolista työkaveria kukaan ei toimi noin.

No miksiköhän sellainen käytös on harvinaista? Oliskohan syy tuossa edeltävässä kommentissa kerrottu. Ja sitten ihmetellään myös kun naiset ei hymyile ja näyttää happamampaa naamaa. No niin, jos helposti sitten saa ei-toivottuja takiaisia ja jopa jotain kostotoimenpiteitä tai hukkuja mahdollisesti niskaansa, kun ei ollutkaan kiinnostunut..."vaikka antoi ymmärtää"... joo.

Vierailija kirjoitti:

No itse koen, että omalla vastuulla on se, että voi olla tilanneflirttiä, mutta kestoflirtti, jota harrastetaan kotonakin ja siihen hakeutuen, on nou nou.

Onko siis nyt ap:n tapauksessa itseasiassa kyse siis aikalailla siitä, onko naisen käytös pääasiassa vain ystävällisyyttä ja hauskuutta jne ja ihan vaan ylipäätään viehättävän ihmisen vetovoimaa (kuten ilmeiseesti nainen itse asian näkee), vai flirttaako nainen oikeasti paljonkin ja antaa oikeasti ymmärtää, vai onko tämä vain miesten (niin aloittajan kuin tykaverimiehenkin) tulkintaa, miehet kun aika usein tulkitsevat tuon läpänheiton ja ystävällisyyden jne flirtiksi.

Kolmas vaihtoehto on se, että nainen todella flirttaa ja antaa ymmärtää, mutta itse ei sitä tiedosta, vaan kokee olevansa vain ystävällinen. Tai neljäs vaihtoehto on se, että pelaa ja flirttaa ja tietää kyllä mitä tekee ja valehtelee ap:lle.

 MInkä vaihtoehdon ap ajttelee olevan kyseessä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse koen, että omalla vastuulla on se, että voi olla tilanneflirttiä, mutta kestoflirtti, jota harrastetaan kotonakin ja siihen hakeutuen, on nou nou.

Onko siis nyt ap:n tapauksessa itseasiassa kyse siis aikalailla siitä, onko naisen käytös pääasiassa vain ystävällisyyttä ja hauskuutta jne ja ihan vaan ylipäätään viehättävän ihmisen vetovoimaa (kuten ilmeiseesti nainen itse asian näkee), vai flirttaako nainen oikeasti paljonkin ja antaa oikeasti ymmärtää, vai onko tämä vain miesten (niin aloittajan kuin tykaverimiehenkin) tulkintaa, miehet kun aika usein tulkitsevat tuon läpänheiton ja ystävällisyyden jne flirtiksi.

Kolmas vaihtoehto on se, että nainen todella flirttaa ja antaa ymmärtää, mutta itse ei sitä tiedosta, vaan kokee olevansa vain ystävällinen. Tai neljäs vaihtoehto on se, että pelaa ja flirttaa ja tietää kyllä mitä tekee ja valehtelee ap:lle.

Keskustelujen ja ssn perusteella et tekee sitä mun edessä valitsen vielä 3 vaihtoehdon.

Oletetaan, että joku nainen tietämättään ja tiedostamaan flirttailee ja antaa ymmärtää haluavansa enemmän. Mutta ei siis ihan oikeasti tajua flirttaavansa ja antavansa ymmärtää. Kysymys kuuluukin, että mikä tällaisen sitten voisi aiheuttaa? Minkälaisessa kasvuympäristössä kasvaminen? Tai minkä asian puuttuminen kasvuvuosista? Vai mikä? Tähän ei nyt kelpaa selitykseksi mikään autismi ja että siksi ei ymmärtäisi sosiaalista koodia. Sillä autistit ei kyllä ole avoimen flirttailevia tiedostamattaan.

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan, että joku nainen tietämättään ja tiedostamaan flirttailee ja antaa ymmärtää haluavansa enemmän. Mutta ei siis ihan oikeasti tajua flirttaavansa ja antavansa ymmärtää. Kysymys kuuluukin, että mikä tällaisen sitten voisi aiheuttaa? Minkälaisessa kasvuympäristössä kasvaminen? Tai minkä asian puuttuminen kasvuvuosista? Vai mikä? Tähän ei nyt kelpaa selitykseksi mikään autismi ja että siksi ei ymmärtäisi sosiaalista koodia. Sillä autistit ei kyllä ole avoimen flirttailevia tiedostamattaan.

