Lue keskustelun säännöt.
Viisivuotias tekee ruokailusta yhtä taistelua!
12.03.2024 |
Tyttäreni on voimakastahtoinen ja periksiantamaton luonne. Ruokailu on aina ollut hankalaa, rajoja on kokeiltu ja minun pinnaani venytetty ennenkin, muttet tässä mittakaavassa.
Tyttö ilmoittaa jo ennen ruoan maistamista ettei aio syödä ko. ruokaa koska ei tykkää siitä. Milloin boikotissa on perunamuusi, milloin nakit, milloin riisi, milloin jauheliha- mitään yhteneväistä linjaa tässä ei ole, tai on: koskaan ei ole sellaista ruokaa mikä hänelle kelpaisi. Nyt tähän pahenevaan temppuiluun kyllästyneenä olen ottanut kovan linjan:
Istumme ruokapöytään ja tyttö ilmoittaa annokseensa koskematta ettei syö sitä. Totean että asia selvä, sitten menet huoneeseesi ja kokeillaan tunnin päästä uudelleen. Näin tapahtuu, ja lapsi saattaa syödä mikroskooppisen pieniä haarukallisia muutaman. Sitten alkaa mahakipu/väsymys/paleleminen/polvien särky/ ikävä mummoa jne mitä näitä syitä milloinkin on. Kysyn tytöltä aikooko hän syödä; jos ei, kokeilemme taas tunnin päästä uudelleen. Ja tunnin päästä kokeilemme, lapsi vinkuu maitoa/ jogurttia ja vetoaa mitä mielikuvituksellisempiin syihin ettei syö. Vihellän leikin poikki ja kysyn kokeilemmeko taas tunnnin päästä uudelleen. Kello tuleekin jo kahdeksan, lapsella nukkumaanmeno aika ja annoksesta syöty ehkä 1/10. Kysyn syökö lapsi reippaasti edes osan annoksesta, ei syönyt ja meni nukkumaan sitten ilman iltapalaa. Itsellä todella kurja olo, mutta tämän neidin kanssa on oltava tiukkana, jos hänelle antaa yhtään siimaa tässä ruokailussa, hän tekee siitä farssin.
Ja painotan, että sillä mitä on ruokana, ei ole väliä- hän tekee aina ruokailusta tällaista. Päiväkodissa syö aivan normaalisti kaikkea.
Teenkö teidän mielestänne oikein ja onko teillä antaa vinkkejä lisää?
Kommentit (98)
Lapsella on nepsyongelmaa tai sitten siitä vielä tulee psykopaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei syö niin sitten on ilman, kunnes on seuraava ateria. Ei tarjota tunnin päästä, ja kokeilla jos söisi. Ei myöskään tarjota mitään jogurttia y.m ruuan tilalle.
Tästä on nyt tullu " leikki" lapselle. Hän kokeilee rajojaan ja pompottelee teitä. Olkaa lujia. Lapsi syö kyllä kun on nälkä. Ei ole kyse vauvasta.
T. Ammattikasvattaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kokeilet tunnin päästä uudelleen? Tyttöhän nauttii tuosta sinun kyykistelystäsi. Sanot vaan että seuraava iltapala on sitten 5 tunnin päästä eikä välissä mitään.
Oho. En itsekään jaksa olla noin kauan syömättä saatika kasvuikäinen lapsi. Lapsella on nälkä 2-3 tunnin päästä, vaikka olisi syönyt mahansa täyteen. Johtuu siitä, että lapsen mahalaukkuun ei mahdu paljon kerralla mutta energian kulutus suurta.
Ap, anna vaikka leipää ja lasi maitoa jos ei lämmin ruoka mene. Tai hedelmä. Jotain. Ihan on syvältä ruoan kanssa taistelu. Jotkut on nirsoja aikuisenakin, sinnekö asti ajattelit taistella? Kunhan syö jotain ja saa tarvittavat ruoka-aineet vitamiinit ym. Useimmat alkaa syömään kun tulee kunnon kasvupyrähdys.
