HS: Laaja tutkimus: Pääkaupunkiseudun kouluissa vallitsee raadollinen luokkayhteiskunta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsen koulussa eriytyminen näkyy etenkin s2-oppilaiden heikkoina elämäntaitoina. Heille ei opeteta lapsina puoliakaan siitä, mitä suomalaisille muksuille jo ennen kouluikää. Harva osaa uida, osa ei ole koskaan käynyt rannalla tai hallissakaan (koskee myös poikia!). Ei osata sitoa luistimia, kuoria perunoita tai ymmärretä miksi vappua vietetään. Vanhempansa eivät ota kylään kuin samankielisiä, osa oikein eristää lapsensa suomalaisista vapaa-ajalla. 

 

Niin, perunaa ei syödä kaikissa kulttuureissa. Ja milläpä opetat lasta luistelemaan, jos et itsekään osaa. En näkisi taitoja heikkoina, ne vaan eivät ole samanlaisia kuin sinulla. Ehkä siellä osataan juhlia vaikkapa pesahia ja kokata maustettuja ruokia. 

 

No, luistelu ja uinti opetetaan koulussa ja jopa eskarissa, jos lapsella olisi välineet. Osa saa nekin kouluista lainaan. Lisäksi tytöt pitäisi päästää urheilemaan ja olemaan uimapuvussa kaikissa kulttuureissa. Täytyy ymmärtää, että jos lapsen tulevaisuus on Suomessa, kannattaa liittyä yhteiskuntaan siinä määrin, että lapsi kykenee kouluttautumaan ja työllistymään täällä. 

Niin mistähän tämä yhteiskunnan eriarvoistuminen johtuukaan? Kyynärpäätaktiikasta jota parempiosaiset opettavat jälkeläisilleen. Ja myös ulkkari vanhempien piittaamattomuus lapsensa kasvatusvastuusta tuo mukanaan ongelmia. 

Ei suomessa ole luokka yhteiskuntaa. Jotkut vaan luulee niin, samoin kuin muitakin luuloja on. Jokainen on tasa-arvoinen. Minun mielestä pitäisi olla enemmän töitä vähemmän kouluttautuneille ihmisille. Eli tehdastöitä jne. Työt ja toimeentulo antaa monesti elämään eväät joilla pärjää, kun voi maksaa asunnon, elämisen, auton, harrastukset, lomamatkat jne. Kaikista ei ole opiskeluihin vaikka haluaisi uskoa omaan yritteliäisyyteen. Syitä voi olla useita.

Vierailija kirjoitti:

Ei suomessa ole luokka yhteiskuntaa. Jotkut vaan luulee niin, samoin kuin muitakin luuloja on. Jokainen on tasa-arvoinen. Minun mielestä pitäisi olla enemmän töitä vähemmän kouluttautuneille ihmisille. Eli tehdastöitä jne. Työt ja toimeentulo antaa monesti elämään eväät joilla pärjää, kun voi maksaa asunnon, elämisen, auton, harrastukset, lomamatkat jne. Kaikista ei ole opiskeluihin vaikka haluaisi uskoa omaan yritteliäisyyteen. Syitä voi olla useita.

Niin, ikävä kyllä robotit vie juuri ne työt joita tarkoitat. Ja kohta kaikki muutkin työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan min

Se luokkaretki tehtiin jo, itsekin kouluttamattomien vanhempien lapsena tein sen 80-l. Nyt mun lspset saa lähteä hiukan erilaisista lähtötelineistä. 

Sitten on monisukupolvisesti osattomat, näissä suvuissa ei ole riittävästi tekijöitä, jotta nousu tapahtuisi oikein missään sukupolvessa. Ei käydä kirjastossa, ei museoissa, ei katsota harrastuksia lapselle jne. Nykyajan maattomat.