Tässä skenaariossa lähdet siitä pohjaoletuksesta, että nainen puhuu totta. No vaikka downin syndrooma. 

Itse epäilen naisen kaasuvalottavan ap:ta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan, että joku nainen tietämättään ja tiedostamaan flirttailee ja antaa ymmärtää haluavansa enemmän. Mutta ei siis ihan oikeasti tajua flirttaavansa ja antavansa ymmärtää. Kysymys kuuluukin, että mikä tällaisen sitten voisi aiheuttaa? Minkälaisessa kasvuympäristössä kasvaminen? Tai minkä asian puuttuminen kasvuvuosista? Vai mikä? Tähän ei nyt kelpaa selitykseksi mikään autismi ja että siksi ei ymmärtäisi sosiaalista koodia. Sillä autistit ei kyllä ole avoimen flirttailevia tiedostamattaan.

Tässä skenaariossa lähdet siitä pohjaoletuksesta, että nainen puhuu totta. No vaikka downin syndrooma. 

Itse epäilen naisen kaasuvalottavan ap:ta.

Joo niin lähdinkin siitä pohjaoletuksesta, että puhuu totta. Halusin lähinnä spekuloida sillä mahdollisuudella, että joku voisi täysin tietämättään koko ajan flirttailla. Että olisiko se edes teoriassa mahdollista. Ja jos olisi, niin mikä kumma sellaisen ihmisessä voisi aiheutta. Koska minusta se kuulostaa samalta kuin että joku kävelisi tietämättään, puhuisi tietämättään jne. Ei oikein ole mahdollista kai.

Kertooko mies selkeästi kaikille ympärillään olevansa varattu? Tämä on aika oleellinen juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan, että joku nainen tietämättään ja tiedostamaan flirttailee ja antaa ymmärtää haluavansa enemmän. Mutta ei siis ihan oikeasti tajua flirttaavansa ja antavansa ymmärtää. Kysymys kuuluukin, että mikä tällaisen sitten voisi aiheuttaa? Minkälaisessa kasvuympäristössä kasvaminen? Tai minkä asian puuttuminen kasvuvuosista? Vai mikä? Tähän ei nyt kelpaa selitykseksi mikään autismi ja että siksi ei ymmärtäisi sosiaalista koodia. Sillä autistit ei kyllä ole avoimen flirttailevia tiedostamattaan.

Tässä skenaariossa lähdet siitä pohjaoletuksesta, että nainen puhuu totta. No vaikka downin syndrooma. 

Itse epäilen naisen kaasuvalottavan ap:ta.

Joo niin lähdinkin siitä pohjaoletuksesta, että puhuu totta. Halusin lähinnä spekuloida sillä mahdollisuudella, että joku voisi täysin täees 

Eikä edes lopeta, vaikka läheiset puuttuvat asiaan. Eikä hakeudu lääkäriin.

Minulla on ollut sairaalloisen mustasukkainen eksä. Ei tule ap:n puheesta mulle samat vibat.

Juu ei se kivaa ole. Itse en ole onneksi ollut osallisena siihen draamaan mutta tunsin jollain lailla vahingoniloa siitä ettei joku nainen ollut niinkään langennut siihen miehen flirttiin ja sitten mies vaikutti vaisulta kun ei saanutkaan 'koukkuun'. Itsekeskeistä pelleilyä koko touhu. Naiset, jos näette selvästi että joku mies on flirtti ja naistenmies, käyttäytyvää kuin se ei iskisi teihin. Saa maistaa omaa lääkettään. 

Lyhyt analyysi: suhde ei tule kestämään. Se ei kestä kun tulee vaikeuksia. Tuhlaat aikaasi. Hyvännäköistä miestä en ottaisi, suurin osa on henkisesti sitten ala-arvoisia.