Ja s
Kokeile pidempään, ei mitään joustamista ruoka ajoissa, tunnin välein ei tarjoilla mitään. Tietysti lapsi on äkäinen kun on nälkä ja voin luvata että niin on vielä monta kertaa tässä elämässä, milloin mistäkin syystä.
Esim kolme päivää syömättä kokonaan, niin varmasti alkaa maistua. Ei terveelle lapselle nälkä heti tule, varsinkin jos ei aio sitä myöntää.
Painoa alkaa tulla kun sitä kiinteää ruokaa alkaa syömään. Jos sä teet siitä numeron niin eihän lapsi halua ikinä syödä koska saa täyden huomion kun ei syö! Eli aiheutat omalla käytöksellä lapselle syömishäiriön.
Alipaino ei ole vaarallista, teidän lapsi ei varmasti tee nälkä kuolemaa vaikka paino on hieman alhaalla. Se voi johtua myös geeneistä.
Vierailija kirjoitti:
LOPETA!
Tuommoinen vaan lisää vastustusta!
JOS EI kelpaa, ota lautanen pois ja ruoka kompostiin!
Seuraavasta ruuasta et puhu mitään, et yhtään mitään!
sanotaan ettei lasta saa kiusata ruualla ja tuo, mitä teet on just sitä!
Likka vaan haluaa huomiota! Siinä vika!
Lue MLL sivuilta ruokailusta, samoin SAPERE menetelmästä!
PS! EIKÄ sanaakaan afrikkalaisista nääntyvistä lapsista, ei se sun lapsen syytäö ole että näkevät nälkää!
Miksi huudat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kokeilet tunnin päästä uudelleen? Tyttöhän nauttii tuosta sinun kyykistelystäsi. Sanot vaan että seuraava iltapala on sitten 5 tunnin päästä eikä välissä mitään.
Oho. En itsekään jaksa olla noin kauan syömättä saatika kasvuikäinen lapsi. Lapsella on nälkä 2-3 tunnin päästä, vaikka olisi syönyt mahansa täyteen. Johtuu siitä, että lapsen mahalaukkuun ei mahdu paljon kerralla mutta energian kulutus suurta.
Ap, anna vaikka leipää ja lasi maitoa jos ei lämmin ruoka mene. Tai hedelmä. Jotain. Ihan on syvältä ruoan kanssa taistelu. Jotkut on nirsoja aikuisenakin, sinnekö asti ajattelit taistella? Kunhan syö jotain ja saa tarvittavat ruoka-aineet vitamiinit ym. Useimmat alkaa syömään kun tulee kunnon kasvupyrähdys.
Ja s
Kyllä meillä on aina tarjolla lapsella pieni annos lämmintä ruokaa, puolikas voileipä siivu ja puoli lasia maitoa. Syö niistä mitä syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kokeilet tunnin päästä uudelleen? Tyttöhän nauttii tuosta sinun kyykistelystäsi. Sanot vaan että seuraava iltapala on sitten 5 tunnin päästä eikä välissä mitään.
Oho. En itsekään jaksa olla noin kauan syömättä saatika kasvuikäinen lapsi. Lapsella on nälkä 2-3 tunnin päästä, vaikka olisi syönyt mahansa täyteen. Johtuu siitä, että lapsen mahalaukkuun ei mahdu paljon kerralla mutta energian kulutus suurta.
Ap, anna vaikka leipää ja lasi maitoa jos ei lämmin ruoka mene. Tai hedelmä. Jotain. Ihan on syvältä ruoan kanssa taistelu. Jotkut on nirsoja aikuisenakin, sinnekö asti ajattelit taistella? Kunhan syö jotain ja saa tarvittavat ruoka-aineet vitamiinit ym. Useimmat alkaa syömään kun tulee kunnon kasvupyrähdys.
Ja s
90-luvulla toimittiin noin.