Hassua että pennut kiskoo mielestään jotain eliittirajoja toistensa välille jostain painotuksista. Ne erot on tehty eri vuosikymmeninä aina eri asioista. Joskus se oli vaatteet, joskus eväät, joskus vanhempien asema kyläyhteisössä. Nyt joku pellepainotus. Ikävintä, että muut lapset nielevät tämän syötin. Ei jollain sulkkis-sähly-nokkahuilupainotuksella ole paskan vertaa loppupelissä. Se minkä määrää on miksi aikuisena (huom. aikuisena) kouluttaudut ja millaisen työpaikan saat tai miten perustamasi firma menestyy. Muu on vaan turhaa länkytystä ja kavereide halpahintaista psyykkausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan min

Luokkaretken taisivat tehdä X-sukupolvi ja milleniaalit, jos tekivät. Boomerit oli keskimäärin huonosti koulutettuja, mutta saivat silti töitä. Luokkanousua ei tarvittu?

Vierailija kirjoitti:

Jos pelottaa laittaa lapset huono-osaisten kouluun, kehotan pika pikaa muuttamaan jonnekin muualle, pieneen kuntaan tai kaupunkiin, jossa kouluikäisten pienestä määrästä johtuen kaikki käyvät samaa koulua.

Esimerkiksi lukiovertailuissa usein pienten kuntien lukiot saattavat menestyä ihan hyvin, pienestä oppilasmäärästä johtuen on usein hyvä työrauha, ja opettajilla on paremmin aikaa yksittäisille oppilaille. Sama pätee peruskouluun.

Jotkut pikkukunnat antavat jopa rahanarvoisia etuja koulua käyville tai lapsiperheille. Muutamissa kunnissa esimerkiksi lukiolaiset saavat ilmaisen ajokortin tms.

Jos haluaa lapset hyvään kouluun Suomessa, niin kannattaa muuttaa Helsingin keskustaan.

Pienessä koulussa on resursseja niukemmin ja jos vaikka haluat opiskella ranskaa, niin tuskin tulee ryhmää täyteen.

Jos haluaa lapset oikeasti hyvään kouluun, niin sitten pitää kaivaa kuvetta ja lähettää lapset hyvään sisäoppilaitokseen Sveitsiin tai Britteihin.

Musta välillä tuntuu, että nämä uhripuheet on osaltaan verho, jolla peitetään, että osa on patalaiskoja joita kiinnostaa enemmän pelata öisin porukkaa kun nukkua ja tulla kouluun virkeänä ja läksyt tehtyinä. 

Tulisi tavalla halvemmaksi ja tarve erityistuille vähenisi jos jälkikasvu nukkuisi, ulkoilisi ja tekisi läksyt. Mutta eihän näin saa sanoa. Kun se on väärin vaatia. Täytyy antaa mussuttaa sipsejä ja kiskoa energiajuomia. 

Kyllähän nämä erot näkyvät. Olen pienituloinen yksinhuoltaja. Nuorempi lapsi on lukiossa. Nuorilla on merkkivaatteita, mopoautot, energiajuomaa lipitetään monta tölkkiä päivässä ja ruokailu hoidetaan pikaruokapaikassa. Lapselle se näkyy niin, että esimerkiksi siirtymiin päivän sisällä on varattu viisi minuuttia, kun sen se mopoautolla vie, lapseni on aina myöhässä, kun kävelee. Bussiaikatauluissa ei enää huomioida lukion tuntien alkamista tai päättymistä, vaan nuori odottaa tunnin joka päivä molemmissa päissä koulupäivää, nyt on jokin päivän tet, jonka voi kuulemma suorittaa näppärästi vanhemman työpaikalla ja niin edelleen. Oletus on keskiluokkainen perhe.