Meillä oli työpaikalla tuollainen mies. Kotona oli vaimo ja 2 lasta. Minullekin tuo ihminen oli juuri kuten kuvasit: flirttaileva. Kerran tuli takaa päin käytävällä ja kuiskasi korvaan, että onpa kiva nähdä edes yksi ystävällismielinen sielu tänä aamuna. Se kyllä selvisi myöhemmin mitä sillä tarkoitti, koska häneen oli ollut rakastunut eräs naimisissa oleva 10 vuotta vanhempi nainen meidän työpaikalta ja kun oli antanut pakit sille naiselle, se oli pelkkää myrkkyä tätä työkaveria kohtaan.

Oltiin tämän miehen kanssa eräillä messuilla ja siellä tuli halailemaan nainen, joka sanoi, että onpa ihana nähdä pitkästä aikaa. Kun messupäivä loppui, se nainen kävi suoraan ehdottamassa, että hänellä on hotellihuone, lähde sinne mukaan jatkoille. Minä sanoin silloin työkaverille, että mihinkään hotelliin et nyt lähde kun ollaan samalla autokyydillä tultu. Kotimatkalla kysyin, kuka se nainen oli, ja vastaus oli jotain niin epämääräistä, että jos olisin sen vaimo, kieltäisin kaiken yhteydenpidon.

Meidän työpaikalla on myös (mitä suurimmalla todennäköisyydellä) harrastettu jonkinasteista seksiä. Ei varmaan ole ainutkertaista sekään.

Mä taidan olla ap vaimo. En siis oikeasti ole, mutta olen juuri kuvatun kaltainen hahmo. En petä mutta nautin miesten huomiosta ihan liikaa pystyäkseni lopettamaan flirttailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalta kannalta olen huomannut, että miehet juurikin esim. töissä luulee helposti ihan normaalia juttelua ja jutuille naureskelua flirttailuksi tai että olisin heistä romanttisessa mielessä kiinnostunut. En todellakaan ikinä pettäisi kumppaniani, se ei ole oman moraalini mukaista. Olen ollut samassa parisuhteessa 20 vuotiaasta asti ja nyt ollaan nelikymppisiä.

Jos teillä on ap pitkä suhde takana eikä teillä ole muita ongelmia niin suosittelen luottamaan puolisoon jos ei ole mitään pettämishistoriaa taustalla eikä tarvitse pelätä että ryyppyreissut muuttaa tilannetta niin kuin miehillä tuppaa helposti käyvän.

Sama kokemus. Aikoinaan opiskelukaverimiehet yks toisensa jälkeen pyysivätvtreffeille vaikka luulin ettei mitään kiinnostusta ollut kummallakaan. Miehille pelkkä

En ole tippaakaan aggressiivinen. En ole korottanut esim ääntäni 3vuoteen kertaakaan.

Keskustelut eivät myöskään ole syytteleviä. Viimeisin oli ensimmäinen missä sanoin asioita suoraan.

Ja kyllä tuohan tuossa on ollut alusta asti kaikista oudointa ja ihmeellisintä että hän ei tosiaan yritä salailla mitään. Vaan puhuu mun vieressäkin samalla äänellä tälle tyypille 

Ihminen voi olla aggressiivinen huutamattakin, just saying. Kaikista hyytävintä on sellainen psykopaattityyppinen täysin eleetön toiminta, jossa sen kaiken vaistoaa, mutta pinta pidetään täysin moitteettomana. Olen sellaisessa perheessä varttunut ja yksi eksä myös sellainen. Kertaakaan ei ole edes riidelty, huutamisesta puhumattakaan, mutta silti psyykkisesti kauhein kokemus verrattuna avoimeen väkivaltaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mä taidan olla ap vaimo. En siis oikeasti ole, mutta olen juuri kuvatun kaltainen hahmo. En petä mutta nautin miesten huomiosta ihan liikaa pystyäkseni lopettamaan flirttailua.

Mitä tekisit, jos miehesi pyytäisi lopettamaan? Etkö ole ajatellut, että hoitaisit pääsi kuntoon muulla tavalla? Jotain vajettahan sinä tuolla paikkaat.