Nykyään päiväkodissa saa leipää ja maitoa vaikka ei lämmintä ruokaa syö. Myös nepsy osaaminen on hyvä päiväkodissa. Oman lapsen päiväkodissa ruoka tarjoillaan aina niin että ainekset ei kosketa toisiaan, pois lukien keitot tiet.
Päiväkodissa myös huomioidaan allergiat, jopa otetaan esiin jos lapsi näyttää oireilevan jostain ruuasta.
Esim oma lapsi oli saanut lohta syötyää käsiin ihottumaa, aiemmin ei ole reagoinut kun maitoon, tästä asiasta hoitaja ilmoitti heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M
Ap, anna vaikka leipää ja lasi maitoa jos ei lämmin ruoka mene. Tai hedelmä.
Tässä mallissa lapsi päättää ja voittaa kun tarjotaan leipää ja maitoa ruuan sijaan!
No mitä se nyt voitti? Miksi näet ruokailutilanteen jonain taisteluna ja kilpailuna? Lapsi ja äiti eri puolilla, miksi?
Jos lapsi ei vaan pidä jostain ruoasta, niin äidinkö on pakko "voittaa" se taistelu ja saada lapsi syömään puoliväkisin? - myös päiväkodissa lapsi saa ottaa leipää jos ei ruoka maistu. Ei saa kuulemma edes maistattaa. Jos ei syö, niin ei syö, sitten otetaan leipää. - Onko ammattikasvattajat aiva
On pieniruokaisia ja heitä jotka syövät valikoiden. Muttaettä ajatus on se ettei ketään pakoteta ja kiristetä vaan kukin syö minkä syö. Meillä jopa se kaikista valikoivin on laajentanut listaa ajanmittaan, ilman mitään pakkoa. Pöytään tullaan ja siinä ollaan. Oma lapsi on ollut todella valikoiva ja jopa oksentanut lautaselle päiväkodissa kun oli maistipakko. Kotona emme mitenkään painostaneet vaan tarjosimme normaalia ruokaa. Nyt teininä syö tosi monipuolisesti ja maistelee uusia. Pieleen mennään siinä kohti kun ruoasta tehdään vallan väline ja temppuilukenttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa nuo teidän ruokailutilanteenne ovat niin ahdistavia että siinä ruoka ei vain mene kurkusta alas? Äiti väsää väsyneenä ruuan, isi pistäytyy 7 min pöydässä ahmimassa, huomauttaa että suolaa on liian vähän, vanhemmat vi**uilevat sillä tavalla hienosti toisilleen, että lapsi sitä "ei huomaa", lasta painostetaan syömään...
Meillä oli näin, kunnes tajusin että eihän tuossa kellekään mikään maistuisi. Paitsi isille. Kelkan kääntämiseen meni kyllä tovi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se taisteleminen, siitä ei ole mitään hyötyä.
Istukaa koko perhe yhdessä syömään, maistaa pitää mutta pakko ei ole syödä. Laita lapselle vain pieni määrä ruokaa lautaselle tai se nokare jonka maistaa. Aseta joku aika joka pitää pöydässä istua, söipä tai ei. Älä kiinnitä huomiota siihen, syökö lapsi vai ei. Sen sijaan jutustele lapsen kanssa hoitopäivän kulusta, mitä teki kavereiden kanssa, kerro omasta päivästäsi. Syö itse samalla ja näytä lapselle esimerkkiä. Kun lapsi on ollut pöydässä määrätyn ajan, kysy onko valmis ja korjaa ruoka pois. Ja seuraava ruoka sitten seuraavana ruoka-aikana.