Vanhempi lapsi ei enää yliopistossa erotu niin selkeästi muista, koska lähes kaikki opiskelijat ovat pienituloisia. Toki osaa vanhemmat pystyvät sponssaamaan avokätisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän nämä erot näkyvät. Olen pienituloinen yksinhuoltaja. Nuorempi lapsi on lukiossa. Nuorilla on merkkivaatteita, mopoautot, energiajuomaa lipitetään monta tölkkiä päivässä ja ruokailu hoidetaan pikaruokapaikassa. Lapselle se näkyy niin, että esimerkiksi siirtymiin päivän sisällä on varattu viisi minuuttia, kun sen se mopoautolla vie, lapseni on aina myöhässä, kun kävelee. Bussiaikatauluissa ei enää huomioida lukion tuntien alkamista tai päättymistä, vaan nuori odottaa tunnin joka päivä molemmissa päissä koulupäivää, nyt on jokin päivän tet, jonka voi kuulemma suorittaa näppärästi vanhemman työpaikalla ja niin edelleen. Oletus on keskiluokkainen perhe.

Vanhempi lapsi ei enää yliopistossa erotu niin selkeästi muista, koska lähes kaikki opiskelijat ovat pienituloisia. Toki osaa vanhemmat pystyvät sponssaamaan avokätisemmin.

Kyllähän se yliopistossa näkyy kuka saa opiskella kotoa käsin tai on oma asunto ja kenellä joku opsikelijaluukku vuokralla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsen koulussa eriytyminen näkyy etenkin s2-oppilaiden heikkoina elämäntaitoina. Heille ei opeteta lapsina puoliakaan siitä, mitä suomalaisille muksuille jo ennen kouluikää. Harva osaa uida, osa ei ole koskaan käynyt rannalla tai hallissakaan (koskee myös poikia!). Ei osata sitoa luistimia, kuoria perunoita tai ymmärretä miksi vappua vietetään. Vanhempansa eivät ota kylään kuin samankielisiä, osa oikein eristää lapsensa suomalaisista vapaa-ajalla. 

Miten voisikaan osata kuoria perunoita tai tuntea vapunviettoa, jos kotona ei koskaan syödä perunoita tai vietetä vappua. Luistelu- ja uimataitoakaan on vähän paha luistelu- ja uimataidottomien vanhempien opettaa. Ei ne ole mitään "elämäntaitoja" vaan kulttuurisia asioita. Elämäntaidot on paljon laajempi käsite kuin joku luistinten sitominen tai perunan kuorinta. Ihan suomessakin voi elää täysin hyvää täyspainois

On olemassa Google. Ihan kaikilla on nykyään älypuhelin, jonka avulla voi etsiä tietoa suomalaisten tavoista jos vain niin haluaa tehdä.

Äkkiä se on googlattu, mikä on vappu ja miten ja koska sitä juhlitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pelottaa laittaa lapset huono-osaisten kouluun, kehotan pika pikaa muuttamaan jonnekin muualle, pieneen kuntaan tai kaupunkiin, jossa kouluikäisten pienestä määrästä johtuen kaikki käyvät samaa koulua.

Esimerkiksi lukiovertailuissa usein pienten kuntien lukiot saattavat menestyä ihan hyvin, pienestä oppilasmäärästä johtuen on usein hyvä työrauha, ja opettajilla on paremmin aikaa yksittäisille oppilaille. Sama pätee peruskouluun.

Jotkut pikkukunnat antavat jopa rahanarvoisia etuja koulua käyville tai lapsiperheille. Muutamissa kunnissa esimerkiksi lukiolaiset saavat ilmaisen ajokortin tms.

 

Jos haluaa lapset hyvään kouluun Suomessa, niin kannattaa muuttaa Helsingin keskustaan.

Pienessä koulussa on resursseja niukemmin ja jos vaikka haluat opiskella ranskaa, niin tuskin tulee ryhmää täyteen.

Jos haluaa lapset oikeasti hyvää

Et ole ilmeisesti lukenut uutisia noista sisäoppilaitoksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsen koulussa eriytyminen näkyy etenkin s2-oppilaiden heikkoina elämäntaitoina. Heille ei opeteta lapsina puoliakaan siitä, mitä suomalaisille muksuille jo ennen kouluikää. Harva osaa uida, osa ei ole koskaan käynyt rannalla tai hallissakaan (koskee myös poikia!). Ei osata sitoa luistimia, kuoria perunoita tai ymmärretä miksi vappua vietetään. Vanhempansa eivät ota kylään kuin samankielisiä, osa oikein eristää lapsensa suomalaisista vapaa-ajalla. 