Voit myös ottaa lapsen mukaan valmistamaan ruokaa. Kannattaa myös huomioida että lapsella voi olla hoitopäivän jälkeen jo ns. nälkäkiukku, jolloi
Kyllä lapsen makuaistiin voi luottaa, kun on muutaman kerran kokeiltu niitä uusia makuja. Ei se homma mene niin, että sitä samaa parsakaalia tuputetaan kunnes se uppoaa, vaan tänään maistetaan höyrytettyä parsakaalia, parin kuukauden päästä sitä on tarjolla ehkä wokissa ja sitten jonkin ajan kuluttua paahdettuna tai gratinoituna. Ap:n lapsen tapauksessa kyse on kuitenkin siitä, että lapsi on jo etukäteen maistamatta päättänyt, että lihapullat ja perunamuusi ovat pahoja vaikka eilen ne olisivat olleet toiveena. Tällöin on kohtuullista odottaa, että lapsi maistaa ruokaa ja sen jälkeen voi todeta, ettei se maistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
LOPETA!
Tuommoinen vaan lisää vastustusta!
JOS EI kelpaa, ota lautanen pois ja ruoka kompostiin!
Seuraavasta ruuasta et puhu mitään, et yhtään mitään!
sanotaan ettei lasta saa kiusata ruualla ja tuo, mitä teet on just sitä!
Likka vaan haluaa huomiota! Siinä vika!
Lue MLL sivuilta ruokailusta, samoin SAPERE menetelmästä!
PS! EIKÄ sanaakaan afrikkalaisista nääntyvistä lapsista, ei se sun lapsen syytäö ole että näkevät nälkää!
Älä huuda!
Annat aivan hysteerisen vaikutelman.
Tsiisus, sehän on pistäny sut täysin tossun alle. Miten mahtaa teini ikä sujua kun nyt vieläkin annat periksi. EI on EI. Jos ruoka ei kelpaa niin sitte ei kelpaa, odottakoot seuraavaan ruokaan asti. Niin meillä tehtiin kotona, eikä vinguttu turhia, sitä syötiin ja syödään mitä laitetaan. Nykyvanhemmat on kyllä saamattomia. Terveisin entinen päiväkotitäti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ruokailusta onkin saatu näin kammottava tilanne? Ainahan aterialla pitää olla hyvillä mielin, että ruoka alkaisi edes sulaa. Lapsi jännittää ja saa vatsakramppeja tuosta kyttäämisestä ja vahtaamisesta, tilanne on vanhempien toimesta niin paha, että lapsi oireilee milloin mitenkin.
Vähemmän kuristavaa valvontaa ja jatkuvaa neuvontaa, uhkailua ja ohjeistusta.
Siirrytte ihan normaaliin perhe-elämään eli valmistatte jotain helppoa ruokaa yhdessä ja pidätte ilmapiirin mukavana, lempeänä ja hauskana ja sitten käytte yhdessä pöytään eikä kukaan huomaa, mitä kukin syö ja paljonko, kun rupatellaan niin iloisesti päivän tapahtumista ja tulevista päivistä. Siitä se ruokailutilanne ja välit alkavat parantua.
Ei se viisivuotias ruokailusta taistelua tee, vaan viisivuotiaan äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minusta tämä on kiristystä. V-maista käytöstä aikuiselta."
Miksi lapsen pitäisi syödä vatsansa täyteen ruokaa josta ei tykkää? Miten edes voi normaalilla tavalla päätyä sellaiseen tilanteeseen?
Osa lapsista ei haluaisi siirtyä maidosta normaaliin ruokaan jos ei ruokaile muun perheen kanssa. Kaikki lapset (pl jos on autismikirjoa tai jokin sairaus), jotka ruokailevat perheen kanssa, maistelevat innolla ruokaa jota muu perhe syö.
Lapsen ruokailu kannattaa heti kiinteisiin siirryttäessä ajoittaa samaan aikaan muiden kanssa ja huolehtia että lautasella on lapsen totutteluruokaa. Sitä annetaan lapselle hänen omalla lusikallaan lautasen reunalta. Ruokailu on yhteinen hyvä tapahtuma, jossa lapsi tutustuu uusiin ruokiin pienissä määrissä.
Myöhemmin lapsi istuu itse pöydässä ja lautas
Myös nää autisminkirjon lapset yleensä syö aika hyvin, monesti riittää esim että kastike ja perunat on erillään, tiedän myös joitakin tapauksia jotka tyyliin söis pelkkiä nakkeja ja voin kertoa että näissä perheissä ei edes itse ruokaa laiteta. Autisminkirjon lapset oppii myös uusiin maksuihin, vaatii vaan huomattavasti enemmän toistoja kuin muilla lapsilla.
No ehkä lievästi kirjolla oleva syö hyvin. Autistille on tavallista että paino on alhainen ja voi olla esim raudanpuutosta. Ei ne yleensä syö hyvin, ruoat erillään on vain yksi osa tätä, myös rakenteet, tuoksut, kaikki vaikuttaa. Tyypillisesti syö vain muutamia ruoka-aineita. Tuttuja ruoka-aineita. Mikään ei voi muuttua. Meltdown tulee jos jotain muuta yritetään.
Ruokatilanne pitäisi olla rento ja yhteinen, niin että muutkin perheenjäsenet syövät, ja ruuan syömisen määriä ei kommentoida eikä ketään pakoteta syömään eikä riidellä ruuasta. Jos tulee lapselta valituksia ruuasta, pitää sanoa, että ei tarvitse syödä, mutta ei saa valittaa, se ei ole kiva tapa. Sitten seuraavan kerran on ruokaa seuraavan ruokailun yhteydessä. Kun tutustuin mieheeni ja hänen lapsiinsa, niin minulla nousi ihan savu korvista kun näin mitä hänen poikansa teki, yritti levitellä ja rääppiä ruokaa lautasella, että se näyttäisi siltä kuin olisi jotain syönyt, ja oli koko ruokailun ajan ahdistuneen näköinen ja pälyili aikuisia. Minusta se oli todella huono käytöstä ja johtuu juuri siitä, että aikuiset ovat alkaneet riidellä ruokailusta lapsen kanssa ja pakottaa jotain sen tapaista että pitää syödä tietty määrä haarukallisia. Omien lasten en ole koskaan antanut valittaa ruuasta, mutta en ole pakottanut syömään ja sitten kun he ovat isompia, he ovat saaneet tietysti esittää toiveita ja tehdä haluamiaan ruokia. Joissain todella harvainaisissa tapauksissa ihminen ei syö vaikka olisi nälkä, mutta 5-vuotiaan kanssa ei tällaisia ongelmia pitäisi tulla, ellei ole aikuinen sotkenut asioita.
Ei ole pakko syödä ruokaa, voi olla ilman ihan niin kauan kuin haluaa. Ihan turha tästä on tapella. Piste. (Äläkä j...ma..uta ap ala vänkäämään tästä asiasta!)
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttoi kun lautanen oli lapsen edessä niin kauan kunnes söi eli istuttiin pöydän ääressä kunnes lautanen tyhjeni. Kun lapsi huomasi että syömällä pääsi nopeammin jatkamaan leikkejään lautanen alkoi tyhjentyä ennätystahdissa.
Tuolla tavalla alkaa tulla vastenmielisyyttä ruokailua kohtaan, ei pakkosyöttöä. Jos lapselle ei maistu, ei ole nälkä tai jokin muu syy, ruokailusta ei kannata tehdä numeroa. Jospa tämä tytär haluaisi osallistua ruuan valmistukseen, maistamiseen ...., voisi vaikka innostua asiasta.
Myös nää autisminkirjon lapset yleensä syö aika hyvin, monesti riittää esim että kastike ja perunat on erillään, tiedän myös joitakin tapauksia jotka tyyliin söis pelkkiä nakkeja ja voin kertoa että näissä perheissä ei edes itse ruokaa laiteta. Autisminkirjon lapset oppii myös uusiin maksuihin, vaatii vaan huomattavasti enemmän toistoja kuin muilla lapsilla.