 

Niin, perunaa ei syödä kaikissa kulttuureissa. Ja milläpä opetat lasta luistelemaan, jos et itsekään osaa. En näkisi taitoja heikkoina, ne vaan eivät ole samanlaisia kuin sinulla. Ehkä siellä osataan juhlia vaikkapa pesahia ja kokata maustettuja ruokia. 

 

No, luistelu ja uinti opetetaan koulussa ja jopa eska

Juu, täytyy päästää tytötkin urheilemaan ja uimaan koulussa, siitä olen samaa mieltä, mutta loppujen lopuksi aika harva tarvitsee uimataitoa työllistyäkseen ja kouluttautuakseen. Kyseessä ei siis kertakaikkiaan ole sellainen tärkeä "elämäntaito" jota ilman ei voisi tässä yhteiskunnassa menestyä. Ennemmin olisin huolissani esim kielitaidosta, jos lapsi seurustelee lähinnä vain niitten omankielisten kanssa ja puhuu suomea vain koulussa. 

Juu, täytyy päästää tytötkin urheilemaan ja uimaan koulussa, siitä olen samaa mieltä, mutta loppujen lopuksi aika harva tarvitsee uimataitoa työllistyäkseen ja kouluttautuakseen. Kyseessä ei siis kertakaikkiaan ole sellainen tärkeä "elämäntaito" jota ilman ei voisi tässä yhteiskunnassa menestyä. Ennemmin olisin huolissani esim kielitaidosta, jos lapsi seurustelee lähinnä vain niitten omankielisten kanssa ja puhuu suomea vain koulussa. 

Artikkelissahan ei puhuttu muun kielisistä lapsista vaan vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Ihan puhtaasti siitä ovatko sen koululaisen vanhemmat koulutettuja, työssäkäyviä ja keskiluokkaisia vai eivät. Oman lapsen koulussa valtaosan vanhemmat ovat hyvin koulutettuja. Myös niiden s2 -lasten vanhemmat ovat akateemisia. Kielen perusteella eroja ei siis ole lainkaan. Ne ketkä porukasta eroavat ovat ne matalasti kouluttautuneitten ja syrjäytyneiden lapset. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän nämä erot näkyvät. Olen pienituloinen yksinhuoltaja. Nuorempi lapsi on lukiossa. Nuorilla on merkkivaatteita, mopoautot, energiajuomaa lipitetään monta tölkkiä päivässä ja ruokailu hoidetaan pikaruokapaikassa. Lapselle se näkyy niin, että esimerkiksi siirtymiin päivän sisällä on varattu viisi minuuttia, kun sen se mopoautolla vie, lapseni on aina myöhässä, kun kävelee. Bussiaikatauluissa ei enää huomioida lukion tuntien alkamista tai päättymistä, vaan nuori odottaa tunnin joka päivä molemmissa päissä koulupäivää, nyt on jokin päivän tet, jonka voi kuulemma suorittaa näppärästi vanhemman työpaikalla ja niin edelleen. Oletus on keskiluokkainen perhe.

Vanhempi lapsi ei enää yliopistossa erotu niin selkeästi muista, koska lähes kaikki opiskelijat ovat pienituloisia. Toki osaa vanhemmat pystyvät sponssaamaan avokätisemmin.

Heh, tuo sun kuvaus lukiolaisen arjesta kuulostaa hyvin paljon omalle yläkoulu/lukioajalle 00-luvulla. Ja olen ihan täydellisen keskiluokkaisesta perheestä. Vanhemmat vaan sattui olemaan sellaisissa töissä jonne ei tettiläisiä voinut ottaa, asuttiin sen verran kaukana ettei pyörällä päässyt kouluun ja mopoautoja ei ollut keksittykään. Joten kävellen piti mennä siirtymät, kun muut fillaroi sen hujauksessa, hommata tet-paikat milloin mistäkin ja odotella koulupäivän jälkeen s-marketin penkillä joko bussia tai sitä että äiti pääsee töistä. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli muuten semmoinen 1980-luvun mantra, että jokainen on hyvä jossain ja joku voi osata hyvin matematiikkaa, mutta sitten hän on huono kielissä. Samalla annettiin vähän ymmärtää, että poikien kuului valita matematiikka ja ruveta huonoksi kielissä ja tyttöjen taas olla hyviä kielissä ja sanoa, etteivät tajua matikkaa. 

Tätä hoettiin kovasti, vaikka oikeasti kaikki luokan oppilaat, jotka olivat hyviä toisessa, olivat kaikesta painostuksesta huolimatta aika hyviä myös toisessa.

Sitten jos joku kapinallinen oli avoimesti hyvä ihan kaikessa, kuului sanoa, että ei se koulumenestys oikeasti merkitse menestymistä elämässä. Tai jos se oli tyttö, kuului sanoa, että kympin tytöt ei oikeasti osaa yhtään mitään, koska ne on vaan opetelleet kaiken jotenkin vääryydellä ulkoa.

 

Olen hyvä sekä matikassa, että kielissä. Osaan kuutta eri kieltä suomi mukaanlukien. M59

Vierailija kirjoitti:

"Sähkölasku 150€/kk. Ja sitten meitä tuetaan velkarahalla siitäkin iso osa. Minusta se on ihan objektiivisesti typerää. "

Objektiivisesti typerää on vain kuvitella että 150e/kk sähkölaskua olisi tuettu isolta osalta. Ainoa joka tuon kokoisesta sähkölaskusta oli tukea oli hetkeksi alennettu arvonlisävero. Ja senkin tuotto silti nousi koska se sähkön hinta nousi.

 

"Olikos se eilen uutisissa, että ei niitä windfall-veroja lopulta oikeasti saatu sähköyhtiöiltä juuri ollenkaan."

Niitä saatiin jokunen kymmenen miljoonaa. Mutta ei niitä sähkötukiakaan lopulta maksettu sen enempää.

Kyllä sieltä tuli se tuki, mikä automaattisesti vähennettiin myöhemmistä sähkölaskuista. Älytön juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Juu, täytyy päästää tytötkin urheilemaan ja uimaan koulussa, siitä olen samaa mieltä, mutta loppujen lopuksi aika harva tarvitsee uimataitoa työllistyäkseen ja kouluttautuakseen. Kyseessä ei siis kertakaikkiaan ole sellainen tärkeä "elämäntaito" jota ilman ei voisi tässä yhteiskunnassa menestyä. Ennemmin olisin huolissani esim kielitaidosta, jos lapsi seurustelee lähinnä vain niitten omankielisten kanssa ja puhuu suomea vain koulussa. 

 

Artikkelissahan ei puhuttu muun kielisistä lapsista vaan vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Ihan puhtaasti siitä ovatko sen koululaisen vanhemmat koulutettuja, työssäkäyviä ja keskiluokkaisia vai eivät. Oman lapsen koulussa valtaosan vanhemmat ovat hyvin koulutettuja. Myös niiden s2 -lasten vanhemmat ovat akateemisia. Kielen perusteella eroja ei siis ole lainkaan. Ne ketkä porukasta eroavat ovat ne matalasti kouluttautuneitten ja syrjäytyneiden lapset. 

Kommenttini oli vastaus kommenttiin, jossa moitittiin muista kulttuureista tulleiden puutteellisia taitoja, ei siis koskenut tätä alkuperäistä artikkelia. 

Kannattaisi olla enemmän suuttunut omille vanhemmilleen kuin yhteiskunnalle.